Teneguia La Palma
La Palma 4
Saaren eteläkärjen tulivuori Teneguia purkautui viimeksi vuonna 1971 ja valtavat laavavirrat valuivat Atlanttiin.
Mietimme P:n kanssa, kuinka pääsisimme näppärimmin kohteeseen. Turisti-infosta saamme tietoa bussireiteistä ja aikatauluista. Bussi numero 201 ottaa kyytiin 2,10 euron hinnalla. Noin tunnin matka eteläiseen Fuencalienten kuntaan alkaa.
Körötellään pitkin rannikkoa, mutka seuraa toistaan. Maisemat bussin ikkunoista ovat upeat. Merinäkymät ja rinteiden baanaaniviljelmät vuorottelevat. Voiko niihin turtua, jos täällä eläisi koko ikänsä? Ehkä voi, mutta Pohjolan asukille tämä on eksoottista. Pikkukyliä toisensa jälkeen jää taakse. Vihdoin olemme perillä Los Canarioksessa. Sieltä kävelemme San Antonion tulivuorelle.
San Antonion kraateri.
Se on purkautunut viimeksi vuonna 1677. Nyt sen kraateri kasvaa puita, pensaita ja ruohoa. Kraaterin reunalla tuulee rajusti. Sattui viimainen hetki. Polun varteen pystytetty tukiköysi auttaa onneksi pysymään pystyssä.
La Palmassa on useita kymmeniä tulivuoria. San Antoniolta suoraan etelään näkyy Teneguia-tulivuori, jota ihailemme kaukaa. Joku on kuvannut 43 vuotta sitten sattueen purkauksen. Neljä minuuttia tulivuorenpurkausta tässä:
Lähdemme astelemaan alas Faron majakalle, saaren eteläisimpään kärkeen. Lähellä valmistetaan merisuolaa suurissa kuivatusaltaissa. Maankuulu Fuencalienten merisuola maistuu espanjalaisille, ehkä sitä myydään Suomessakin, en tiedä.
Neliön muotoiset altaat näyttävät mustavalkoisilta tilkkutäkeiltä.
Majakan ravintolassa merenelävistä ja riisistä valmistettu paella maistuu ennen paluubussimatkaa Santa Cruziin. Edessä avautuu kivikkorantainen Atlantin ulappa. Takana kohoavat tulivuoret.
Viikko ei oikein riitä ihmeiden ihasteluun. Mutta vielä on hetki aikaa rauhoittua ja katsella meren tyrskyjä Santa Cruzin rannassa.