Lämpö ja luottamus lääkkeenä

Marjut Lindbergin juttu masennuslääkkeistä tänään Hesarissa kertoo mielenterveyden hoitamisen karusta todellisuudesta. Masennuslääkkeitä käytetään paljon – ja turhaan. Lämpö, luottamus, omana itsenään kuulluksi ja nähdyksi tuleminen parantavat. Mieltä ja kehoa rentotuttavat täydentävät hoidot voivat myös auttaa.  

Kuten Lindberg kirjoituksessaan toteaa, on todella hämmästyttävää, että masennuksen hoitoon ja ehkäisyyn ei kehitellä uusia keinoja. Suomessa virallinen terveydenhuolto ei edes käytä niitä vanhojakaan keinoja, joista on olemassa kansainvälistä tutkimusta, kuteen joogasta ja meditaatiosta, joista olen kirjoittanut aiemmissa blogijulkaisuissani.

Suomessa täydentäviä hoitoja, joita kutsutaan myös vaihtoehtohoidoiksi tai uskomushoidoiksi, on tutkittu erittäin vähän. Yksi harvoista on  Hanna Svennevig, joka teki kostetushoidoista väitöskirjan vuonna 2003. Tutkimuksen mukaan täydentäviin kosketushoitoihin hakeutumisen syy oli jonkinasteinen psyykkinen tyytymättömyys ja muutoksen tarve.

Tutkitut hoidot Rosen-menetelmä, Rebalancing-kehoterapia, Kajavahieronta ja vyöhyketerapia lisäsivät vireyttä, rentoutuneisuutta, nostivat mielialaa ja vähensivät vihan tunteita. Kehoa voidaan käyttää itseymmärryksen lisäämisen välineenä. Masentuneelle tämä tärkeää. Lääkkeet eivät itseymmärrystä lisää, vaikka auttavat kyllä psyykkisen kivun lievittämisessä.

Svennevig toteaa, että hoidoissa esiin nousevien asioiden käsittely psykologiaan perehtyneen terapeutin kanssa olisi hoitojen turvallisuuden ja tehokkuuden kannalta tärkeää.

Voisi siis olla hyvä turvautua yhtä aikaa psykoterapiaan ja johonkin luotettavan hoitajan antamaan täydentävään hoitoon. Ei tarvitse käyttää vain yhtä hoitomuotoa, voi valita useita ja käyttää niitä myös lääkkeiden ohella, jos lääkkeiden syöminen tuntuu omasta mielestä tarpeelliselta.

Lähde

Svennevig H.(2003). Hyvän olon hoidot. Kosketukseen perustuvien hoitojen käyttö hyvinvoinnin ja itseymmärryksen lisäämisen välineenä. Akateeminen väitöskirja. Acta Univesitatis Tamperensis 949. Tampereen yliopisto. Tampere.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s