Tervetuloa, tehokas plasebo

img_1188Plasebo eli lume on oikein käytettynä hyvä lääke. On jo kauan ollut tiedossa, että lume vaikuttaa kaikessa, aivan kaikessa hoitamisessa.  Siksi lausahdus ”Se on vain plaseboa!” on jo aikansa elänyt ja muuttunut muotoon ”Se onkin tehokasta plaseboa!”.

Hesari julkaisi tänään (18.10.2016) tiedeuutisen ”Lumelääke helpotti kipua ilman huijausta”. Siinä kerrottiin, että tutkimusryhmässä olleiden potilaiden selkäsärky helpottui lumelääkkeillä, vaikka heille kerrottiin purkin sisältävän pelkkiä leikkipillereitä. Uutinen on peräisin Pain-lehden artikkelista Cavalho et al 2016 Open-label placebo treatment in chronic low back pain: a randomized controlled trial. 

Äskettäin on ilmestynyt toinenkin merkittävä plaseboa koskeva tiedartikkeli Dieppe et al 2016 The power and value of placebo and nocebo in painful  osteoarthritis Osteoarthritis  and  Cartilage  24  (2016) 1850-1857. Dieppe ja tutkimusryhmä toteavat, että ihmisellä on kyky palautta niin fyysinen kuin psyykkinen terveytensä. He väittävät, että se mitä on nimetty plasebovasteeksi onkin inhimillisen kanssakäymisen eli hoitosuhteen sekä tilannetekijöiden aktivoimaa itseparannuksen kykyä.

Jos sekä hoitava henkilö että asiakas tuntevat olonsa turvalliseksi, rauhalliseksi ja ahdistuksesta vapaaksi, se saattaa lisätä tätä itseparanemisprosessia. ”This is about caring and love, and is, perhaps the  art of medicine (Tässä on kyse hoivasta ja rakkaudesta ja se ehkä on hoitamisen taidetta)”.

Koska plasebovaikutus ulottuu koko terveydenhuoltoon ja sen ulkopuolellakin tapahtuvaan hoitamiseen, paranemisen tutkimus tarvitsee tieteiden rajat ylittävää lähestymistapaa, jossa biolääketieteen positivistinen paradigma on unohdettava ja otettava käyttökelpoisempia, muun muassa psykologian teorioita ja metodeja mukaan tutkimukseen. Dieppe ja ryhmä kirjoittavat uudenlaisesta tutkimusotteesta.

Plasebo on siis hyödyllistä, koska se edistää paranemista. Siitä tulee ongelma vain, jos sitä käytetään väärin. Mutta mikä on väärinkäyttöä? Kuka lääkkeetöntä plaseboa saa käyttää?

Entisaikojen plasebo

Anne Harrington, Harvardin yliopiston tieteenhistorian professori, on tutkinut plasebon historiaa. Hän mainitsee professori Richard Cabotin Harvardista kirjoittaneen vuonna 1903:

Kaikki plasebo on valhetta, ja pitkällä aikavälillä valhe paljastuu. Me annamme plaseboa tarkoittamalla yhtä; potilas saa sitä ymmärtämällä jotakin muuta. Me tarkoitamme hänen olettavan, että lääke vaikuttaa suoraan hänen kehoonsa, ei hänen mielensä kautta… Jos potilas huomaa mitä olemme tekemässä, hän nauraa sille tai on oikeutetusti vihainen meille. … Plasebon antaminen on puoskarointia.

Harrington toteaa, että Cabotille plasebo on saattanut olla puoskarointia, mutta useimmat lääkärit pitävät sitä yhä edelleen liian hyödyllisenä kokonaan sivuutettavaksi.

Lääketieteen sanakirjoissa plasebo alkoi esiintyä 1700-luvun lopussa. Seuraavan vuosisadan loppuun saakka se määriteltiin hoitometodiksi tai lääkkeeksi, jonka oli tarkoitus vaikuttaa hetken aikaa mutta johon liittyi halveksuttavia, epäammatillisia piirteitä.

Myönteiset ennakko-odotukset ja muut mieleen liittyvät tekijät ovat plasebon vaikuttavaa ainetta. Vaikutus saattaa kestää aikansa ja se voi kadota lyhyen tai pitkän ajan kuluttua. Se voi aiheuttaa myös haitallisiksi koettuja sivu- tai muita vaikutuksia, jolloin puhutaan nosebosta. Suomeksi tämä voisi olla vaikkapa miinuslume tai pahennevaikutus. Se on itseään toteuttava sairastumisen ennustus, joka voi liittyä ikävien asioiden odotukseen, jolloin esimerkiksi pelko saa aikaan pelätyn reaktion. Se voi liittyä myös huonoon hoitosuhteeseen, jolloin hoito ei auta vaan sillä onkin pahennevaikutus.

Historioitsija Maarit Nurmisen mukaan aikoinaan noidutuksi tulleiden menehtymistä on selitetty vahvalla, pitkäkestoisella emotionaalisella paineella, joka rasittaa sympaattista hermostoa jatkuvalla ylivirittyneisyydellä. Odotukset, toivon ja pelon tunteet sekä luottamuksen ja turvallisuuden kokemukset eivät ole ainoastaan ”ajatuksia” tulevista tapahtumista. Ne kytkeytyvät hermostoomme ja immuunijärjestelmäämme ja vaikuttavat koko kehomme toimintaan.

Tieto plasebon vaikuttavuudesta on ollut lääketieteelle muistutus siitä, että subjektiivisuus, epävarmuus ja monimerkityksisyys kuluvat kliinisen työhön. Toisin sanoen sairauksien ja vaivojen määrittäminen ja hoito ei voi tapahtua erillään siitä, miten kansalaiset ne ymmärtävät.  Terveyttä ja sairautta katsotaan aina kunkin kulttuurin arvojärjestelmän linssien läpi. Koska kulttuurit muuttuvat koko ajan, myös sairauksia kuten kaikkia elämän ilmiöitä tulkitaan, hallitaan ja läpieletään eri tavoin.

Vaikka plasebo on aina ollut lääkärin työkalupakissa (joskin  aika pitkään vaiettuna salaisuutena tai haittatekijänä), kukaan ei osannut aavistaa, mikä vaikutus sen esiin marssilla julkisuuteen oli, kun Harvardin anestesiologi Henri K. Beecher  (1904–1976) julkaisi vuonna 1955 kuuluisan yli 1 000 potilaan tutkimuksen, jossa hän osoitti, että 35 prosenttia kipupotilaista – jopa vaikeista leikkauksen jälkeisistä kivuista kärsivistä potilaista – sai apua plasebolääkkeestä. Beecher vihjasi myös siihen, että sanallinen vahvistaminen, visualisaatio, suggestio, rentoutuminen ja positiivinen ajattelu voivat toimia lääkkeinä.  Näin plasebo alkoi uhata niitä ajattelun peruspilareita, joilla biologiaan nojaava lääketiede oli levännyt.

Myöhemmissä tutkimuksissa on käynyt ilmi, että plasebolla voidaan muun muassa alentaa verenpainetta ja kolesterolitasoja, vaikuttaa hormonitasapainoon ja lievittää masennusta ja ahdistusta. Myös plasebokirurgialla on vaikutuksia.

Plaebo ja nosebo eivät kuitenkaan tarkoita vain lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilökunnan vaikutusta potilaaseen. Hänen paranemistaan tukevat  (tai hankaloittavat) monet muutkin tahot: perhe, täydentävät hoitajat, ystävät, työyhteisö ja muut auttajat sekä omat elämäntapavalinnat. Mikä mahtaa olla näiden kokonaisplasebo/nosebovaikutus? Entä  kuinka eri hoitajien välinen yhteistyö voisi lisätä asiakkaan itseparantumiskykyä?

Terveyspoliitikkojen puolestaan olisi hyvä sote-selvityksissään  arvioida, millä tavoin aikaisemmin tehottomaksi luultua tehokasta lääkkeetöntä hoitoa eli plasebomenetelmiä (ja plaseboksi väitettyjä terveyssysteemin ulkopuolelle nykyisin jääviä hoitomuotoja) – voitaisiin paremmin hyödyntää rahansäästötalkoissa. Tässä olisi tärkeä tutkimusaihe myös terveystaloustieteelle.

Jos haluat lukea enemmän plasebosta, plasebotutkimuksista tai ylipäänsä mielen ja uskon vaikutuksesta terveyteen, tietoa saat muun muassa kirjasta Pauliina Aarva Parantavat energiat. Myyttistä ja tutkittua tietoa täydentävistä hoidoista. Basam Books 2015. Adlibris tai Suomalainen.

Myös tässä blogissa olen aikaisemmin kirjoittanut plasebosta. Tekstejä löytyy hakusanoilla lume, plasebo ja placebo.

plasebo

One thought on “Tervetuloa, tehokas plasebo

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s