Kuusen pihka muuttui uskomushoidosta tieteelliseksi

Kolarilainen kuusi on hyvä lääkekasvi. Kansa on käyttänyt pihkahoitoja jo vuosisatoja muuallakin kuin Lapissa.  Kuusen pihka on nyt tieteellisesti osoitettu hyväksi haavojen hoidossa.

Nikolai Gogol: ”Ei pidä peiliä syyttää, jos naama on vino!”

Arno Sipponen, joka on yli kymmenen vuotta tutkinut pihkan lääkinnällisiä ominaisuuksia, sanoo:  ”Sen olen oppinut, että perinteisiin hoitomuotoihin ei pidä suhtautua ylimielisesti. Ne pitää tutkia ja vasta sitten muodostaa niistä käsitys.” (Hesari 19.11.2012)

Sipponen ja hänen sukulaisensa ovat perustaneet pihkasalvan tuotantolaitoksen. Minunkin lääkekaapissani on  tuubi. Nyt pihka on siis bisnes.  Pihkasalvaa voi kuitenkin keitellä myös itse erilaisin reseptein. Karppaajanaiset esittelevät yhden version blogissaan, jossa kerrotaan myös Sipposen pihkavoiteen kehittelystä (osoite alla).  Luontaistuotekaupoissakin myydään mm. terva-pihkasalvaa.

Lääkäri kansanparantajana

Salvan rekisteröiminen apteekkituotteeksi on osuva esimerkki terveyspoliittisesta ja lääketutkimuksen ajattelutavasta ja sen suhteesta kansanlääkintään ja täydentäviin hoitoihin. Pihka on vihdoin hyväksytty tieteellisesti tutkittuna viralliseen terveydenhuoltoon.  Hieno asia, mutta synnyttää uusia kysymyksiä.

Ensiksi, Sipponen päätyi nykyiseen liiketoimintaansa harrastamalla kansanlääkintää Kolarin terveyskeskuksessa 2000-luvun alussa.  Hän uskoi konkarisairaanhoitajia,  vaikka virallisen terveysideologian mukaan  pihkaa pidettiin huuhaana ja vanhan kansan turhanaikaisena uskomuslääkintänä. Hoitajat neuvoivat vaihtoehtoisen keinon, kun mikään muu ei auttanut pahasti tulehtuneisiin haavoihin.  Niin Sipponen ”hairahtui” tiedeuskosta ja hoiteli potilaitaan paikallisen valmistajan pihkavoiteella. Mitähän Valvira tästä olisi tuumannut, jos olisi tiennyt?

Toiseksi, kun tarpeeksi monta parantumista oli tapahtunut, sairaanhoitajien lisäksi myös lääkäri alkoi uskoa aineen tehoon.  Lääketieteellisiä tutkimuksia ei ollut. Niinpä hän alkoi itse tutkia, ja julkaisi useita artikkeleita kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä. Samalla hän perusti tehtaan ja teki pihkasta bisnestä. Tuote on apteekkien myymä voidepurkki. Onko eettistä, että lääkäri, tutkija, tuotekehittelijä, valmistaja ja markkinoija ovat sama henkilö? Onkohan tässä intressiristiriidan vaara?

En osaa sanoa. Joka tapauksessa on hyvä, että pihkan terveysvaikutuksia on tutkittu. Hienoa on myös se, että pihkasalvaa myydään nyt myös ulkomaille. Suomalaisesta kuusen pihkasta on tullut vientituote!

Vain tutkittuko tehokasta?

Kolmanneksi, kuinka nyt pitäisi suhtautua siihen alkuperäiseen kolarilaisen valmistajan voiteeseen (mikäli sitä enää onkaan markkinoilla), kotitekoisiin voitaisiin tai muiden myymiin tuotteisiin?  Voiko näitä enää ”turvallisesti” käyttää, kun on olemassa tutkittu apteekin tuotekin? Nämä ei-tutkitut voiteet ovat kuitenkin samoja kuin ennenkin. Ne hyödyttävät käyttäjiä samalla tavoin kuin ennenkin, mutta tieteen valossa ”niiden tehoa ei ole osoitettu”, joten ne ovat uskomushoitoa! Kuitenkaan, omatekoisen salvan teho ei ole yhtään vähentynyt siitä, että Sipponen tutki pihkan vaikutuksia. Eikä voida myöskään osoittaa, että Sipposen tehdasvoiteen teho olisi suurempi  kuin omatekoisen. Tätä eroahan ei ole tutkittu.

Ennen Sipposen uurastusta pihkaa pidettiin uskomushoitona.  Edelleen jää uskon asiaksi, mitä pihkatuotetta haluaa pikku haavoihinsa käyttää. Apteekissa myytävä on tutkittu, mutta muita ei.  Tästä ei voi tehdä päätelmää, että ne muut olisivat huonompia. Nehän voivat olla parempiakin. Se, että voide on tutkittu ei tee siitä todistetusti parempaa kuin tutkimattomat voiteet, joissa on täsmälleen samaa vaikuttavaa pihkaa kuin tutkitussa tuotteessakin.

Hatun nosto kolarilaisille hoitajille!

Pihkavoide-esimerkki osoittaa havainnollisesti sen laajemman ongelman, joka koskee monien muidenkin lääkkeellisten luonnon aineiden sekä hoitomuotojen virallista hyväksymistä terveydenhuollon osaksi.   Se, että jonkun hoidon tehoa ei ole tieteellisesti osoitettu (esim. kontrolloiduilla kaksissokkokokeilla) ei tarkoita sitä, että ne välttämättä olisivat tehottomia.

Jos Sipponen ei olisi 2000-luvun alussa kuunnellut kolarilaisia hoitajia eikä olisi rohkeasti astunut kansanlääkinnän polulle, olisimme edelleen siinä ”tiedeuskossa”, että pihkasta ei ole mitään hyötyä ja että se on muinaisjäänne keskiajalta. Pihka nimittäin mainitaan Benedictus Olain Lääkärikirjassa vuodelta 1578.  Kaikki vanha ei olekaan turhaa ja aikansa elänyttä.

Nostan hattua Sipposelle ja Kolarin terveyskeskuksen sairaanhoitajille, jotka luottivat kokemukseensa ja näin ohjasivat lääkärin pihkatutkijaksi. Samanlainen kehitys olisi tarpeen kansanlääkinnässä, luontaislääkinnässä ja täydentävissä hoidoissa laajemminkin.

Lähteitä

En nyttigh Läkere Book. Benedictus Olain Lääkärikirja vuodelta 1578. Suomentanut Sakari Härö. Suomen Lääkäriliitto. Otavan Kirjapaino. Keuruu 2008.

Lääkäri panee haavaan pihkaa. Arno Sipponen osoitti vanhan konstin lääketieteellisen tehon. Helsingin Sanomat 19.11.2012 (Toimittaja Marko Leppänen)

Karppisiskojen pihkavoideresepti: http://karppisiskot.wordpress.com/2012/09/02/pihkasalva-pieniin-ja-vahan-isompiinkin-naarmuihin/.

Terva-pihkasalvaa saa luontaistuotekaupoista.

Pihkavoiteen keittely kotona voi olla kivaa ja omatekoisen käyttäminen mukavaa, mutta tätä saa helposti apteekin hyllyltä.

©Liina Keskimäki

5 thoughts on “Kuusen pihka muuttui uskomushoidosta tieteelliseksi

  1. Päivitysilmoitus: Puut – tieteellisesti terveellisiä | LIINANBLOGI

  2. Päivitysilmoitus: Terveellinen mänty – kaunis ja pyhä | LIINANBLOGI

  3. Minulla on vähän samanlainen alkuasetelma kuin Sipposella, mutta harmikseni en ole lääkäri. Eli olen nähnyt ja myös itse kokenut, kuinka potilas paranee monenlaisista kilpirauhasen vajaatoiminnan oireista kilpirauhashoidolla, vaikka mitattaessa hänen kilpirauhasarvonsa eivät ylitä (tai ole aivan lähelläkään ylittää) niitä laboratorion viitearvoja, jotka kilpirauhassairauksien diagnosointiin on asetettu. Tälläkin hetkellä satoja, ellei tuhansia ihmisiä kärsii hoitamattomista kilpirauhasen vajaatoiminnan oireista (eli siis kilpirauhasen vajaatoiminnasta) jota ei hoideta, koska sitä ei tunnisteta, koska uskotaan vuosikymmeniä sitten luotuihin laboratorioviiterajoihin. Nämä rajat ovat aivan liian väljät ja niissä tuijotetaan väärää markkeria, TSH:ta, vaikka olisi katsottava itse kilpirauhashormoneja (t4, t3) ja potilaan _vointia_.

    Kilpirauhasen vajaatoiminta on hoitamattomana viheliäinen sairaus, sen tyyppioireita ovat väsymys, saamattomuus, masennus ja painonnousu. Elä ja työskentele siinä sitten. Kuinkahan moni viisikymppinen burn outin takia sairaslomalle tai jopa ennen aikaisesti pois työelämästä joutuva ihminen kärsiikin todellisuudessa kilpirauhasen vajaatoiminnasta? Tai kuinka moni masentunut nuori, tai synnytyksen jälkeen masentunut äiti? Sillä kilpirauhasongelmat puhkeavat monesti elämän hormonaalisissa taitekohdissa, puberteetissa, raskausaikana tai vaihdevuosissa. Itselläni puhkesi 18-vuotiaana ja hoito aloitettiin 38-vuotiaana, ja koko ajan minulla oli samat oireet, mutta ei muka vajaatoimintaa, vaikka se tutkittiin. Sukurasitteeseen ei uskottu, vaikka isälläni, äidilläni ja isäni äidillä on vajaatoiminta (ja vajaatoiminta on periytyvää), mutta kun arvoni olivat viitteissä!

    Nostan hattua Arno Sipposelle, lääketieteessä tarvitaan lisää kaltaisiasi tekemään tutkimusta viiterajojen sisällä olevien, oireilevien potilaiden kanssa, eikä nielemään sitä mantraa, jota lääketiede toistelee, että ”kilpirauhasen vajaatoiminta on helppohoitoinen, yksinkertaisella kokeella diagnostisoitava sairaus, johon on kaikille yksi ja sama lääke, tyroksiini.” Kun asia ei ole alkuunkaan näin, kun sitä vähän tarkemmin katsoo.

  4. Päivitysilmoitus: Sipposesta tulee pihkatohtori | liinanblogi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s