Pöllitaide lämmittää

Pölkkypäät. Pihlajaa. Vesilahti 2013.

Pölkkypäät. Pihlaja. Vesilahti 2013.

Tukit, pöllit, pölkyt, propsit, oksat ja halot ovat kauniita ja inspiroivia. Ainakin T:n mielestä.

Olen pitänyt T:tä  aivan tavallisena ihmisenä, mutta  yhtäkkiä huomaankin, että hän on taiteilija. Pöllitaiteilija.

Hän työstää puun rungoista teoksia.  Ne elävät  ulkona ja sisällä, ja muistuttavat luonnon kasvusta ja kukoistuksesta, mutta myös materian muodonmuutoksesta ja savuna ilmaan haihtumisesta. Energian ikuinen kierto on aistittavissa joka ikisessä luomuksessa.

Kaarnan tuoksusta puuhumala

Puuhumalan  kaipuu lienee se, mikä vetää taitelijaa työnsä ääreen. T rakastaa puiden runkoja, pystyssä olevia ja kaadettuja. Hän huumaantuu kaarnan, nilan ja pihkan tuoksusta. Lastut ja sahanpuru saavat hänet hyvälle tuulelle. T:stä on tullut puuaddikti.

Tuoreen puun houkutteleva haju on vastustamaton. Mänty, kuusi, koivu, pihlaja, ja paju tuoksuvat erilaiselta.  Samoin leppä ja vaahtera. Jokaisen rungon leikkauspintakin näyttää erilaiselta. Pihlajan sydän hehkuu muuta puuta tummempana.

Kun T kaataa puita, hän pyytää niiltä ensin anteeksi. Vasta sitten kaataa. Yleensä puut ymmärtävät. Ne tajuavat paljon enemmän kuin luulemme.

Yksinäinen tammi, jonka T istutti  pikkupoikana,  jää paikoilleen vuosikymmeniksi, ehkä sadoiksikin. Tammi voi elää jopa 600-vuotiaaksi.

Teokset

Halkoteline seinän vieressä. Alhaalla mäntya ja ylhäällä pihlajaa. Vasemmalla pikku telinessä haapaa.

Halkoteline. Mänty, pihlaja, haapa.

Vuosirenkaista  eli vuosilustoista voi laskea puun iän.

Lustot – vuosirenkaat. Mänty, lumi.

Pölli kurkkii lumihangesta.

Pölli kurkkii nietoksesta. Mänty, lumi.

Pihlaja pölkkyinä hangella.

Pölkyt hangella. Pihlaja, lumi.

Puusydän. Pihlaja.

Puusydän. Pihlaja.

Halkopino. Mänty, lumihuurre.

Halkopino. Mänty, lumihuurre.

Puilla päähän

Halonteko-meditaatio on T:stä  tosi tehokasta mielen hoitoa. Puiden pilkkominen tyjentää päätä. Siitä seuraa monta muutakin hyvää asiaa. Mökissä on aina takkapuita. Niitä syntyy eri puulajeista.

Koivu, mänty ja haapa räiskähtelevät ihastuttavasti kukin omalla erityisellä tavallaan takassa. Tuli lämmittää. Kun sitä tuijottaa aikansa, tuntuu kuin taivas ja maa yhdistyisivät. Sulautuisivat rauhan hetkeen.

Risuja ja muuta sekulipuuta matkalla takkaan.

Matkalla takkaan. Risut, sekulipuu.

Tuli yhdistää lämmöllään maan ja taivaan. Vasemmalla palaa koivu, keskellä mänty ja oikealla haapa.

Kolme tulta.  Koivu, mänty, haapa.

Työvälineet

Pöllitaiteilijan tärkeimmät työvälineet, saha, kirves ja sahapukki takaavat teosten teknisen laadun. Myös moottorisahaa, erilaisia köysiä ja taljoja käytetään, kun puita kaadetaan.

Sahapukki tukee runkoa kun se katkotaan pölleiksi. Tukevat saappaat ja  lämpimät käsineet ovat varsinkin talvisaikaan tarpeen.

Kirves ja saha. Puu, metalli, maali.

Kirves ja saha.

Sahapukki tukee runkoa kun se katkotaan pölleiksi.

Sahapukki.

Tukit käsitetaiteena

Helsingin ydinkeskustassa tukkipuita makaa taidegalleria Sinnen ikkunassa.  Sisällä tuoksuvat kaadetut männyt. Displacements -teos hämmästyttää sijoittamalla tavallista epätavalliseen ympäristöön: tukit eivät normaalisti kuulu gallerioihin.

Pöllitaide taas sulostuttaa tavallista mökkiarkea.

Yhteistä  näillä on  se, että ne “muodostavat pysäyttävän läsnäolon” kuten Sinne nettisivuillaan esittelee.  T:n uurastuksesta syntyneet pölkyt, puupinot ja halot ovat sitä paitsi mökkielämälle välttämättömiä, varsinkin talvella.

T tekee hyvää ja konkreettista taidetta, mutta hieman eri näkökulmasta kuin Sinnen käsitetaiteilijat. Kummallakin on paikkansa.

Taustaa

Tukkipino työntyy galleriasta. Hesari  13.3. 2013 C 5 Harri Mäcklinin arvio näyttelystä Copy, Paste, Add layer galleria Sinnesssä.

Copy, Paste, Add layer -näyttelyn esittely: http://www.sinne.proartibus.fi/fi/nayttelyt/article-9668-23278-copy-paste-add-layer.