Avainsana: samojedit

Hyvää ystävänpäivää, uralilaiset kielisukulaisemme ja Ville!

14 helmikuun, 2014

Ville Haapasalo tekee parhaillaan televisioretkeä Venäjän pohjoisille alueille. Viime keskiviikkona hän tapasi nganasaaneja, ihmisiä jotka puhuvat suomalaisten hyvin kaukaista sukukieltä (eivät tosin ohjelmassa sitä puhuneet). Ohjelma on nähtävissä toukokuun 2014 loppuun saakka Yle Areenassa. Haapasalon nganasaaniohjelma vaikutti hiukan surulliselta, mutta samalla hupaisalta. Hupaisuushan on Haapasalon tuotemerkki. Vähemmistökansa jossain kaukana pohjoisessa, Venäjän Siperiassa, on outo ilmestys. Sen tekee kuitenkin meille läheisemmäksi juuri Ville…

Read More "Hyvää ystävänpäivää, uralilaiset kielisukulaisemme ja Ville!"

Ortodoksinen käännytystyö Siperiassa

10 joulukuun, 2013

Nykyajan siperialainen ortodoksipappi kirkossaan. Muinoin, monta sataa vuotta sitten sitten samojedit, kaukaista suomensukuista kieltä puhuva alkuperäiskansa Siperiassa uskoi luonnonhenkiin ja palvoi pyhiä paikkoja, kuten puita tai erityisiä kiviä. Vuosista sitten he olivat jo virallisesti ortodokseja. Käännytystyö oli nimittäin jatkunut jo pari vuosistaa. Epävirallisesti he tosin luottivat edelleen muinaiseen shamanistiseen maailmankuvaansa. Tunnettuja Siperian…

Read More "Ortodoksinen käännytystyö Siperiassa"

Samojedishamaanin sessio

17 marraskuun, 2013

Samojedi-nenetsishamaani museossa. Narjan Mar, Nenetsia. Antropologi Kai Donner (1888-1935), jonka Siperian tutkimuksista olen kertonut aikaisemminkin, kuvaa elävästi samojedien shamanistisen session. Tässä tiivistelmä kuvauksesta. Noituminen, kuten Donner shamaani-istuntoa nimittää, tapahtuu samojedeilla yleensä illalla. Se käynnistyy rummun lämmityksellä. Kun näytäntö alkaa, annetaan tulen sammua kodassa ja shamaani menee jurtan takaosaan vastapäätä ovea. Hän istuutuu rumpunsa…

Read More "Samojedishamaanin sessio"

Töös, kotijumala ja kotiryssä

11 marraskuun, 2013

Siperian samojedit, suomalaisten kaukaiset kielisukulaiset (joita asuu nykyisin Venäjällä noin 30 000), uskoivat ihmisen olevan monella tavalla ”henkinen”. Henki edusti elämää ja sielu oli persoonallisen minän keskusta. Hengen ja sielun lisäksi oli töös, varjon tavoin ihmistä seuraava henki. Töös voisi nykykielellä tarkoittaa vaikkapa energiakehoa eli ihmistä ympäröivää energeettistä voimakenttää, joka voi olla suppeampi tai laajempi. Töös nimittäin asusti ruumiin…

Read More "Töös, kotijumala ja kotiryssä"

Samojedien jumalat – entä meidän?

6 maaliskuun, 2013

Veden henki. Jos shamanismi on uskonto, se on luonnonsuojelu-uskonto. Tämä muinainen luottamus ja kunnioitus luontoon perustui kokemukseen, ei kirjoitettuihin teksteihin. Uskossa järki on sivuutettava, jotta voi uskoa järkeä suurempaan, jumaluuteen. Shamanismissa luontoa ei sivuuteta, kun uskotaan ihmistä suurempaan. Koska luonnossa on jumaluutta ja koska ihminenkin on osa luontoa, hän voi siitä…

Read More "Samojedien jumalat – entä meidän?"