Kirjailija ja kuvataitelija Katariina Souri, vihreiden kansanedustajaehdokas Uudellamaalla, ajaa luonnon suojelun ohella uudistuksia terveydenhuoltoon, esimerkiksi vanhustenhuollon inhimillistämiseksi.
Luonnonmukaisia, lääkkeettömiä hoitomuotoja, kuten psykoterapioita, taide- ja muita luovia terapioita ja muita tutkittuja täydentäviä hoitoja hänen mielestään voitaisiin nykyistä enemmän käyttää lääkehoidon rinnalla. Joskus näiden avulla voidaan jopa välttää liiallinen lääkitys.
Tarvitsemme kipeästi sosiaali- ja terveysalalla dialogia, avointa ja arvostavaa keskustelua erilaisista hoivan ja hoitamisen uusista tuulista ja ja myös niistä vanhojen viisausperinteiden mahdollisuuksista, joita ei ole osattu kunnolla hyödyntää.
Katariina Souri on ansiokkaasti avannut keskustelua.
Rohkean uudistajan ja tosiasioiden esiintuojan osa ei aina ole helppo. Ydinteemat, luonnon suojelu, ihmisten vapaus valita hoitonsa ja hoitajansa, medikalisaatio ja lääkkeettömät hoitomuodot jäävät joskus harmillisesti muun mediapöhinän varjoon. Dialogia ei oikein pääse syntymään lukkiutuneiden asenteiden vuoksi. Vahvat terveysalan ammattiliitot tukenaan vanhan liiton tiedeyhteisön edustajat, mahtavat talousvaikuttajat ja kaupalliset toimijat sekä niistä riippuvaiset mediayhtiöt heijastavat kollektiivisesti arvojaan mielipideilmastoon. Kritiikittömät toimittajat sitten yhteen ääneen hokevat, että Katariina Souri “ei usko lääkkeiden vaikuttavan”.
Tämä on vääristelty, virheellinen ja tarkoiutshakuinen hokema. Kannattaa pohtia, miksi media sitä viljelee tarkistamatta asianomaiselta itseltään hänen mielipidettään. Ketä kansanedustajaehdokas mahtaa uhata, kun toimittajat turvautuvat häikäilemättömään klikkijournalismiin?
Ruotsissa ehdotetaan kansalaisten valinnanvapauden vahvistamista
Ruotsin hallitus julkisti äskettäin yli 600-sivuisen asiantuntijoiden laatiman selvityksen potilaiden itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta silloin kun nämä haluavat valita muita kuin virallisen terveydenhuollon palveluja. Selvityksessä kuvataan laajasti täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen tilannetta Ruotissa ja jonkin verran muuallakin maailmassa, sekä alan tutkimusta. https://www.regeringen.se/rattsliga-dokument/statens-offentliga-utredningar/2019/03/sou-201915/. En ole koko tuoretta raporttia vielä lukenut. Selasin tiivistelmän. Dokumenttiin tulee vielä jatko-osa toukokuussa.
Asiantuntijaryhmän ehdotusten mukaan (vapaasti tiivistämäni ja suomentamani)
– Kansalaisille pitäisi tarjota nykyistä paremmat edellytykset hyvin perustelluille valinnoille, jos he harkitsevat täydentävän ja vaihtoehtoisen hoidon käyttämistä.
– Uusien hoitomenetelmien käyttöönottopolitiikka terveyden ja sairauksien hoidossa olisi oltava neutraalia sen suhteen, mikä on jonkin hoitomuodon ”alkuperä” tai teoria.
-Jotta voidaan parantaa terveydenhuoltojärjestelmän sisällä ymmärrystä täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoitomuodoista, hoitohenkilökuntaa on koulutettava (ehdotetaan 1-2 opintopisteen opintoja) tietyillä opintoaloilla.
– Selvityksessä on useita ehdotuksia, joilla parannetaan täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja koskevien riippumattomien tietojen julkisuutta.
Niin muuttuu maailma, Eskoseni
Katariina Souri on uusien ja raikkaiden tuulien airut. Hän on puhunut näistä teemoista jo ennen kuin Ruotsin hallituksen asettama asiantuntijaryhmä julkisti raporttinsa Hän on puhunut tarpeesta monipuolistaa hoitovalikoimaa jo kirjassaan Sarana (Teos 2018). Itseään hän kertoo hoitaneensa useilla lääkkeettömillä tavoilla, menestyksekkäästi ja oman luovuutensa säilyttäen: psykoterapioilla, ravitsemuksella ja muilla elämäntapamuutoksilla, vaikka psykiatrit ovat moneen otteeseen diagnosoineet hänet niin, että hän tarvitsisi muka lääkitystä.
Kirjassaan hän kuvaa kauniisti ja lempeästi oman kehitystarinansa, johon liittyy kuten meillä kaikilla ihmisillä, tuskaa, vastoinkäymisiä, mutta myös iloa, onnea ja luovuuden riemunhetkiä. Hän ei todellakaan ole lääkevastainen, kuten jotkut neropattitoimittajat klikkijournalismissaan uhoavat ilman vähäisintäkään häpeän häivää.
Kirjailijan mielestä lääkkeettömiä hoitomuotoja pitäisi käyttää terveydenhuollossa enemmän ja niitä olisi syytä myös tutkia nykyistä intensiivisemmin. Nykyisin ne ovat marginaalisia terveys- ja lääketieteellisen tutkimuksen kohteena, mikä on tosiasia, fakta.
Tämänkö sanomisen vuoksi Katariina Souri on joutunut Helsingin Sanomien ja viimeksi myös Ylen hampaisiin?
Kenelle medikalisaatio (= elämän lääketieteellistäminen ja turhien ja liiallisten kemiallisten lääkkeiden käyttö) on tarpeen? Ketä toimittajat Hesarissa ja Ylessä palvelevat, kun tyrmäävät kansanedustajaehdokkaan, joka kannattaa hoidon monipuolistamista ja ihminen ihmiselle -hoitamista? Ei ainakaan kansalaisia.
Miksi siis? Tätä jokaisen äänestäjän kannattaa pohtia. Kerron alla muutamia asiaan liittyviä lisäfaktoja, tosiasioita, joita tyrmäystoimittajat eivät ole kertoneet.
Lääkeresistenssi ja -haitat ovat myös luonnonsuojelullinen ongelma
Aivan päivänselvä fakta nimittäin on, että liikalääkitys kaikkialla läntisessä maailmassa on todettu ongelmaksi. Kehittyvissä maissa taas ongelma on, että köyhät eivät saa tarvitsemiaan lääkkeitä niiden kalleuden vuoksi. Sama ongelma uhkaa Suomeakin, jos poliitikot eivät tartu jämäkämmin yli-innokkaaseen yksityistämiseen. Samaan aikaan liikalääkitys ja ylipäänsä medikalisaatio, on tiedeyhteisön kansainvälisesti hyväksymä fakta. Aiheesta järjestettiin Suomessakin viime elokuussa tieteellinen symposium. Kirjoitin siitä muutaman artikkelin, esimerkiksi https://liinanblogi.com/2018/09/03/medikalisaatio/.
Lääkehaitat ovat todistetusti kansanterveysongelma kaikkialla läntisessä maailmassa. Muutamia mainitakseni: Yhdysvalloissa on arvioitu, että lääkehaitat ja muut iatrogeniset (hoidosta itsestään johtuvat) syyt ovat merkittävä kuolinsyy. Suomessa asiaa ei tietääkseni ole tutkittu. Yhdysvalloissa opioidikipulääkkeiden holtiton markkinointi on tunnetusti johtanut vakavaan opiaattiriippuvuuden lisääntymiseen. Suomessa lähes puoli miljoonaa ihmistä käyttää masennuslääkkeitä. Osalle tulee hankalia vieroitusoireita, joita ei ole kunnolla tutkittu ja siksi näitä ihmisiä ei osata kunnolla auttaakaan.
Uusia ja aina uusia masennuslääkkeitä sen sijaan tutkitaan ahkerasti. Esimerkiksi alla oleva mainos on julkaistu Aamulehdessä ainakin kaksi kertaa maalikuun 2019 aikana. Lääkkeettömien hoitojen tutkimuksesta ei julkaista maksullisia ilmoituksia. Ei ilmeisesti ole rahaa. Toisaalta ei ole tarvekaan rekrytoida tutkittavia mainoksilla, kun koko aihetta ei juurikaan tutkita.


Lääketutkimusta tietenkin tarvitaan, mutta epäilyjä hiukan herättää, että masennuslääkkeelle vielä halutaan lisämasennuslääke. No, Yhdysvalloissa näitä jo markkinoidaan yleisesti ihmisille “add-on”-lääkkeinä.
Ihmettelen, että jotkut pahastuvat ja jopa kansanomaisesti ilmaisten vetävät herneen nenään, kun kansanedustajaehdokas uskaltaa sanoa ääneen, että häntä itseään ovat auttaneet muut avun muodot kuin mielialalääkkeet.
Vakavissa tapauksissa lääkkeet ovat välttämättömiä, mutta puoli miljoonaa tapausta Suomessa eivät voi olla vakavia. Suuri osa masentuneista saisi tutkimustenkin mukaan todella paljon hyötyä ja apua ihmiskeskeisestä avusta, terapioista, perheen tukemisesta, sosiaalisista verkostoista, työpaikan ongelmien ratkomisesta, itseensä tutustumisesta, taiteista, hiljentymisestä, luonnosta ja kosketushoidoista jne. Niissä voi ilman kemiallista ainetta kohdata toisen ihmisen myötätuntoisessa ja lämpimässä suhteessa. Voi tietysti kohdata, vaikka lääkkeitä söisikin. Eivät ne toisiaan pois sulje.
Lääkkeettömien hoitojen yleistyminen on tulevaisuutta
Liiallisesta lääkkeiden käytöstä on monenlaista haittaa ympäristölle (vesistöjen lääkekuorma), ihmisten terveydelle ja sitä kautta koko kansantaloudelle. Siksi Maailman terveysjärjestö on laatinut ohjelman lääkeresistenssin vähentämiseksi. https://www.who.int/antimicrobial-resistance/publications/global-action-plan/en/.
Maailman terveysjärjestö (WHO) myös suosittelee integroimaan ”traditionaalista ja täydentävä lääketiedettä (hoitoa)” viralliseen terveydenhuoltoon jäsenmaissaan WHO Traditional Medicine Strategy 2014-2023. Suomessakin on jo vireillä oman kansallisen strategian laatiminen. Tarvitaan viisaita kansanedustajia viemään tämä(kin) asia päätökseen. Puhutaan myös ”lääkkeettömistä hoidoista”, joita käytetään jo nyt terveydenhuollossa esimerkkinä kivun Käypä hoito -suositus sekä sen ulkopuolella täydentävinä lääketieteelliselle hoidolle.
Artikkelikuva: Jääveistosnäyttely (Snow Village) Lainion kylä, Ylläsjärvi 26.3.2018.
Tosi hyvä kirjoitus. Itse näen työssäni tuon vanhusten ylilääkitsemisen suurena vääryytenä jota kukaan ei halua korjata. Usein riittäisi hyvä kivunhoito ja olisi vanhuksen omakin toive kuultu. Itse olen tuon omaan hoitotahtooni myös kirjannut, minua ei täällä hoideta miten sattuu mikäli olen siinä kunnossa, etten itse pysty tahtoani ilmaisemaan. Elämän liiallinen pitkittäminen ei lääkkeillä ole mun juttu, eikä varmasti monen muunkaan. Tehkää ihmiset selväksi se hoitotahto ajoissa.
Masennuslääkitykset tulivat minulle karulla tavalla tutuksi läheiseni tehtyä niiden vaikutuksen alaisena itsemurhan. Haittavaikutuksena noilla masennuslääkkeillä voi juurikin olla masennus ja itsetuhoisuus.
Nyt oman tyttäreni kohdalla halusin kääntää kivet ja kannot löytääkseni sen masennuksen syyn. Niin helppo syy löytyi, kuin raudanpuute. Rautavarasto 3= tyhjä. Kyllä tuo rauta/kilpirauhas , vitamiini puutokset ym. pitäisi tutkia AINA ennen “pääkoppalääkettä” !
Omaiseni ja oman kokemukseni mukaan potilasta ei kuunnella. Itse olen yrittänyt tuoda lääkäreille tiedoksi käyttämiäni vaihtoehtoisia hoitoja,mutta keskustelua ei synny. Potilaalta pitäisi mielestäni ottaa ensin vitamiini – ja hivenaine määritykset ennenkuin aloitetaan raskasta mielialalääkitystä. Raija
Kirjoitat: Liiallisesta lääkkeiden käytöstä on monenlaista haittaa ympäristölle (vesistöjen lääkekuorma), ihmisten terveydelle ja sitä kautta koko kansantaloudelle. Siksi Maailman terveysjärjestö on laatinut ohjelman lääkeresistenssin vähentämiseksi. https://www.who.int/antimicrobial-resistance/publications/global-action-plan/en/.
Ilmeisesti niputit tähän kaikki lääkkeet? Olisi varmaan syytä kertoa, että tuo WHO:n ohjelma koskee mikrobilääkkeitä ja antibioottiresistenttien kantojen muodostumisen ehkäisyä varten.
Väliotsikkosi on: Lääkkeettömien hoitojen yleistyminen on tulevaisuutta, vaikka tuossa WHO:n ohjelman yhtenä tavoitteena on lisätä investointeja uusiin lääkkeisiin, diagnostisiin työkaluihin, rokotteisiin ja muihin interventioihin.
lockwood, kiitos tarkennuksesta. En niputtanut kaikkia lääkeitä yhteen, mutta katsoin, että pitkä lista linkkejä (katso alla) olisi tekstissä turhan raskasta. Linkistähän näkee, että kyse on antibioottiresistenssistä ja pyrkimyksestä vähentää antibioottilääkkeiden käyttöä maailmanlaajuisen ongelman pienentämiseksi. Toin resistenssin tässä esiin yhtenä esimerkkinä, johon jopa WHO on ottanut kantaa. En väittänyt, että linkki koskee kaikkia lääkkeitä. Samassa kappaleessa puhun myös siitä, että WHO suosittelee perinne- ja täydentävien hoitojen integroimista terveydenhuoltoon jäsenmaissaan. Tässäkään en tarkoita, että WHO suosittelisi kaikkien hoitojen integroimista kaikissa maissa. Sekin näkyy linkistä.
Tässä lähteitä, joissa on tietoa liiallisen lääkkeiden käytön ympäristöriskeistä ja niiden tutkimuksesta. Tutkimusta ei vielä ole kovin paljon, mutta se lisääntyy, koska ongelma on tiedostettu:
Pharmaceutical Residues in Fresh Water Pose a Growing Environmental Risk R & D; Highlands Ranch (Feb 22, 2019). https://search-proquest-com.libproxy.tuni.fi/docview/2185147849?pq-origsite=summon
Regulating the Environmental Impact of Pharmaceuticals. Milmo, Sean. Pharmaceutical Technology; North Olmsted Vol. 38, Iss. 6, (Jun 2014): 18-19,63. https://search-proquest-com.libproxy.tuni.fi/docview/1543489640?pq-origsite=summon
The Emerging Environmental Burden from Pharmaceuticals. Mathew, Geetha; Unnikrishnan, M K. Economic and Political Weekly; Mumbai (May 5, 2012). https://search-proquest-com.libproxy.tuni.fi/docview/2153738645?pq-origsite=summon
The War on Drugs: Pharmaceutical Waste Management Challenges and Emerging Issues. Kornfeld, Lynn; Prouty, Ann. Natural Resources & Environment; Chicago Vol. 28, Iss. 3, (Winter 2014): 27-30,35. https://search-proquest-com.libproxy.tuni.fi/docview/1779217184?pq-origsite=summon
The environmental side effects of medication. Alistair B.A. Boxall. EMBO Rep. 2004 Dec; 5(12): 1110–1116. doi: 10.1038/sj.embor.7400307. Science and Society. Viewpoint. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1299201/
Assessing the environmental risk of pharmaceuticals. 1st November 2018. Health Europa. https://www.healtheuropa.eu/environmental-risk/88746/
Väliotsikkoni on osuva, sillä mielestäni lääkkeettömät hoidot yleistyvät juuri siitä syystä, että ihminen ja ympäristömme ”tarvitsevat” niitä. Se, että WHO:n ohjelman yhtenä tavoitteena on lisätä investointeja uusiin lääkkeisiin, diagnostisiin työkaluihin, rokotteisiin ja muihin interventioihin, ei sulje tätä kehitystä pois. Nämä kaksi (lääkkeelliset ja lääkkeettömät hoidot) voivat toimia mainiosti rinnakkai, varsinkin kun kehitetään entistä ympäristöystävällisempiä lääkkeitä. Siis mieluummin ”sekä että” kuin ”joko tai”.