Tässä on taivasosani. Sain tallennettua siitä pienen siivun kameraani. Pala taivasta hiukan eri hetkinä auringon juuri hiivittyä metsän taa muistuttaa muuttumisesta.
Kaikki vaihtuu ja uudistuu. Mikään ei pysy hetkeäkään samana, koska maailmankaikkeuden energiavirrassa kaikki liikkuu. Galaksit, planeetat, metsät, kivet, vedet, linnut, ihmiset, solut, DNA, atomit, kvarkit ja sitä pienemmätkin yksiköt ovat alituisessa liikkeessä suhteessa toisiinsa. 
Pysähtyneisyys on harhaa. Kuvien takanakin tapahtuu, draama etenee. Kaikki näyttelemme elämän teatterissa, dantelaisittain Jumalaisessa Näytelmässä.
Tästä alkaa loma, myös bloggailussa. Ehkä. Viimeistään syksyllä jatkan taas uusin teemoin.
HYVÄÄ, TAIVAALLISEN IHANAA KESÄÄ!
