Sinertävä kirkko.
Parantaja-saarnaaja Pirkko Jalovaara saarnasi tammikuun lopulla Kallion kirkossa Helsingissä lääkkeitä vastaan. Ihmisten terveyden vuoksi kannattaisi ehkä nyt hiljentää vauhtia. Lääkkeet ovat näet monelle elinehto selviytyä sairautensa kanssa.
Liiallista ja turhaa lääkitystä vastustan minäkin, mutta tällainen Jalovaaran julistus on kyllä harkitsematon: ”Pyydän erityisesti katsomaan sellaisiin sairauksiin, missä olet pitkään käyttänyt lääkkeitä ja lääkkeet on ikään kuin sumentanut sen tietoisuuden että Saatana on päässyt tunkeutumaan sinun sisääsi. Lääkkeet on yksi tapa jota paholainen käyttää, jotta pääse todella sinun sisimpääsi, henkeen, sieluun ja ruumiiseen… Pikku demonit lähtee helposti, mutta isompien kanssa tekee monta kertaa tiukkaa.”
Pirkko Jalovaarassa on karismaa ja hän mitä ilmeisimmin pystyy auttamaan ihmisiä. Eivät kai he muutoin hänen luokseen rientäisi sankoin joukoin.
Aihe oli esillä Ylen MOT-ohjelmassa ja A-studiossa eilen. Ohjelmat voi katsoa Yle Areenalta.
Jeesuskin oli parantaja-saarnaaja
Mikä Jalovaarassa oikein on ongelma luterilaiselle yhteisölle? Hänhän vetää kirkot täyteen ihmisiä. Muulloin, sunnuntaisaarnojen aikaan ne pysyvät lähes tyhjinä. Sadoissa kirkoissa eri puolilla Suomea puhunut nainen on 26 saarnaajavuotensa aikana koonnut kirkkoihin kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Ongelmaa ei ole ollutkaan ennen kuin demoni-juttu tuli julkisuuteen. En ole osallistunut Jalovaaran tilaisuuksiin, mutta julkisuudesta olen saanut sen käsityksen, että hän on aikaisemmin painottanut uskon parantavaa voimaa positiivisesta näkökulmasta. Mikähän Pirkon nyt on demonisoinut?
MOT-ohjelmassa Jalovaara vetoaa Raamattuun viitatessaan demonien voimaan. Nämä voivat aiheuttaa kärsimystä, oireita ja sairauksien kaltaisia asioita. Hän kertoo vapauttavansa ihmisiä riivauksesta.
Jeesuskin poisti riivaajia ja paransi sairaita. Vieläpä suurella menestyksellä. On kuitenkin epäselvää, mikä Jeesuksen toimissa oli parantavaa, pyhä henki, placebo, demonien poisto vai joku muu.
Mediakohun noustua Jalovaara täsmentää sanomisiaan Kotimaa 24.fi:ssä:
– Olen puhut tilanteesta jossa ihminen käyttää erittäin suuria määriä ja pitkäaikaisesti lääkkeitä eikä enää hallitse tilannetta. En ole puhut mitään siitä, että jokin yksittäinen lääke tai pilleri aiheuttaisi tämän. Eihän demoni lääkkeiden kautta tule, vaan hallitsemattomasta lääkkeiden syönnistä, huumeista ja alkoholista.
– Eivät kaikki sairaudet johdu demoneista.
– Jeesuksen toiminnasta 25 prosenttia liittyi tilanteisiin, joissa oli kyse demoneista. Demonit voivat olla sairauksien syy sen mukaan kuin niistä kerrotaan Raamatussa, sanoo Jalovaara.
Raamattu on niin monitulkintainen kirja, että sen perusteella on vaikea sanoa, mistä Raamatun esiin tuomat sairaudet johtuivat ja mitä parantaminen oli. Raamattu kyllä kertoo lukuisia tarinoita juuri uskolla paranemisesta.
Lääketieteessä uskon ja rukouksen vaikutusta pidetään yleensä placebona, lumeena eli tunnelmaefektinä.
Rukoustietoisuus
Rukous, myös Jalovaaran parannussaarnat ja –rukoukset toimivat tietoisuuden ja mielen tasolla. Kärsivä uskoo ja tietää, että parantaja-saarnaaja pyytää korkeammalta voimalta, Jumalalta apua hänelle. Potilaalla on silloin mahdollisuus mielensä avulla vastaanottaa hänelle osoitettua myötätuntoa, parannusta ja rukousta.
Rukous on erityisen tietoisuudentilan sanallinen tai ajatuksellinen ilmentymä. Esirukoukseen sisältyy aina vahva intentio ja myötätunto. Se ei ole kemiallinen aine, joten sen vaikutuksiin eivät päde samat periaatteet kuin lääketieteelliseen parantumiseen. Tämä selittää sen, että Jalovaaran sessioihin osallistuja voi kokea parantuneensa, vaikkei lääketieteellisin mittarein mitään olisi tapahtunutkaan. On ehkä tapahtunut kokemuksellinen parantuminen.
Jos tietoisuus nähtäisiin kollektiivisena ”mielen” prosessia, jota ei vielä täysin tunneta, mutta joka aktiivisesti luo ja muokkaa maailmankaikkeutta, uskolla parantaminen voisi olla selitettävissä. Nyt tiede on ymmällään ihmeiden edessä. Ihmeestä, tosin ilman uskoa, puhui taannoin Mikael Jungner, joka Hesarin jutussa (13.1.2013) kertoi selvinneensä lääkäreiden parantumattomaksi toteamasta eturauhassyövästä. Lisää aiheesta blogikirjoituksessani täällä .
Kun vallitseva terveysideologia ei sisällä oletusta mielen suorasta vaikutuksesta aineeseen, uskon osuus fyysisen kehon muutoksissa, kuten elimellisen sairauden paranemisessa on hankala kysymys. Se on hankala myös kirkolle, koska kirkko ”uskoo” lääketieteellisiin hoitoihin, mutta uskoo myös rukoukseen. Professori Pentti Huovinen (2005), kristitty lääkäri suosittelee käyttämään rukousta lääketieteellisen hoidon osana.
Myös Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola näkee, että Jumala toimii terveydenhuollon ja lääkkeiden kautta (Ylen verkkosivujen uutisissa).
Riivaajan töitä
Jalovaaran parannusrukouksia pidettäisiin ilmeisesti kirkossa hyväksyttävinä, mikäli hän ei sotkisi Saatanaa ja riivaajia asiaan. Kuitenkin kristinuskon yksi kulmakivi on Jumalan ja Saatanan välinen taistelu. Kirkko uskoo, että on olemassa hyvän ja pahan voimat.
Nyt Jalovaara alkoi puhua pahan voimista. Kun hän vielä liitti ne lääkkeisiin, sairaanhoidon nykyiseen kulmakiveen, niin soppahan siitä syntyi.
Uskon, että hyvään luottaminen on parempi vaihtoehto kuin pahan pelkääminen. Mutta entäpä, jos Jalovaara todella auttaakin kärsiviä demoni-jutullaan? Esitän tässä täysin fiktiivisen ajatuskehitelmän ”demoneiden poistosta parantajana”. Jalovaaran julkisuudessa olleita puheita tulkiten hänen ajatuksensa auttamisesta menisi suunnilleen näin:
Kun potilaan mielensisäinen demoni poistetaan, hän voi vapautua sumentuneen tietoisuuden aiheuttamasta ”pahasta”, kuten ahdistuksesta, vääristyneestä minäkuvasta ja kielteisyydestä. Demoni on symbolisesti ”tunkeutunut” ihmiseen liiallisen lääkkeiden syönnin, huumeiden tai alkoholin kautta. Parannuskokouksissa Jalovaara pyrkii hävittämään noita mielensisäisiä riivaajia. Ne voivat olla mm. riippuvuutta, joka johtuu juuri liiallisesta lääkkeiden syönnnistä, huumeista ja alkoholista. Kun riippuvuus häviää, ihmisellä on mhdollisuus elää onnellisempana. Näin ajateltuna ”paranemista” voi ilmetä aivan eri tasolla ja eri asioissa kuin lääketieteellisessä kehossa tai psykologisessa tietoisessa mielessä. Tapahtuu jotakin tiedostamatonta. Sellaista, jota ei osata selittää. Ihmeellistä ja jumalallista.
Edellä esitetty on silkkaa teoretisointia. Ei ehdotus totuudeksi. Asia on nimittäin liian mutkikas ja monivivahteinen, jotta siitä voisi sanoa mitään kovin perusteltua.
Tärkeää on, että ihmiset saavat apua ongelmiinsa silloinkin, kun lääkäri, psykologi tai pappi ei apua pysty antamaan. Toivon, ettei Jalovaaran toimintaa kielletä, mutta toivon myös, että hän kääntäisi kaiuttimen napin demoneista pois osoittamaan jumaluuteen.
Ehkä hengellinen auttaminen puuttumatta lääkekysymykseen riittäisi. Toisaalta lääke-, huume- ja alkoholiriippuvuus ovat iso ongelma nykyisin. Pirkko Jalovaaran mainitsin myös jutussani Ilolla ja ihmeellä parantajat .
Kirja
Huovinen P (2005) Rukous kannattaa. Voiko rukous parantaa? WSOY. Juva.
Linkki
Yle Areena. Kirkko Riivaajien vallassa 25.2.2013. http://areena.yle.fi/tv/1806102
Kuvat Kuhmon kirkosta.
Kirkon hämärässä.