Piispa emeritus Wille Riekkinen puhuu uskon käsitteestä ja tarpeesta modernisoisd se vastaamaan nykyaikaa. Monen jakama ajatus ”Uskon kyllä Jumalaan, mutta en siten kuin kirkko opettaa”, osoittaa, että kirkon opetuksissa on uudistettavaa.
Äskettäin julkaistussa kirjassaan Valo ja pimeys (Teos 2025) Riekkinen muistuttaa, että Jumalaan uskominen on enemmän luottamusta kuin jumalan ymmärtämistä pilvien takaa maailmaa hallitsevaksi papparaiseksi. Jumaluus on läsnä kaikessa, myös sisäisesti meissä ihmisissä – kaikki ikään kuin lepää Jumalassa. Samalla Rekkinen tähdentää, että ”tieto ei ole uskon vihollinen”. (Riekkinen 2025).
Mutta minunhan piti, kuten edellisessä jutussani Uskomusjournalismia lupasin, avata Avun mielipidekirjoituksen retorisia keinoja. Lupasin analysoida, millä tavalla vähätellään ja mitätöidään ihmisiä, jotka ovat tekemisissä täydentävien hoitojen kanssa joko niiden käyttäjinä tai ammatinharjoittajina.
Mitä Riekkisellä tässä on tekemistä? Sitä, että hänen käsityksensä ”uskomisesta” taustoittaa analyysiani. Kun ihminen uskoo johonkin auttajaansa, esimerkiksi kirurgiin, niin hän luottaa siihen, että saa apua. Ei hän luota kirurgiaan tieteenä, vaan siihen ihmiseen joka häntä hoitaa. Esimerkki retorisista keinoista vähätellä täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja:
On väitetty kriitikoiden haluavan tuhota koko uskomushoitoalan. Se ei ole totta. Kyllä sillä paikkansa on, sehän tarjoaa hoivaa ja lohtua ilahduttaen maksajaa itsestään paranevien oireiden piinatessa. (Sitaatti mielipidekirjoituksesta Apu-lehdessä 5.4.2025, linkki löytyy täältä Uskomusjournalismia
Vähättelyn retoriikka etenee näin:
- Esitä keksitty virheellinen väite asiasta jota haluavat vähätellä ja vastustaa.
- Kumoa väite.
- Totea sitten jotakin pientä ”positiivista” asiasta, jota haluat vähätellä tai vastustaa.
- Todista, että tuo ”positiivinen” on itse asiassa mitätöntä, turhaa ja typerää verrattuna tärkeisiin ja arvokkaisiin asioihin.
Analyysi:
- Esitä keksitty virheväite: On väitetty kriitikoiden haluavan tuhota koko uskomushoitoalan.
Tässä kirjoittaja väittää virheellisesti faktaksi, että muka joku on jossain väittänyt ”kriitikoiden” haluavan tuhota koko uskomushoitoalan. Tässä on limittäin kaksi epätotuutta. Ensiksi, sellaista yleisesti tunnettua alaa kuin ”uskomushoitoala” ei ole olemassakaan ja toiseksi edellisestä seuraa, että henkilöä, joka väittäisi uskomushoitoalan kritikoiden haluavan jotakin, ei myöskään voi olla olemassa. Kukaan ei ole missään ilmoittanut edustavansa uskomushoitoalaa. Sellaista toimialaa, johon kukaan ei kuulu, ei voi olla olemassa, joten ei voi olla väittäjiäkään.
Ammatinharjoittajia ja hoitojen käyttäjiä on kylläkin runsaasti luontaishoitoalalla, perinnehoitoalalla ja täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen alalla. Eduskunnan oikeusasiamiehelle on tehty kantelu luontaishoitoalan ammatinharjoittajien ammatti-identiteettiä loukkaavan uskomushoito-termin käytöstä julkisuudessa. Oikeusasiamies suositteli neutraalia termiä. Lisäksi koko sana on outo, koska se ei vastaa todellisuutta, kuten osoitan useissa kirjoituksissani, muun muassa Uskomusjournalismia, Uskomushoitojen ihmemaa, Uskomushoitojen hautajaiset.
Mielipidekirjoituksen kirjoittaja ei kerro, kuka todistetusti olisi väittänyt jossain nimenomaisessa julkaisussa tai tilanteessa, että joku nimenomainen, nimeltä mainittu ”kriitikko” on sanonut haluavansa tuhota koko uskomushoitoalan. Ei kerro, eikä voikaan kertoa, koska sellaista henkilöä tai alaa ei ole. Koko väite on keksitty propagandistinen kiertoilmauksen sisältämä valhe, jonka tavoite on saattaa täydentävät hoidot epäsuotuisaan valoon, epäilyttäviksi.
”Uskomushoitoala” onkin kielteinen kiertoilmaus. Sen avulla asia (luontaishoidon, perinnehoidon, täydentävän ja vaihtoehtoisen hoitamisen tai yhdistävän lääketieteen ala) esitetään tarkoituksella rumemmin, loukkaavammin tai halveksivammin kuin totuudellisen viestinnän näkökulmasta olisi tarpeen. Siinä ei ole suoraa solvaamista, vaan piilotettua ilkeyttä.
2. Kumoa väite: Se ei ole totta.
Tässä argumentissa näkyy olkiukon käyttö: ensin esitetään itse keksitty muka-totuus (joku on väittänyt kriitikoiden haluavan tuhota koko uskomushoitoalan), joka itse sitten kielletään (ei ole totta, että kriitikot haluavat tuhota uskomushoitoalan). Näppärää, mutta vääristeltyä, koska kukaan ei ole missään väittänyt kriitikoiden haluavan tuhota koko uskomushoitoalan. ”Olkiukolla” tarkoitetaan juuri vinoa ja vääristynyttä asioiden perustelemista. Siinä esitetään tahallaan jokin virheellinen ”fakta” (on väitetty kriitikoiden haluavan tuhota koko uskomushoitoalan, vaikka todellisuudessa kukaan ei ole tällaista väitettä missään esittänyt ). Väärä ”fakta” esitetään, jotta siihen (siis omaan väärään väitteeseen) on helppo todeta ”Se ei ole totta”. Näin annetaan lukijalle virheellinen kuva, että ollaan muka totuuden puolella. Tällainen toiminta on erittäin yleistä propagandassa.
3. Totea jotakin pientä positiivista asiasta, jota haluat vähätellä tai vastustaa. Kyllä sillä paikkansa on, sehän tarjoaa hoivaa ja lohtua ilahduttaen maksajaa...
Kirjoittaja myöntää, että täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen alalla (kielellisesti kiertoilmaisten ”uskomushoitoalalla”) on ”paikkansa” eli jonkinlainen ehkä pienen pieni merkitys, mutta ainoastaan hoivan ja lohdun tuojina. Lause sisältää vahvaa asenteellisuutta. Normaalikielelle käännettynä se tarkoittaa: Ihmiset käyttävät täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja turhaan, koska ne vain hoivaavat ja lohduttavat, mutta eivät paranna kuten ”oikeat hoidot”, joilla viitataan muualla kirjoituksessa lääketieteeseen nojaaviin metodeihin. ”Ilahduttaminen” toimii tässä ironisena linkkinä maksamiseen; maksaminen, rahan hukkaan meneminen ei ole ilahduttava asia.
4. Todista, että tuo ”positiivinen” on itse asiassa mitätöntä, turhaa ja typerää verrattuna tärkeisiin ja arvokkaisiin asioihin. … (ilahduttaen maksajaa) itsestään paranevien oireiden piinatessa.
Tässä halutaan kertoa, että vaivat, joihin ihmiset hakevat apua täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista, paranevat itsestään. Siitä kirjoittajan mukaan seuraa, että niistä maksaminen on turhaa. Käyttäjä siis on typerä itseään viihdyttävä hoivan etsijä. Lauseessa on tahallaan jätetty mainitsematta se, että tutkimusten mukaan ihmiset tosi elämässään, todellisessa arjessaan saavat piinaaviin oireisiinsa tuntuvaa apua täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista ja kokevat avun itselleen hyödylliseksi.
Lauseen logiikan mukaan ihmisen kokemuksella ei ole juuri mitään merkitystä ja siksi ihmisen tulisi vain rauhassa odotella, että kivut ja kolotukset häviävät itsestään ja että turha on maksaa avusta. Todellisuus on tässäkin toisenlainen. Ihmisyyteen kuluu se, että ihminen pyrkii lievittämään kärsimystä kaikin käytettävissä olevin keinoin, lääkkeillä, leikkauksilla, kosketuksella, hoivalla, lohdutuksella, psykoterapialla ja millä tahansa josta hän saa apua.
Propaganda toimii juuri näin:
Otetaan joitakin pieniä, aiheeseen epämääräisesti linkittyviä seikkoja, joita paisutellaan ja ollaan kertomatta kokonaiskuvaa asiasta. Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen tutkimusta ja niiden tuloksia ei mainita, ei myöskään, millaisia erilaisia hoitomuotoja niihin kuuluu ja mitä käytetään yleisimmin ja mitä tiedetään tutkitusti käyttäjien kokemuksista. Jos nämä otettaisiin huomioon, kuva muuttuisi kiistattoman positiiviseksi. Popagandakirjoitus pyrkii nimen omaan rakentamaan negatiivisen kuvan täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista.
Kirja: Wille Riekkinen Valo ja pimeys. Teos 2025.