Uskomusjournalismia

• Apu-lehden äskettäin julkaisema Hannu Lauerman sävyltään vihjaileva ja propagandistinen mielipidekirjoitus edustaa vanhanaikaista ja ikävää uskomusjournalismia.
• Apu julkaisi täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen innokkaana vastustajana laajasti tunnetun Lauerman asenteellisia kannanottoja – kritiikittä, tarkistamatta niiden totuudellisuutta. Näin lehti valitettavasti osallistuu eettisesti kyseenalaiseen toimintaan. Sillä pyritään perusteettomasti rakentamaan negatiivista mielikuvaa kaikista täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista. Kuitenkin, suuri osa lehden omista lukijoistakin tyytyväisinä käyttää niitä.
• Mielipidekirjoitus muun muassa väittää virheellisesti, että täydentävien hoitojen vaikutuksista ei muka ole tutkimusnäyttöä, mikä on outoa, sillä väitteen esittäjä on tutkijakoulutuksen saanut henkilö.

Sanoilla on väliä. Ne muovaavat käsitystämme todellisuudesta, Apu-lehden mielipidekirjoituksessa käsitystä siitä, millaisia ovat täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot. Lauerman kirjoituksessa niitä väheksytään puhumalla ”uskomushoidoista”. Viranomaiset Suomessa ovat sitoutuneet asialliseen kielenkäyttöön, ja käyttävät termejä täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot tai vaihtoehtohoidot.

Kirjoituksen tylyn propagandistisen sävyn vuoksi lähetin Apu-lehden julkaistavaksi kommenttikirjoituksen. Muutaman päivän kuluttua päätoimittaja Samuel Savolainen ilmoitti sähköpostitse, että lehti ei julkaise sitä. Apu ei Savolaisen mukaan yleensä julkaise kommenttikirjoituksia aiempiin artikkeleihin, ellei kyseessä ole varsinainen vastine. Lisäksi hän pyysi yksilöimään Lauerman jutun mielestäni sisältämät asiavirheet ja perustelemaan oikaisupyynnön, jos sellaisen haluaisin tehdä. Lehti käsittelee oikaisut Journalistin ohjeiden kohdan 35 mukaisesti, Savolainen sanoi viestissään.

Ilmoitin päätoimittajalle, että julkaisen kirjoitukseni omassa blogissani kaikkine lähdeviitteineen. Myöhemmin, lähipäivinä, julkaisen toisen jutun, jossa kuvaan tarkemmin Lauerman kirjoituksen vinoja väitteitä ja uskomusjournalismin retorisia keinoja.

Apu-lehteen lähettämäni kirjoitus:

Puolet suomalaisista käyttää täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja

• Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen käyttö on yleistä, ihmiset saavat niistä apua ja haittoja niistä on hyvin vähän.
• Päinvastoin kuin Hannu Lauerma kirjoittaa (Apu 5.4.2025) niistä on tehty runsaasti vaikutustutkimusta.
• Suomessa yleisesti käytetyt hoitomuodot eivät perustu uskomuksiin, vaan tutkimustietoon tai vankkaan kokemustietoon.  

Lauerma väittää, että ”uskomushoitojen asema vastaa viihteen tai kosmetologian sinänsä myönteistä panosta hyvinvoinnille”. Väite on kolmella tavalla ongelmallinen.

Ensiksi, Lauerma määrittelee ”uskomushoidot” sairauksien hoidoiksi, joiden vaikuttavuudesta ei ole tieteellistä näyttöä. Täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja, joita kirjoittaja harhaanjohtavasti nimittää ”uskomushoidoiksi”, koskevaa tutkimusta on kuitenkin runsaasti ja varsin vaivatta saatavissa tutkimustietokannoista. Esimerkiksi akupunktion tehosta on erittäin paljon tutkimusnäyttöä¹.

Lukuisten muidenkin täydentävien hoitometodien on osoitettu lievittävän kipuja ja kolotuksia ja vaikuttavan myönteisesti terveyteen, paranemiseen ja yleensä hyvinvointiin. Viihteen ja kosmetologian terveysvaikutuksia ei tiettävästi ole tutkittu.

Toiseksi, Lauerman määritelmän mukaan suurin osa terveydenhuollossa nykyisin käytössä olevista hoitokeinoista itse asiassa kuuluisi juuri hänen määrittelemiinsä ”uskomushoitoihin”, sillä vain alle puolesta käytössä olevista hoitomuodoista on lääketieteellisesti korkeatasoista tutkimusnäyttöä². Kirjoittaja ei tarkoittane, että terveydenhuollon tarjoamista hoidoista suurin osa vastaisi viihdettä.

”Uskomushoito” on siis epätäsmällinen ja siksi sopimaton termi kuvaamaan menetelmiä, joita ihmiset valitsevat erilaisista syistä lääketieteellisten hoitojen lisäksi ja täydennykseksi tukemaan paranemista ja kuntoutumista tai terveytensä vahvistamiseksi^3–5. Ihmiset maksavat tällaiset hoidot omasta kukkarostaan ilman Kela-korvauksia.  

Kolmanneksi, Lauerman ja Lääkäriseura Duodecimin suosima ”uskomushoito” on vanhentunut ja hieman arveluttavin perustein keksitty termi. Vuonna 1995 Duodecim-seura todellakin valitsi sen sanakilpailun (!) tuloksena suomennokseksi kansainvälisen tutkijayhteisön omaksumalle englanninkieliselle ilmaukselle Complementary and Alternative Medicine (CAM) ⁶. Oikea suomennos on täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot, mikä onkin sosiaali- ja terveysministeriön käytössä ja jota eduskunnan oikeusasiamies suosittelee muidenkin käyttävän^7,8. Hoitoja kutsutaan Suomessa myös luontais- ja perinnehoidoiksi^9,10 sekä kansainvälisesti täydentäväksi ja yhdistäväksi terveydenhoidoksi^4,5,11

Nämä lääkkeettömät ja usein lempeiksi ja luonnonmukaisiksi koetut ^3,12–15 terveydenhoitokeinot voidaan jakaa kolmeen pääryhmään:

a) itsehoitokeinot, kuten jooga ja meditaatio,

b) hoitajien palvelut, kuten akupunktio ja kalevalainen jäsenkorjaus sekä

c) lisäravinteet, rohdokset ja homeopaattiset valmisteet.^16–19

Noin puolet suomalaisista on tutkitusti käyttänyt vuoden kuluessa vähintään yhtä hoitokeinoa vähintään yhdestä yllä mainituista kolmesta ryhmästä (Kuvio 1). Suurin osa käyttäjistä on saanut niistä apua mm. vaivojen ja oireiden lievityksessä ja rentoutumisessa ^{18 20,21}.

Kuvio 1. Täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja käyttäneiden prosenttiosuus sukupuolen mukaan Suomessa (n=3244)¹⁸. (Vitamiinit ja hivenaineet eivät sisälly lukuihin)

Hannu Lauermaa askarruttava korvakynttilä voi olla tunteita herättävän tarinan erikoislaatuinen aihe, mutta se ei ole kansanterveydellinen ongelma, josta pitäisi huolestua.  Yksikään väestötutkimukseen vastannut ei maininnut turvautuneensa sellaiseen¹⁸. Myöskään vakavien tautien lääketieteellistä hoitoa ei yleensä korvata täydentävillä ja vaihtoehtoisilla hoidoilla, joten Lauerman ei onneksi tarvitse pelätä lääketieteen menetelmien syrjäytymistä vakavien tautien hoidossa näiden hoitojen käytön vuoksi²².

Suomessa yleisimmin käytettyjä hoitajien antamia palveluja ovat erilaiset hieronnat (muut kuin tavanomainen hieronta), jäsenkorjaus, osteopatia²³, kiropraktiikka²³ ja akupunktio kipujen ja muiden oireiden lievitykseen¹⁸.

Terveydenhuollon kriisiytyessä sekä liikalääkityksen aiheuttamien yksilö- ja ympäristöongelmien lisääntyessä täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen suosio todennäköisesti kasvaa.

Jo kolmekymmentä vuotta jatkuneen sanailun ja eripuran tilalle tarvitaan keskustelukulttuurin muutosta. Vaivoihinsa apua etsivät tavalliset ihmiset eivät kiistele, vaan he käyttävät kaikkia keinoja, joista kokevat saavansa apua. Myös lääkäreiden ja luontaishoitoalan ammatinharjoittajien olisi hyvä oppia rauhanomaiseen rinnakkaineloon. 

Potilasturvallisuutta edistämään ehdotan Norjan mallia: perustetaan viranomaisen ylläpitämä, kansalaisille avoin luontaishoitajarekisteri. Sieltä ihmiset löytävät koulutetun, eettisiin periaatteisiin sitoutuneen hoitajan. Siihen voivat vapaaehtoisesti rekisteröityä ammatinharjoittajat, joilla on riittävä oman hoitosuuntauksensa koulutus, perusopinnot lääketieteestä ja vakuutus mahdollisten hoitovirheiden korvaamiseksi.  Norjassa rekisteri on toiminut 20 vuotta ja kokemukset ovat hyviä.²⁴

Toivotan avoimen, suoran ja asiapohjaisen dialogin sekä kunnioittavan puheen tervetulleeksi.

Lähdeviitteet toimituksesta.  

Pauliina Aarva, tutkija, dosentti (terveyden edistäminen), yhteiskuntatieteiden tohtori, Tampere

Viitteet

1.          Akupunktiosta: Yhdysvaltain terveysviranomainen (National Center for Complementary and Integrative Health) on koonnut tutkimustietoa ja toteaa akupunktion tehosta olevan tutkimusnäyttöä mm. migreenin hoidossa sekä  niska- ja alaselkäkivuissa ja erissä muissa kiputiloissa. https://www.nccih.nih.gov/health/acupuncture-effectiveness-and-safety

2.          Howick J, Koletsi D, Ioannidis JPA, et al. Most healthcare interventions tested in Cochrane Reviews are not effective according to high quality evidence: a systematic review and meta-analysis. J Clin Epidemiol. 2022;148:160-169. doi:10.1016/j.jclinepi.2022.04.017

3.          Tangkiatkumjai M, Boardman H, Walker DM. Potential factors that influence usage of complementary and alternative medicine worldwide: a systematic review. BMC Complement Altern Med. 2020;20(1):1-363. doi:10.1186/s12906-020-03157-2

4.          Ng JY, Dhawan T, Dogadova E, et al. Operational definition of complementary, alternative, and integrative medicine derived from a systematic search. BMC Complement Altern Med. 2022;22(1):104-139. doi:10.1186/s12906-022-03556-7

5.          Ng JY, Dhawan T, Fajardo RG, et al. The Brief History of Complementary, Alternative, and Integrative Medicine Terminology and the Development and Creation of an Operational Definition. Integr Med Res. 2023;12(4):100978-100978. doi:10.1016/j.imr.2023.100978

6.          Duodecimin kolmas sanakilpailu. Duodecim . 2002;118(23):2391.  https://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo93300

7.          STM. Vaihtoehtohoitojen Sääntelyn Tarve: Vaihtoehtohoitoja Koskevan Lainsäädännön  Tarpeita Selvittäneen Työryhmän Raportti. Sosiaali- Ja Terveysministeriön Selvityksiä 2009:17; 2009. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/72186

8.          Yle. Tukes aikoo käyttää uskomushoito-termiä oikeusasiamiehen päätöksestä huolimatta. Yle. https://yle.fi/a/74-20100051. 17.7.2024.

9.          LKL. Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry. Terapeuttirekisteri. https://www.lkl.fi/terapeuttirekisteri/. 2025. https://www.lkl.fi/terapeuttirekisteri/

10.       Museovirasto. Elävä perintö. Wikiluettelo. Museovirasto. Published online 2024.  https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Kalevalainen_j%C3%A4senkorjaus

11.       National Center for Complementary and Integrative Health. Yhdysvallat.  https://www.nccih.nih.gov/

12.       Aarva P, Väänänen T, Kankkunen TT. Elämäni on muuttunut kokonaan: Tutkimus perusteluista luontaishoitojen käytölle ja niistä saadulle avulle. Elore. 2022;29(2). doi:10.30666/elore.120898

13.       Aarva P, Väänänen T, Pyykkönen M, Kankkunen TT. Varieties of silence – a mixed-methods study exploring reasons and justifications for nondisclosure of the use of complementary therapies to physicians in Finland. BMC Complement Altern Med. 2024;24(1):336-14. doi:10.1186/s12906-024-04640-w

14.       Astin JA. Why Patients Use Alternative Medicine: Results of a National Study. JAMA: the journal of the American Medical Association. 1998;279.(19):1548-1553.

15.       Eisenberg DM, Kessler RC, Foster C, Norlock FE, Calkins DR, Delbanco TL. Unconventional Medicine in the United States — Prevalence, Costs, and Patterns of Use. N Engl J Med. 1993;328(4):246-252. doi:10.1056/NEJM199301283280406

16.       WHO. WHO Global Report on Traditional and Complementary Medicine 2019.; 2019.

17.       WHO. World Health Organization (WHO). WHO Traditional Medicine Strategy. 2014-2023. 2013.  https://www.who.int/medicines/publications/traditional/trm_strategy14_23/en

18.       Pyykkönen M, Aarva P, Ahola S, Pasanen M, Helin K. Use of complementary and integrative health in Finland: a cross-sectional survey. BMC Complement Altern Med. 2023;23(1):279-279. doi:10.1186/s12906-023-04088-4

19.       Kristoffersen AE, Quandt SA, Stub T. Use of complementary and alternative medicine in Norway: a cross-sectional survey with a modified Norwegian version of the international questionnaire to measure use of complementary and alternative medicine (I-CAM-QN). BMC Complement Altern Med. 2021;21(1):93-93. doi:10.1186/s12906-021-03258-6

20.       Vuolanto P, Kemppainen L, Kemppainen T, Nurmi J. Täydentävien ja vaihtoehtoisten (CAM) hoitojen käyttö Suomessa. Sos Laaketiet Aikak. 2020;57(1). doi:10.23990/sa.80288

21.       Vuolannon ym. (2020) mainitsemia hoitoja joskus käyttäneistä 55% – 88% ilmoitti saaneensa niistä apua.

22.       Korvaaminen on dokumentoitujen tietojen mukaan harvinaista. Hoitoja käytetään rinnakkain: Vuolanto ym. 2020 (viite 20) ja Fjær LF, Landet ER, McNamara CL, Eikemo TA. (2020)  The use of complementary and alternative medicine (CAM) in Europe  (biomedcentral.com). BMC Complementary Medicine and Therapies 20:108. 2020. doi:10.1186/s12906-020-02903-w.

 23.      Osteopaatit ja kiropraktikot ovat Suomessa nimikesuojattuja terveydenhuollon ammatteja ja he voivat rekisteröityä Valviran rekisteriin:  https://valvira.fi/ammattioikeudet/ammattihenkilorekisterit. He eivät  kuitenkaan työskentele julkisessa terveydenhuollossa. Kansainvälisissä tutkimuksissa heidät luokitellaan CAM-hoitajiksi. Yhdysvalloissa osteopaatit ovat lääkäreitä (DO, eli Doctor of Osteopathic Medicine).

24.       What is CAM in Norway? https://nafkam.no/en/lov-og-rett/what-cam-norway