Nyt kun pöly on laskeutunut Maria Nordin -tapauksen kiivaan mediakohun ylle, on aika tarkastella faktoja ja väittetä.
Tänä aamuna Hesari julkaisi oikaisun, joka koski Maria Nordinin verkkokurssin uutisointia.
HS oikaisu myös netissä https://www.hs.fi/paivanlehti/12112019/art-2000006304180.html
Nyt olisi varmaankin syytä tarkastella kriittisesti Tukesin päätöstä uhkasakosta ja asiantuntijalausuntoa, johon päätös nojaa.
Asiantuntijalausunto ja sen pohjalta tehty Tukesin päätös perustuvat siihen, että Eroon oreista kurssilla olisi esitetty virheellisiä ja vaarallisia terveysväitteitä. Olisi syytä selvittää, onko yhtäältä Tukesilla lainkaan mandaattia arvioida terveysväitteitä (ks kuva) ja toisaalta mitä nämä vaarallisiksi katsotut terveysväitteet ovat olleet.
Maria Nordinin kurssi on ilmiselvästi ennakkotapaus verkkokurssien valvontaan, jota Tukes tulee soveltamaan seuraaviin mahdollisiin tapauksiin. HS:n ja mahdollisesti muidenkin medioiden terveysväittämiä koskevien väärien tietojen levittämisen vuoksi on mahdollista, että kuluttajat tai kilpailevia tuotteita myyvät ryhtyvät tekemään Tukesille ilmiantoja tuotteista tai palveluista, jotka kuitenkaan eivät kuulu Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukesin) toimivaltaan.
Kurssin turvallisuus ja Maria Nordinille langetettu uhkasakko
Verkkokurssi ”Eroon oireista” on todettu Tukesin virkamiesten toimesta turvalliseksi. Samaan aikaan turvalliseksi toteamisen kanssa Tukes langetti Maria Nordinille uhkasakon. En tiedä, kuinka yleistä tällainen on tai onko ylipäänsä lainmukaista, että vaikka palveluntuottaja/tarjoaja on tehnyt tuotteeseensa viranomaisen ehdottamat muutokset, hänelle kuitenkin langetetaan uhkasakko. Maria Nordinin tapauksessa siis uhkasakko langetettiin samalla kertaa (yhtä aikaa) kun Tukes totesi kurssin turvalliseksi.
Vaikuttaa absurdilta.
Onko tässä kyse hätävarjelun liioittelusta? Uhkasakko varmuuden vuoksi eli siltä varalta, että palveluntuottaja mahdollisesti palauttaisi aikaisemmat kurssiversiot asiakkaiden käyttöön?
Ymmärtääkseni uhkasakon tarkoitus on painostaa yritystä/palveluntuottajaa tekemään tuotteeseensa ne parannukset, joita viranomainen vaatii. Jos sitten korjaukset tehdään, uhkasakkouhka raukeaa. Milloin tämä Maria Nordinin kurssin uhkasakko raukeaa?
Hämmennystä herättää myös asia, josta mainitsin edellisessä kirjoituksessani: ”Yksi seikka kuitenkin jäi pohdituttamaan: Mitä ne vaaralliset ohjeet ja väitteet olivat, joiden perusteella Tukes ylipäänsä lähti selvitystoimiin ja jotka kurssissa nyt on muutettu vaarattomiksi (Tukesin esittämien huomioiden jälkeen). Olivatko ne merkittäviäkin? Oliko niitä paljon? Miten ne korjattiin? Minä kun katsoin vain sen korjatun, siis Tukesin huomioiden jälkeen muutetun kurssiversion (siis en sitä, jossa Tukesin mukaan oli terveysväitteitä, jotka se on todennut vaarallisiksi osallistujille).” (Liinanblogi 8.11.2019)
Olen saanut asiaan hiukan lisää valaistusta. Tukesin päätöksessä uhkasakkoa perustellaan siis ”terveysväitteillä”. Maria Nordin on puolestaan ilmoittanut esittävänsä kurssillaan ajatuksia, pitkästi selitettynä, mutta ne eivät hänen mielestään ole terveysväitteitä. Terveysväite on termi, jota käytetään ruokien ja lisäravinteiden kohdalla.
Koska terveysväiteasetus ei koske Tukesin valvomia palveluja (ks. HS:n oikaisu kuvassa yllä), on kyseenalaista, voiko Tukes ylipäänsä perustaa päätöksiään terveysväitteisiin – olivat ne virheellisiä tai totuudellisia. Nyt se on kuitenkin niin tehnyt. Maria Nordinin kurssia koskevat päätökset ja uhkasakon langettamin nojaavat Tukesin asiantuntija Juhani Knuutin lausuntoon, jossa todetaan, että palvelun (Eroon oireista -kurssin) vaarat liittyvät kurssin aikana esitettyihin virheellisiin terveysväitteisiin.
Asiantuntija ilmoittaa 7 eri vaara, joista mistään ei kuitenkaan sanota, että mainittu asia/näkemys/ kanta on yksiselitteisesti vaarallinen, vaan asiantuntija käyttää sanoja ja termejä: ”Kurssilla annetaan ymmärtää, että voi hoitaa tai voi maistaa” , ”Riskinä on, että voidaan tarpeettomasti altistaa”, ”näkemys voi mahdollisesti johtaa .. ja tällä voi olla tarpeetonta haittaa ”, ”kanta voi johtaa… joissakin tapauksissa riippuen (asioista), voi olla merkki, ”näkemys voi johtaa tilanteeseen, että kuvittelee että X:n voisi estää mielenhallinnalla”.
Tukesin kysymykseen asiantuntijalle Voiko palvelusta aiheutua näkemyksenne mukaan vaaraa sen käyttäjille? asiantuntijalausunnossa vastataan esimerkiksi näin (kursivoitu ja lihavoitu teksti on kopioitu suoraan asiantuntijalausunnosta):
Kurssilla annetaan ymmärtää, että allergisoivaa ainetta voi maistaa mielikuvaharjoittelun jälkeen eikä oteta huomioon, että vakavissa allergioissa esimerkiksi maistaminen voi aiheuttaa hengenvaarallisen reaktion.
”Annetaan ymmärtää” -termi ei mielestäni sovi asiantuntijalausuntoon, koska se vihjaa, että kurssin viesti/sanoma olisi ilmiasultaan (viestin sanallinen ja kuvallinen muoto) jotakin muuta kuin sen sisältö (merkitykset). Eli kurssilla ei muka “sanota suoraan”, vaan “annetaan ymmärtää”. Toisin sanoen asiantuntija tässä tapauksessa on tehnyt ”päätöksen tulkinnasta” ja tulkintansa perusteella ilmoittaa, mikä on kurssin sisältö (merkitykset) kertomalla että se ”antaa ymmärtää” jotakin jollakn tavalla (antaa ymmärtää, että voi maistaa hengenvaarallista ainetta).
Semiotiikassa puhutaan toisenasteisista merkityksistä. Sellaisen asiantuntija on tässä tapauksessa luonut. Niitä voi tietysti olla (ja onkin) muunlaisiakin kuin juuri tämän asiantuntijan luoma merkitys. ( Laajemmin puhutaan toisenasteisista merkitystä muodostavista järjestelmistä, joilla viitataan arvo- ja kulttuurijärjestelmiin). Todellisuudessa (esimerkiksi minun tulkintani mukaan) kurssiaineistosta – jos seuraa kurssin sisäistä valmennuslogiikkaa ja annettuja ohjeita – ei voi järjellisesti tehdä päätelmää, että se ohjaisi maistamaan allergisoivaa ainetta mielikuvaharjoittelun jälkeen.
Maria Nordinin mukaan kurssin altisteharjoittelukohdassa on ollut alusta asti maininta, että altisteena voi käyttää mielikuvia.
Muut kuusi asiantuntijan nimeämää “vaara” on kirjoitettu samalla epämääräsellä tyylillä ja logiikalla.
Järkyttävää on, että Tukes on tuon yllä esitetyn yksittäisen asiantuntijan mielipiteen perusteella tehnyt seuraavan päätöksen.
”Tukesin saamien tietojen mukaan palvelussa oli seuraavia kuluttajaturvallisuutta vaarantavia puutteita:
Terveysväitteistä johtuen asiakkaan tarpeeton altistuminen allergeeneille tai muille terveysvaaroille”. Tukes esittää päätöksessään neljä muutakin vaarallista puutetta, jotka kurssissa asiantuntijalausunnon mukaan olivat ennen siihen tehtyjä lisäyksiä ja täsmennyksiä.
Maria Nordinin mukaan kurssin olennaista sisältöä ei ole muutettu.
Huomattavaa on, että Tukesille kantansa ilmaisseet kaksi muuta asiantuntijaa pitivät kurssia vaarattomana.
Entäpä hyödyt?
Vaarallisuustuomion tekee ongelmalliseksi lisäksi se, että Maria Nordinin kurssista saattaa olla tietyille asiakasryhmille tietyssä tilanteissa hyötyä, jopa erittäin suuressa määrin apua elämän keventyessä uudenlaisen asenteen ja suhtautumisen myötä, mikä saattaa johtaa oireiden radikaaliinkin lievittymiseen. Tähän viittaavat monet kehon ja mielen keskinäistä vuorovaikutusta selvittäneet tutkimukset esimerkiksi neurotieteiden, psykologian ja psykoneuroimmunologian aloilla. Eroon oireista -kurssin hyödyistä ei ole tutkimustietoa kuten ei ole myöskään haittojen ja varallisuuden todennäköisyydestä. Kokemustietoa Maria Nordinin mukaan hyödyistä on. Tämäkin olisi hyvä todentaa ulkopuolisen ”selvityshenkilön” toimesta.
Hyödyt eivät tietenkään kuulu Tukesin toimialaan. Kenen toimialaan ne kuuluvat? Tiedeyhteisön, yliopistojen vai sosiaali- ja terveysministeriön?
Ei kai menetelmä, joiden hyödyistä on kokemusnäyttöä, voi hylätä tutkimuksen puutteen vuoksi, varsinkaan jos terveydenhuoltojärjestelmällä itsellään ei ole tarjota apua ongelmaan, johon ihminen etsii apua uudenlaisesta valmennuskurssista. Eettisesti oikein on aina auttaa ihmistä.
Huijaus ja epätotuuksien levittäminen on tuomittavaa, olipa levittäjä herra tai narri, vaikutusvaltainen tai vallaton, terveydenhuollon ammattilainen tai muun alan ihminen.
Jos hallitus päättää lisätä työttömille keppiä tai porkkanaa, miten voimme tietää onko kyseinen päätös hyvä vai huono? Kuinka helposti työllisyyspolitiikka lepää poliittisesti värittyneiden oletusten varassa? Missä määrin poliittiset päätökset perustuvat tutkittuun tietoon?
https://areena.yle.fi/1-1485162
Ei muuta kun Tukesille ilmoitus, jospa nuo tutkivat.
Oikeesti, onko mikään varmaa tässä maailmassa? Paitsi kuolema joskus.
Teeskentelet, kuin Nordinin kurssin vaarallisuudesta ja virheellisistä väitteistä ei muka olisi ollut tietoa esillä. Hyvänen aika, joka tuuttihan on ollut sitä täynnä ja myös TUKESin päätös perusteluineen on ollut esillä.
On kiistaton fakta, että kurssin väitteet olivat vaarallisia mutta et halua edes sitä myöntää vaikka ihan itse voit nuo väitteet todeta monesta lähteestä. Yrität hämätä sillä, että kurssia muka olisi muutoinkin pidetty vaarallisena tai että olisi väitetty, että siitä ei kukaan voisi saada apua oireisiinsa. Kukaan ei ole tällaista väittänyt eikä TUKESin päätöskään siihen perustu vaan ainoastaan noihin vaarallisiin väitteisiin. Vain niihin on puututtu. Kurssihan saa jatkua, kun nuo väitteet olivat poistettu.
Uhakasakon peruste on myös aivan selvä. Koska kurssimateriaalissa OLI HAVAITTU vaarallisia väittetä, ja niitä oli prosessin myötä korjattu, TUKES halusi varmistaa, että jatkossa mopo ei enää keuli.
On omituista että riemuitset siitä, että mahdollisesti TUKESilla ei jonkun tulkinnan mukaan olisi ollut mandaattia tehdä tällaista päätöstä. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että sinusta olisi ollut hyvä, että Nordin olisi voinut jatkaa asiakkaiden houkuttelemista kaupalliselle kurssille vaarallisin ja virheellisin väittein.
Tämä vahvistaa minun tulikintaani sinusta, että mikä tahansa lääketieteestä poikkeava teoria tai hoito on sinusta puolustamisen arvoinen ja kriitikoiden lyttäämisen väärti, riippumatta onko koko hoidossa mitään järkeä tai onko se lopa vaarallista.
Pyyntö Tukesille ja muille viranomaisille: Kun seuraavan kerran haluatte käyttää asiantuntijoita, lukekaa yllä oleva kirjoitus. Sitten miettikää, onko tikkarinsa menettäneen lapsen lailla huutamalla poikkeaviin mielipiteisiin reagoiva henkilö sellainen, jonka arvioita käytetään 100 000 euron uhkasakkopäätösten teossa.
Kovin on Juhani tekstisi ehdotonta. Asiallisten vasta-argumenttien sijaan keskityt enemmän keskustelukumppanisi motiivien arvailuun ja mollaamiseen. Miksi?
Sivusta seuraajalle syntyy käsitys, että kommentoit, vaikka et ole edes kunnolla lukenut Liinan tekstejä aiheesta. Nyt ei olla Twitterissä. Täällä saa äänensä kuuluville huutamattakin – ja tilaa sivistyneelle asia-argumentoinnillekin olisi.
Juhanin kirjoituksesta: “On kiistaton fakta, että kurssin väitteet olivat vaarallisia mutta et halua edes sitä myöntää vaikka ihan itse voit nuo väitteet todeta monesta lähteestä.”
Mikä elämässä ei olisi vaarallista? Miten suhtaudut väitteisiin, että statiinit ovat vaarallisia? Tai tulehduskipulääkkeet? Tai rokotukset? Miten suhtaudut tällaisten väitteiden esittäjiin? Onko heillä tarjota faktoja väitteidensä tueksi?
Varmaan ymmärrät, että kyse on suhteellisuudesta. Statiineille, tulehduskipulääkkeille ja rokotuksille sallitaan/hyväksytään tietty vaarallisuus suhteessa niiden hyötyihin. Sitä vastoin Maria Nordinin kurssille ei sallita/hyväksytä minkäänlaista vaarallisuutta, kärjistetysti sanottuna. Tai toisin ilmaistuna, ammattilaiselle sallitaan “vaaraa” sisältävät hoitomuodot, mutta ei “amatöörille, lääketieteellisesti”, mikä on kyllä aivan ymmärrettävää. Pohdittavaksi jää, mikä on vaarallista ja kuinka vaarallista, “amatöörille, lääketieteellisesti”.
HS:n kirjoituksesta: “Juuri altisteharjoittelua on pidetty kurssin vaarallisena kohtana, sillä esimerkiksi pähkinäallergiasta kärsivä voi pahimmillaan saada altistumisesta hengenvaarallisen reaktion.”
Kuitenkaan kaikki eivät pidä alistus/siedätys hoitoa vaarallisena, vaan turvallisena, ohjeiden mukaan toteutettuna. Sitä käytetään juuri vaikean yleisreaktion jälkeen aiheellisena kokeellisena hoitokeinona, siihen perehtyneissä tutkimuslaitoksissa.
Lainaus alla olevasta linkistä:
“Ruokasiedätyksessä allergeenia annetaan ruoan muodossa kasvavina annoksina. Siedätystä voidaan harkita hoitona vähintään 5-vuotiaalle lapselle, jolla on erityisen hankalia oireita aiheuttava maito-, kananmuna- tai maapähkinäallergia. Ruokasiedätys on vielä kokeellista hoitoa, jota voidaan antaa siihen perehtyneissä tutkimuslaitoksissa.”
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00399
Eli, turvallisuus/vaarallisuus altisteharjoittelussa on sidoksissa hoitoa antavaan henkilökuntaan.
Tuli väärä linkki, tässä alla oikea:
https://www.kaypahoito.fi/khp00030
Tällee me aikuiset toimitaan…
UUSI SUOMI:
Maria Nordinin ”aivokurssi” sai viranomaiselta kovat moitteet – 100 000 euron uhkasakko kohdistuukin aviomies Reino Nordinin firmaan
”Päätös kohdistuu palvelua tarjoavaan yritykseen. Heidän omassa viestinnässään palveluntarjoaja on yksittäinen henkilö, joten ne menevät helposti sekaisin”, Tukesin ylitarkastaja Annina Nyholm kertoi.
Tässä blogissapa löytyi asiallista pohdintaa tapauksesta Maria Nordin. Tällaista tietoa tapahtumien kulusta ja taustojen analysointia ei löydy “joka tuutista” – Kiitos!
Raimo Alha Suomi on kärkisijalla Institute for Economic Affairs julkaisemassa holhousta mittaavassa Nancy State Index:ssä.
http://nannystateindex.org/
Kurssilaiset ovat olleet tyytyväisiä, yhtään tyytymätöntä ei ole marssitettu näkyviin.
Luin tuon hesarin jutun ja jäin todella ihmettelemään, miten päätelmä vaaran mahdollisuudesta on tehty:
“N ei ole — neuvonut pähkinäallergiasta kärsivää syömään pähkinöitä, mutta hän on kirjoittanut —, että ”pähkinäallergiastakin voi parantua”. — [tämän] vuoksi vaaralliset tulkinnat ovat olleet mahdollisia.” HS
Todella kaukaa haettua, että joku voisi tulkita noin…
Niin Tukes taitaa valvoa tuotteiden turvallisuutta -> verkkokurssihan on tuote, sen takia tukes taitaa olla oikea paikka tutkia verkkokurssin turvallisuutta, vaikka blogisti sitä ihmetteleekin. Niin ja ravinto- ja elintarvikevirasto muuta kuin tuoteturvallisuutta sen takia HS taisi tehdä korjauksen. Kannattaisi varmaan ensin tutustua asioihin kuin alkaa heittää läppää omista luuloista.
Pauliinan tekstistä lainattua: “Tukesin kysymykseen asiantuntijalle Voiko palvelusta aiheutua näkemyksenne mukaan vaaraa sen käyttäjille? asiantuntijalausunnossa vastataan esimerkiksi näin (kursivoitu ja lihavoitu teksti on kopioitu suoraan asiantuntijalausunnosta):
Kurssilla annetaan ymmärtää, että allergisoivaa ainetta voi maistaa mielikuvaharjoittelun jälkeen eikä oteta huomioon, että vakavissa allergioissa esimerkiksi maistaminen voi aiheuttaa hengenvaarallisen reaktion.”
Alla mainitusta linkistä lainattua: “Kurssin keskeiset ongelmat liittyivät altisteharjoituksiin. Menetelmään kuuluu, että ennen kuin kurssilainen tekee mielikuvaharjoituksia, hän kokeilee altistaa itseään ”haasteita” aiheuttavalle asialle.”
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006301803.html
Jos keskeinen ongelma on tuo, niin miksi eriävat tekstit sen suhteen, maistetaanko allergisoivaa ainetta ennen vai jälkeen mielikuvaharjoittelun? Vai meniko minulta jotain ohi?
[…] Semiotiikassa puhutaan toisenasteisista merkityksistä. Sellaisen asiantuntija on tässä tapauksessa luonut. Niitä voi tietysti olla (ja onkin) muunlaisiakin kuin juuri tämän asiantuntijan luoma merkitys. (Laajemmin puhutaan toisenasteisista merkitystä muodostavista järjestelmistä, joilla viitataan arvo- ja kulttuurijärjestelmiin). Todellisuudessa (esimerkiksi minun tulkintani mukaan) kurssiaineistosta – jos seuraa kurssin sisäistä valmennuslogiikkaa ja annettuja ohjeita – ei voi järjellisesti tehdä päätelmää, että se ohjaisi maistamaan allergisoivaa ainetta mielikuvaharjoittelun jälkeen.” (Lainauksen loppu). Pöly laskeutui – faktat esiin Maria Nordinin kurssista […]