Sisko matkalla

Sisko-sisareni on menossa pieneen leikkaukseen. Harmikseen hän sai viikkoa ennen operaatiopäivää kovan räkätaudin ja huolestui.  Kun ihmiskehoon kajotaan veitsellä tai laserilla, se rasittaa, vaikka kyseessä olisi pienikin toimenpide.

Viime perjantaina päätettiin lähteä šamaanimatkalle tarkoituksena tukea flunssasta toipumista ja rentouttaa mieltä ja kehoa leikkausta varten. Kerron tässä matkasta Siskon luvalla.

Valmistauduin: viritin itseni hoitotaajuudelle,  huolsin ison rummun ja  varmistin että shruti-lootani  soi hyvin. Se on pieni puinen palkeilla toimiva laatikko, joka toimii haitarin tapaan. Yksinkertainen soitin on muinaisintialaista perua ja sitä käytetään säestyssoittimena maailmanmusiikissa. Myös šamaanimatkoilla se on hyvä kumppani.

Aloitimme shrutilla pienen juttelutuokion jälkeen.  Sisko makoili lämpimästi peiteltynä hoitopöydällä  ja minä jalkopäässä soitin  ja hiukan lauloinkin.  Rentous hiipi sekä hänen että omaan kehooni huomaamatta.  Rentouden syventämiseksi tein hänelle energisoivan kosketushoidon  ja lopuksi  rummutus johdatti Siskon matkalle virkistäviin mielenmaisemiin – pilvien yllä leijumiseen,  tanssivan kevyeen olotilaan ihanassa sammalmetsässä, värien maailmaan ja muuhun jota vain hän itse pystyy kuvailemaan.

Rummun värähtelyt resonoivat kehossa ja monotoninen ääni johdatti mielen pois arkiaatoksista, jolloin Siskolle tuli tilaa avautua jollekin sellaiselle, minkä kokemista hän juuri nyt tarvitsi ja kaipasi. Kuuntelemalla itseään, kehonsa ja mielensä viestejä, ihminen voi kokea tulevansa hoidetuksi kokonaisvaltaisesti. Hän pääsee lähemmäksi sisäistä maailmaansa. Tässä juuri šamaanimatka on avuksi, koska ihmisen on joskus hankala yksin ”tyhjentää” päätään riittävästi ja valmistaa kehoaan kokemaan arjen ylittäviä mielentiloja.  Ne ovat näet tärkeitä matkalla itseen.

Sinne olen koko ajan matkalla minäkin. Kohti syvällistä ihmisyyttäni, juuri sitä, jonka tiedän ja tunnen todeksi ja oikeaksi.  Tiennäyttäjiäni ovat luonto, musiikki, kirjat ja ystävät sekä muutama terapeuttinen hoitaja. Opastaja on myös Sisko-sisareni.  Šamaanihoitaminen on nimittäin kaksisuuntainen tie. Aina kun antaa, myös itse saa.

Latu metsässä

Kaksisuuntainen latu Pyynikillä

©Liina Keskimäki