Loppiaisena päivä on jo kukon askeleen verran pidempi, tietää vanha kansa.
Loppiaista sanotaan vanhaksi jouluksi. Se on entisaikojen nimitys. Muistan Hilda-mummonkin puhuneen vanhasta joulusta.
Sanonta johtuu siitä, että Venäjällä käytettiin juliaanista kalenteria vuoteen 1918 saakka. Sen mukaan joulu oli samaan aikaan kuin loppiainen nykyisin meidän gregoriaanisessa kalenterissamme. Suomi oli osa Venäjää, sen autonominen suuriruhtinaskunta, vuoteen 1917 saakka.
Itsenäisyys saatiin ja kalenteri muuttui (myös Venäjällä), mutta sanonta jäi kansan suuhun vuosikymmeniksi. Kulttuureilla ja kansantavoilla on pitkä muisti.
Kuinka pitkä tuo muisti onkaan?
Kun vastaat, saat tulokset. Ne tulevat prosentteina vastanneista eikä sinua voida tunnistaa vastaajien joukosta. Kaikkea vanhaa ei voi tietää. Eikä tarvitsekaan. Kulttuurisen muistin pituus tässä kiinnostaa.