Yhdistävä hoitonäkemys – kyllä kiitos

Kongressikokemuksia Tanskasta 1

Iltakävelyllä rannassa Helsingörissä

Iltakävelyllä meren rannassa Helsingörissä

Aamu nousi Hamletin maisemissa Helsingörissä, Ruotsin ja Tanskan välisen salmen yllä niin kauniina että rupesi itkettämään. Olin satsannut hotellihuoneen merinäköalaan, ja se kannatti. Aurinko hiipi ylös lahden takaa. Kuutamoyö muuttui hiljalleen vaimean aallokon säestämänä päiväksi. Tirautin ihastuksesta pari kyyneltä. Sisäinen maailmani näytti olevan elossa, sieltä nousi tunteita. Kyynelissä saivat muodon kokoelma murheitani, mutta myös onnen hetkiä yhdistyneenä esteettiseen luontoelämykseen.

En mennyt ECIM-kongressiin (8th European Congress for Integrative Medicine 26.-27.9. 2015) aamukyyneleitä vuodattamaan, vaan oppimaan. Kuuntelin tutkimusraportteja integroivasta hoitamisesta (integrative medicine) ja keskustelin alan tutkijoiden kanssa.

Oikeastaan pitäisi puhua yhdistävästä terveydenhuollosta (health care) pikemmin kuin lääketieteeteestä (medicine). Yhdistävä hoitoajattelu tarkoittaa sitä, että sekä terveyden edistämistä että sairauksien hoitamista ohjaa asiakas- ja potilaskeskeinen ajattelu. Työtä ei määritä  vain biolääketieteellinen käsitys ihmisestä ja siihen nojaava tutkimus ja käypä hoito, vaan ajatus, että kunkin yksilön kohdalla noudatetaan juuri hänelle sopivaa tapaa kohentaa oloa ja terveyttä.

Tavanomaisen länsimaisen lääketieteen työkalupakin lisäksi käytetään myös muita hyviksi todennettuja auttamisen muotoja.

Niitä kutsutaan Suomessa täydentäviksi, vaihtoehtoisiksi tai luonnonmukaisiksi hoidoiksi. Pieni vähemmistö lääkäreitä ja toimittajia puhuu harhaanjohtavasti ”uskomushoidoista”. ECIM 2015 kongressissa puitiin kaksi päivää tällaisia hoitomuotoja ja niiden tutkimusta. Suomessa virallisen terveydenhuollon ulkopuolella nykyisin toimivia hoitomuotoja ei valitettavasti tutkita, mistä saattaa johtua se, että  edellisessä postauksessa kommentoimani Aamulehden juttu puhui vanhanaikaisesti ”uskomushoidoista”.

Dr Victor Dzau piti ECIM 2015 kongressin avausesitelmän. Hän johtaja, Institute of Medicine of the National Academies Washington D.C., USA

Dr Victor Dzau piti ECIM 2015 kongressin avausesitelmän. Hän on kansallisen lääketieteen akatemian presidentti,  Institute of Medicine of the National Academies Washington D.C., USA

Kirjoittelin tätä juttua kotimatkalla Helsingöristä, ensin junassa Kööpenhaminaan, ja sitten lentokoneessa Tampereelle. Nykyään on niin mutkatonta, kun lentokoneessakin saa käyttää läppäriä. Ennen vanhaan kirjoitushommia ei voinut hoidella lennon aikana.

Emme elä enää Hamletin ajassa, mutta William Shakespearen kysymys ”Ollako vai eikö olla?”, on aina ajankohtainen. Hamlet-näytelmä sijoittuu Helsingörin maisemiin, Kronborgin linnaan, joka tunnetaan yleisesti myös nimellä ”Elsinore”.

Kronborgin linna.

Kronborgin linna.

Hamletin kysymystä mukaillen moni pohtii, ollako vai eikö olla. Ollako täydentävien hoitojen puolella vai niitä vastaan?

Minusta vastakkain asettelu on hyödytöntä. En aio nytkään ottaa V. I. Leninin vaatimusta ”Jos et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan!” todesta. Karkeasti tulkiten Lenin tarkoitti, että jos et 1910-luvulla kannattanut aseellista vallankumousta, olit Venäjän tsaristisen hirmuhallinnon puolella. Sata vuotta on kulunut, ja kumpikin – sekä tsaarinvalta Venäjällä että Sosialistinen Neuvostotasavaltojen Liitto ovat romahtaneet! Putinkin häipyy aikanaan.

Terveydenhuollon ei pidä olla samanlainen valtataistelun kenttä kuin Venäjän poliittinen järjestelmä on. Palaan siis Tanskaan ja otsikon aiheeseen, kongressikokemuksiin.

Kahdeksas Eurooppalainen Integroivan Terveydenhuollon Kongressi kokosi tutkijoita, lääkäreitä, hoitajia ja muita kiinnostuneita 32 maasta, myös Euroopan ulkopuolelta. Olin tilaisuuden ainoa suomalainen. Tämän vuoden kongressin teema oli Exploring the Evidence Base for Integrated and Sustainable Research, Healthcare and Workforce for Patients”.

Alan tutkimustoiminta vilkastuu kaikkialla maailmassa ja integroivan hoitonäkemyksen kannattajiksi siirtyy entistä enemmän myös biolääketieteellistä hoitomallia edustavia ihmisiä.

Opin kongressissa, että yhdistävän terveysajattelun mukaan täydentävät hoidot eivät ”vain” täydennä eli tuo jotakin lisähyvää tavanomaiseen lääkärinhoitoon, vaan niiden (todistetusti käyttäjille hyödyllisiksi osoitettujen hoitomuotojen) tulisi kuulua osana tavanomaiseen (konventionaaliseen) terveydenhuoltoon.

Tähän suuntaan kehitys etenee nopeimmin Yhdysvalloissa, jossa on kuutisenkymmentä integroivan/yhdistävän hoidon keskusta, joissa potilastyön ohella koulutetaan ammattilaisia ja harjoitetaan tutkimusta. Euroopassakin yhdistävää otetta jo toteutetaan jonkin verran osana terveydenhuollon käytäntöjä. Suomessa on tietääkseni muutamia tällaisen näkemyksen omaksuneita yksityisiä lääkärikeskuksia.

Jatkuu seuraavissa blogijutuissa…

Linkkejä

Tieteellistä näyttöä integroivasta hoidosta Englanniksi.

Täydentävien hoitojen tutkimusta käsitellään Tampereen yliopistossa 13.11.2015 klo 10.00 – 16.30 järjestettävässä seminaarissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s