Silloin kun yleisesti tiedetään, että tutkijan pitää olla rohkea puhuakseen asiantuntemuksensa pohjalta, ollaan jo aika pitkällä itsesensuurin hitaasti alaspäin viettävällä polulla.
Näin totesi vuoden tieteentekijäksi 7.11.2025 valittu tutkija Timo R Stewart, joka on tullut tunnetuksi kuumasta, Lähi-itää koskevasta tutkimusaiheestaan. Aamulehden juttu täällä.
En tiedä, kokevatko dosentti Mikko Nenonen, professori emerita Anneli Milén ja professori emeritus Markku Partinen itseään rohkeiksi puhuessaan tutkimustietoon nojaten täydentävästä hoitamisesta terveydenhuollossa. Mutta tiedän, että heidän kokoamansa tiivis tietopaketti on uutta ja ainutlaatuista Nyky-Suomessa. Kolmen arvostetun lääketieteilijän ja tutkijan selvitystyö kuvaa täydentävän hoitamisen kenttää asiallisesti ja monipuolisesti ottaen huomioon sekä sen mahdollisuudet että haasteet.
Arvostan sitä, että kolmikko uskaltaa puhua avoimesti täydentävien hoitojen todennetuista hyödyistä, joita se on kartoittanut uusimpien tutkimuskatsausten pohjalta. Koska täydentävien hoitajien ja terapeuttien palveluita käyttäneet ihmiset kokevat tutkimusten mukaan saavansa niistä hyötyä tarpeisiinsa, joiden vuoksi ovat hakeutuneet hoidettaviksi, kirjoittajat ehdottavat täydentävien hoitojen arkivaikuttavuuden tutkimuksen lisäämistä.
Tällainen tutkimus antaisi päätöksentelijöille luotettavaa tietoa siitä, miten myönteiset vaikutukset näkyvät ihmisten arkielämässä – esimerkiksi kohentuneena toimintakykynä ja parantuneena elämänlaatuna tai vähentyneinä kalliiden lääketieteellisten hoitojen tarpeena.
Asiantuntijaselvityksessä on muitakin kannatettavia ehdotuksia. Yksi niistä on, että asiakasturvallisuuden varmistamiseksi olisi tarpeen lisätä lääkärien ja sairaanhoitajien sekä täydentävien hoitajien ja terapeuttien tietoa toistensa työstä ja hoitomenetelmistä. Tämä voisi myös parantaa keskinäistä arvostusta ja yhteistyötä. Siitä hyötyisivät ennen muuta potilaat ja asiakkaat.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan valmisteilla sote-ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön uudistaminen, ja kolmikon runsaasti tutkimusviitteitä sisältävä selvitys tarjoaa siihen varmasti arvokasta tukea. Tutkittua tietoa tarvitaan kaikesta, mikä liittyy ihmisen hoitamiseen, sen turvallisuuteen ja laatuun. Täydentävien hoitajien ja terapeuttien palveluita käyttää Suomessa arviolta noin miljoona kansalaista – määrä, jota ei voi sivuuttaa.
Raportti on julkaistu Helsingin yliopiston sivuilla, jossa on sen pysyvä osoite: http://hdl.handle.net/10138/605879. ISBN 978-951-51-8347-7 (verkkojulkaisu)
Asiantuntijaselvityksen tiivistelmä on julkaistu myös Liinanblogissa omana blogisivunaan Täydentävä hoitaminen ja terveydenhuolto.
Tätä blogijuttua on muutettu 3.12.2025 seuraavasti: Lisätty linkki Helsingin yliopiston sivulle, jossa on raportin pysyvä osoite ja vastaavasti linkki STT:n 31.10.2025 julkaisemaan uutiseen on poistettu.
Vaihtoehtoiset, jos tätä termiä saa käyttää ja täydentävät hoidot pitäisi ehdottomasti nivoa terveydenhoidon hoitovalikoimaan, sekä tunnettavuuden lisäämisen että tiedossa olevien tulosten takia. Koululääketieteellä on (virallisesti) aivan liian vahva asema; Kertoohan miljoonat täydentävien hoitojen käyttäjät/käyttökerrat juuri siitä vinoumasta. Täydentäville hoidoille ei ole annettu sitä asemaa virallisesti, mikä niille kuuluu/kuuluisi.