Sain eilen vastauksen kysymykseeni ”yleisesti hyväksytystä tiedekäsityksestä” . Tampereen kaupungin kirjastotoimen virkahenkilö kertoi sähköpostiviestissään: “Teosten kuvailutiedot tulevat meille suoraan kansallisesta luettelointitietokannasta, josta ne poimitaan ja siirretään kunkin kirjaston tietokantaan.”
Vastaus jatkui: “Tämä sama maininta löytyy myös siis kansallisesta tietovarannosta Finnasta, jota ylläpitää Kansalliskirjasto. Jos haluatte ottaa yhteyttä tiedon alkulähteille, niin pyydän siis kääntymään kansalliskirjaston puoleen. Eroon oireista | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)“
Kansalliskirjaston sivuilta löytyy tietoa Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmästä, joka lienee se taho, joka on määritellyt, että Maria Nordinin Eroon oireista -kirjan “sisältö poikkeaa yleisesti hyväksytystä tiedekäsityksestä”.
Olen lukemassa kirjaa. En pysty vielä sanomaan mitään siitä, miten kirjan sisältö mahdollisesti poikkeaa/ei poikkea yleisesti hyväksytystä tiedekäsityksestä. Ensiksikin, kirja on kesken ja toiseksi minulle ei ole vielä selvinnyt, mitä tuo termi “yleisesti hyväksytty tiedekäsitys” tarkoittaa.
Tosin Finto, joka on suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelu, antaa kuvauksen Finto: Metatietosanasto: Sisältö poikkeaa yleisesti hyväksytystä tiedekäsityksestä. Finton kuvaus “pseudotiede” ei minusta ole riittävä siihen, että Kansalliskirjaston asiantuntijaryhmä on ottanut termin Nordinin kirjan metatietoihin. Valinnalle pitää olla perustelut. Ehkä niitä ilmaantuu.
Yleiskuva kirjasta tällä hetkellä kun kirjan lukeminen on vielä kesken, on, että kirjoittaja kuvaa siinä lähinnä omia hyviä kokemuksiaan oireiden lievityksessä, jakaa niitä lukijoille ja linkittää kokemuksiaan laajasti, mutta aika irrallisiin tutkimusraportteihin.
Kirjassa tuodaan selkeästi ja moneen kertaan esiin se, että teoksen harjoitteet ja ohjeet eivät ole vaihtoehto lääketieteelliselle tai muulle tavanomaiselle hoidolle eikä mitään tavanomaista hoitoa pidä hylätä “Eroon oireista” -harjoitteiden vuoksi.
Jatkan lukemista.
Aiheesta myös täällä ”Yleisesti hyväksytty tiedekäsitys” ja Maria Nordin ja tiedekäsitys
Artikkelikuva: Kansalliskirjaston sivuilta.
Olen aikanaan lukenut DNRS -menetelmän kehittäjän Annie Hopperin kirjan Wired Healing. Se tuntuu ihan järkeen käyvältä, kun ymmärtää psykologiasta tuttua ehdollistumisen käsitettä (Pavlovin koirat). Limbisen systeemin mukanaolo (kuoleman)pelkoineen saa ehdollistumisen yleistymään.
https://retrainingthebrain.com/product/wired-for-healing-soft-cover/
Suomessa olen kuunnellut menetelmän esittelyn henkilöltä, joka on sen avulla saanut työkykynsä takaisin. Julkisuudessa on ollut myös näyttelijä ja hänen tyttärensä, jotka parantuivat DNRS -menetelmän avulla.
“Tieto- tai tieteellisenä kirjallisuutena markkinoidun ja/tai arvomaailmaltaan voimakkaasti värittyneen teoksen, jota ei ole vertaisarvioitu tai jossa ei ole käytetty asianmukaisia tutkimusmenetelmiä, kuvailuun voidaan liittää Metatietosanaston huomautus “Sisältö poikkeaa yleisesti hyväksytystä tiedekäsityksestä.” Tämän leiman on saanut kolme kirjaa viime keväästä lähtien. Maria Nordinin kirja on kolmas. Missään ei ole kerrottu, miltä osin Nordinin kirja ei täytä noita kriteereitä. On vaikea uskoa, että näitä kolmea kirjaa lukuun ottamatta kaikki muut kevään jälkeen Kansalliskirjastoon hankit kirjat täyttävät nuo kriteerit. Tämä haiskahtaa Nordinin maalitukselta.
En oikein ymmärrä miksi kirjoitat toistuvasti Maria Nordinin kirjasta ennenkuin olet edes lukenut sitä?
Mainostustako?
Ei pitäisi olla vaikea ymmärtää. Luen parhaillaan kirjaa, kuten olen kertonut. En lue sitä päivätyönäni. Odota rauhassa, kirjoitan kyllä sisällöstäkin.
Olen kertonut, mitä Eroon oireista -kirjan ympärillä yhteiskunnassa tapahtuu. Kun nyt kirjastot antavat harvinaisia, kielteissävyisiä kuvauksia julkisuuteen hyvivointikirjasta, minusta se on syy tuoda tällainen toiminta esiin ja pohtia sen perusteluja.
En todellakaan markkinoi Maria Nordinin teosta. En ole koskaan tavannut häntä, eikä minulla ole mitään taloudellisia tai ystävyyssiteitä tai muitakaan sidonnaisuuksia häneen, kuten ei kehenkään muuhunkaan eikä mihinkään organisaatioon. Ajattelen, päättelen ja kirjoitan ihan omissa nimissäni.
Melkein loukkaannuin kommentistasi, mutta huvittuneisuus voitti.
Tulossa on juttuja tieteen vapaudesta ja tutkijoiden sananvapaudesta. Nordin ja kirjastot -tapaus tuli sotkemaan suunnitelmia, (no,joo,pysynpä totuudessa, ei mulla mitään kirjoitussuunnitelmaa ole).
[…] "Yleisesti hyväksytty tiedekäsitys" on Kansalliskirjaston määrittely […]