Vaihtoehtohoidoista A-studiossa – OHO!

”Pohjoiskorealaista” terveyskeskustelua kuultiin perjantaina A-studion Luontaishoitajien suut tukkoon? -ohjelmassa. Tarkoitus oli ilmeisesti keskustella terveyttä ja hoitamista koskevasta mielipiteiden ilmaisun vapaudesta. Ehkä myös terveystutkimuksesta.

Ei ihan onnistunut.

Toimittajan puutteellinen taustatyö näkyi siinä, että ohjelmaan oli kutsuttu kolme täydentävien hoitojen vastustajaa ja yksi kannattaja. Mielipiteitään saivat esittää lähinnä toimittaja itse ja kolme virallisen linjan edustajaa, lääkäri, terveystoimittaja ja tietokirjailija. Täydentäviä hoitoja edustanut homeopaattinainen sai muutaman puheenvuoron, jotka nekin toimittaja keskeytti tyyliin ”no, ei oteta nyt näitä hoitoja tässä esiin..”

Tulta P1010990

A-studion ohjelma perustui vallitsevaan, mutta vanhanaikaisen ajatteluun, mikä nojaa seuraaviin (julkilausumattomiin ja virheellisiin) väittämiin eli perusolettamuksiin ilmiöstä ”vaihtoehtohoidot”:

  1. Vaihtoehtohoidot eli huuhaahoidot ovat vaarallisia syöpää, sydänsairauksia ja diabetesta poteville.
  2. Ihmiset hylkäävät lääketieteelliset hoidot valitessaan ”vaihtoehdot”. Tämän takia niitä on rajoitettava.
  3. Täydentävissä ja vaihtoehtohoidoissa pyörivät moraalittomasti suuret rahat.
  4. Epävirallisia hoitoja ei ole tutkittu, minkä vuoksi niitä ei voi hyväksyä. Kaikki hyvä hoito on tutkittua.

Toimittaja oli nielaissut purematta nämä väittämät. Näin ollen niitä ei asetettu kyseenalaiseksi, vaan pidettiin tosiasioina. Kun esimerkiksi ”yksinäinen vaihtoehtonainen” yritti tuoda esiin täydentävien hoitojen hyötyjä ja olemassa olevaa tutkimusta, hänet sivuutettiin. Kukaan keskustelijoista ei myöntänyt eikä kieltänyt eikä edes kommentoinut naisen esittämää tosiasiaa, että WHO suosittelee jäsenmailleen perinteisten ja täydentävien hoitojen integroimista viralliseen terveysjärjestelmään. Suosittelee, koska niistä on todettu saatavan terveyshyötyjä.

Lääkäri vetosi moneen otteeseen, että ihmisillä pitää olla tietoa vaihtoehtohoidoista, jotta he osaavat tehdä päätöksiä. Kun keskustelijoilla itsellään ei ollut ajantasaista tietoa, niin ohjelma jäi julistukseksi ”huuhaahoitojen vaaroista”.

Tuli väistämättä mieleen pohjoiskorealainen pysähtyneisyys, jumittuneisuus ja dogmaattisuus.

Tässä lyhyt selitys sille, miksi pidän ohjelman perusolettamuksia/julkilausumattomia väittämiä väärinä:

  1. Ohjelmassa vedottiin moneen otteeseen tutkimusnäytön tarpeeseen. Väite vaarallisuudesta on virheellinen, koska vaaroja ei ole tutkittu. Sen sijaan täydentävien hoitojen hyödyistä kroonisten sairauksien tukihoitoina on olemassa tutkimuksia. Kokosin pari esimerkkiä niistä tämän kirjoituksen loppuun.
  2. Laaja kansainvälinen tutkimusnäyttö osoittaa, että lähes kaikki, myös kroonisesti sairaat täydentäviin hoitoihin turvautuvat käyttävät niitä muun hoidon ohella, lisänä ja tukena, ei vaihtoehtona. Näin ollen vastakkainasettelu (joko lääkäri tai ”vaihtoehtoterapeutti”) on väärin asetettu ongelma. Ongelmaa tässä nimittäin ei ole. Tavallisen terveyspalveluja käyttävän etua ajaisi paremmin kysymys: ”Kuinka terveydenhuoltojärjestelmä voisi ottaa paremmin käyttöön täydentävistä hoidoista saatavat terveyshyödyt, joita ihmiset tutkimusten mukaan kokevat niistä saavansa?” kuin puhe ihmisten suojelemisesta näiden hoitojen vaaroilta (joita siis ei ole tutkittu). Selvitettäköön ensin todelliset haitat ja suojeltakoon vasta sitten.
  3. Terveydellä käydään kauppaa niin lääkkeiden kuin terveystuotteidenkin alalla. Täydentävät ”ihminen ihmiselle” –hoidot eivät näytä olevan suurta bisnestä verrattuna liiketoimintaan lääketieteen alalla ja sen laitamilla.
  4. Täydentäviä hoitoja, käyttäjien kokemuksia,  ja integraatiota viralliseen terveydenhuoltoon on tutkittu runsaasti sekä tehoa ja vaikutusmekanismeja hiukan kymmenen viime vuoden aikana. Yliopistojen kirjastoista löytyy kymmeniä kansainvälisiä tieteellisiä erikoislehtiä, jotka julkaisevat täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitomuotoja koskevaa tutkimusta. PubMedistä muutkin kuin yliopistotutkijat saavat helposti luettavakseen tuhansia tutkimuksia. Toimittajan olisi kannattanut edes vilkaista niitä. Tiivistetysti tutkimukset ovat osoittaneet, että näiden hoitojen käyttö on varsin yleistä, Yleisintä se on Australiassa, Kanadassa, Britanniassa ja Saksassa. Suomessa käyttäjiä on noin 30 % aikuisväestöstä. Valtaosa käyttäjistä on tyytyväisiä saamiinsa hoitoihin. Kaikkea lääketieteellistäkään hoitoa ei ole tutkittu. Suuri osa perusterveydenhuollon toiminnasta on aivan muuta kuin tieteelliseen näyttöön perustuvaa. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun puhutaan hoitamisen yhteydestä tutkimusnäyttöön.

Totta kai alan tutkimus on marginaalista lääketieteen tutkimukseen verrattuna, koska lääketeollisuus ei rahoita lääkkeettömien hoitojen tutkimusta ja koska nykyinen tiedeparadigma nojaa fysikaalis-biologiseen maailmankuvaan. Siinä mielen, tunteen, hengen ja sielun osuutta ihmisen kokonaisterveyden tutkimisessa ei tunnusteta tärkeäksi eli tutkimisen arvoiseksi asiaksi. Useissa täydentävissä hoidoissa ihmiskuva ei ole biologis-materialistinen.

Lääkärin ohjelmassa mainitsema syöpään kuollut Steve Jobs, joka hoiti itseään muilla kuin lääketieteellisillä keinoilla ei riitä tieteelliseksi näytöksi täydentävien hoitojen haitoista. Olisiko Jobsia ehkä pitänyt suojella pakottamalla hänet virallisen linjan mukaisiin hoitoihin? Minusta ei. Sitä paitsi kukaan ei  voi tietää,  milloin ja miten Jobs olisi kuollut lääketieteellisiä hoitoja saaneena. Ennusteita ja arvioita tilastojen perusteella voi aina tehdä, mutta Jobsin todellisesta tapauksesta ne eivät kerro mitään.

Lääkärin arviointikyky petti tässä kohdin pahan kerran – varsinkin kun ottaa huomioon, että Suomessakin syöpäpotilaat kokevat täydentävät hoidot varsin positiivisesti, kuten Liisa Salmenperä on väitöskirjatutkimuksessaan osoittanut. Voin vain arvailla, kuinka paljon ahdistusta, pelkoa, epävarmuutta ja ehkä häpeääkin ruudun edessä lääkärin  julistusta katsellut reikihoidossa käyvä syöpäpotilas koki. Potilaan positiivisiin hoitokokemuksiin kukaan keskustelija viitannut. Miksi?

Ohjelmasta tuli surullinen olo. Tällaistako on terveysjournalismin taso Suomessa?

Muutama tutkimus

Kroonisista sairauksista kärsivien ja mielenterveysongelmaisten tiedetään käyttävän muuta väestöä enemmän näitä hoitoja. Diabeetikoilla sekä sydän- ja verisuonisairauksia potevilla terveyteen liittyvä elämänlaatu, erityisesti fyysinen toimintakyky ja hyvinvointi tai mielenterveys ovat yleensä huonompia kuin väestöllä keskimäärin. Näin on erityisesti pitkään sairastaneilla.

Australiassa, Iso-Britannissaa ja USA:ssa tehdyt tutkimukset osoittavat, että 34-48% diabeetikoista ja 27-54% sydänpotilaista käyttävät täydentäviä hoitoja paremman olon ja hyvinvoinnin saavuttamiseksi. (Canaway ym 2014, MacArtney & Wahlberg 2014)

Australialaistutkimuksessa 44 % kyselyyn osallistuneista lähes 3000 vastanneesta oli käyttäjiä (sisältää myös yrtti- ym. valmisteiden syöjät). Näistä yli puolet (54 % ) oli käynyt kerran tai useammin täydentävän hoitajan luona. Enemmistö tutkituista koki hoitojen leivittäneen heidän oireitaan ja parantaneen yleistä hyvinvointia ja lisännen tietoa, ymmärrystä ja luottamusta kroonisten oireiden kanssa selviytymisessä. Muita syitä hoitojen käyttöön olivat stressin vähentäminen ja rentoutuminen. Vain noin 4 % tutkituista diabeetikoista ja sydänsairaista oli sitä mieltä, että täydentävillä hoidoilla ei ollut mitään vaikutusta. (Canaway ym. 2014)

Spinks , Johnston ja Hollingsworth (2014) tutkivat Australiassa, olivatko diabeetikkojen ja sydänsairaiden CAM-hoitojen käyttö yhteydessä hyvään tai huonoon elämänlatuun. Tutkijat totesivat, että runsas hoitojen käyttö oli yhteydessä huonompaan elämän laatuun saman tapaan kuin runsas reseptilääkkeiden käyttökin. Johtopäätöksissään tutkijat pitivät tätä merkkinä siitä, että CAM-hoidot eivät välttämättä paranna elämän laatua, kuten monesti on arveltu. Tosin tutkijat lisäävät, että poikkileikkaustutkimuksesta ei voi tehdä päätelmiä vaikutuksen suunnasta. Toisin sanoen tulos voi tarkoittaa myös sitä, että kroonisesti sairas, joka tuntee elämän laatunsa huonoksi, hakeutuu tavallista enemmän täydentävien hoitojen pariin samaan tapaan kuin sairaat käyttävät enemmän reseptilääkkeitä kuin hyväkuntoiset.

Toinen, osittain samaan tutkimusaineistoon pohjaava australialaistutkimus osoitti, että yleisen terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen ja sairauksien ehkäisy oli diabeetikoilla ja sydänpotilaille tärkein syy (51 % vastanneista) hakeutua CAM-hoitoon.   (Canaway ym.2014)

Bagheri-Nesami ym. (2014) tekivät satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen 80 potilaalle refkelsologisen hoidon vaikutuksista ohitusleikkausta seuraavan ahdistuksen lievittämisessä. Ahdistuneisuus on leikatuilla yleistä ja pitkittyessään se voi hidastuttaa toipumista. Leikkauksen jälkeen koeryhmä sai vasempaan jalkaan neljänä päivänä 20 minuuttia refleksologista hoitoa. Kontrolliryhmälle annettiin lempeää jalan sivelyä öljyllä yhden minuutin ajan. Ahdistus lievittyi merkittävästi refleksologihoitoa saaneessa ryhmässä, mikä viittaa siihen että se on käyttökelpoinen lääkkeetön hoitomuoto leikkauksen jälkeisen ahdistuksen vähentämisessä.

Syöpäpotilaat käyttävät lääketieteellisen hoidon lisänä paljon täydentäviä hoitoja, esimerkiksi erilaisia energiahoitoja olotilansa kohentamiseen. Niissä potilaat kokevat rentoutuvansa, rauhoittuvansa ja tyyntyvänsä. Ne vähentävät ahdistusta, parantavat unen laatua ja lievittävät kipuja. Coacley ja Barron (2012) laativat systemaattisen katsauksen reikin, terapeuttisen kosketuksen ja hoitavan kosketuksen tuloksista syöpäpotilaiden hoidossa. He ottivat analyysinsa mukaan muitakin tutkimuksia kuin satunnaistettuja ja sokkoistettuja kokeita, koska arvioivat hoidon tuloksia potilaiden omien kokemusten näkökulmasta. Näyttöä on dokumentoitu sekä koeasetelmista että haastattelututkimuksista. Tulosten mukaan stressihormonitasot ovat pienentyneet, verenpaine laskenut, syke rauhoittunut, tappajasolujen määrä lisääntynyt ja hoidettavat ovat kokeneet hyvinvointinsa lisääntyneen.

On mahdollista, että reikissä ja kosketushoidoissa hoidettava laskeutuu sellaiseen syvään rentoutumisen tilaan, joka vahvistaa ihmistä henkisesti ja virittää kehon omia biologisia parantamismekanismeja toimintaan. Coacley ja Barron tekivät päätelmänsä 17 analysoimansa tutkimuksen perusteella.

Tutkimuksia

Bagheri-Nesami, M., Shorofi, S. A., Zargar, N., Sohrabi, M., Gholipour-Baradari, A. & Khalilian, A. 2014. The effects of foot reflexology massage on anxiety in patients following coronary artery bypass graft surgery: A randomized controlled trial. Complementary Therapies in Clinical Practice 20 (2014) 42–47.

Canaway, R., Manderson, L. & Oldenburg, B. 2014. Perceptions of Benefit of Complementary Therapy Use among People with Diabetes and Cardiovascular Disease. Forsch Komplementmed 2014; 21:25–33.

Coakley, A. B. & Barron, A-M. 2012. Energy therapies in Oncology nursing. Seminars in Oncology Nursing, Vol 28, (1), 2012: 55-63.

MacArtney J.I. & Wahlberg, A. 2014. The Problem of Complementary and Alternative Medicine Use Today: Eyes Half Closed? Qualitative Health Research 2014; 24(1), 114– 123.

Salmenperä L. 2005. Complementary and Alternative Medicine; Attitudes of Cancer Patiens, Nurses and Physicians, the Use of Complementary and Alternative Medicine By Cancer Patients. Turun yliopisto. Sarja D, osa 663. Medica-Odontologia. Turku.

Spinks J., Johnston, D. & Hollingsworth, B. 2014. Complementary and alternative medicine (CAM) use and quality of life in people with type 2 diabetes and/or cardiovascular disease. Complementary Therapies in Medicine (2014) 22, 107–115.

 

6 thoughts on “Vaihtoehtohoidoista A-studiossa – OHO!

  1. Tri Antti Heikkilä on todennut niistä TV-ohjelmista, joissa häntä on haastateltu: ”On aivan tavallista, että `lähetyshäiriö` sattuu saumaan, jossa minulla on puheenvuoro.” Olen usein todennut omalta sohvaltani, että Heikkilän mainitsema asia on totta … ilman minkäänlaisia salaliittoteorioita.
    Vanha sanonta, joka pitää TV-lähetysten juontajista yms. paikkansa – kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Vapaa ajattelu ja jopa muualla maailmassa tehdyistä virallisista tutkimustuloksista ei Suomen TV uutisoi, jos asia on ristiriidassa Suomen lääkäriliiton, STM:n ja THL:n lääkäreiden yleisesti hyväksymän kannan kanssa (lue käypähoitosuositus). Suomen TV on tarkoitettu vain yhtä mieltä asioista olevien tiedon levittämistavaksi. Silloin se väistämättä muuttuu myös propagandavälineeksi.

  2. Pakollisella tv-lupamaksulla saa katsella vain tätä virallista tietoa, surku. Ehkä ainoa suomalaisin voimin tehty terveysohjelma on Akuutti joka uskaltaa ottaa välimatkaa kuivakkaan virallistieteellisainoapyhäksitekevään tutkittuun lääketieteeseen tiedonvälitykseen. Olen huomannut että ruotsinkielinen yle Fem hakaa mennen tullen yle ykkös- ja kakkoskanavan tässä ja monessa muussa ohjelmatarjonnassa. Huomasitko että eräskin hämeenlinnalainen kouluttaja twiittasi oman näkemyksensä homeopatiasta tyyliin ” homeopatia nyt ainakin on huuhaata ”. Sulka hattuun tälle tättähäärälle, kouluttaa ihmisiä ilmaisu – ja kieliasioissa, timangia ilmaisun ammatilaiselta.

  3. Monessa terveysasiassa kotimaani on edelleen yhden totuuden maahan. Muuttuu kyllä vähitellen! Tuntuu hyvältä havaita, että en ole ajatuksineni yksin. Kiitos, Kati.

  4. Päivitysilmoitus: Kuumun kuningattaren pönäköitä ajatuksia lumeesta ja lääketieteestä | Anna ja hänen ystävänsä

  5. Kiitos Liina. Just tästä samasta aiheesta kirjoitin muuten oman viimeisen blogini. En katsonut eilistä ohjelmaa, vaan olen sataprosentteisesti samoilla linjoilla kanssasi. Meillä ollaan vanhoillisia. Halutaan pönkittää vanhoija dogmattisia valtarakenteita. Mutta kansa ei ole tyhmää 😉 .

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s