Valo pilkahtelee.
Lääke taiteena, taide lääkkeenä.
Taide ja kulttuuri voivat auttaa apeaa mieltä yhtä hyvin kuin masennuspilleri. Toisen ihmisen lämpö, myötätunto, kuunteleminen ja arvostus ovat hyviä ”lääkkeitä”. Näitä ”hoitoja” ei vain ole tieteellisti juurikaan tutkittu.
En tiedä, miksi ei. Siksikö, että ne eivät kuulu tiukasti ottaen lääketieteen piiriin? Puuttuu ehkä rahoittajia.
Masennus on kansansairaus. Puoli miljoonaa ihmistä syö siihen lääkkeitä. Joillekin niistä on apua, toisille ei ja kolmansille vieläpä haittaa. ”Masennuslääkkeiden valtavaa menekkiä ei selitä vain niiden käyttö masennuksen hoitoon. Masennuslääkkeiden hyväksyttyihin käyttöaiheisiin kuuluvat muun muassa ahdistuneisuus, pakko-oireyhtymä, syömishäiriöt ja hermosärky” (Tiede 1/2013).
Mielialalääkkeiden haitoista puhutaan julkisuudessa hyvin vähän. Masentuneella itsellään on harvoin voimia tai halua nousta kertomaan ikävistä kokemuksistaan. Mielenterveyshoitataja, taiteilija Cia Karlsson on ottanut asian esille. Hänen taidenäyttelynsä Lux Mundi Lasipalatsissa Helsingissä kuvaa taiteen keinoin mielialalääkkeiden vaikutuksia, jotka ”..ovat nykyihmisen luomaa keinovaloa, ehkä osaksi myös lumetta, josta on silti usein apua.” Lääkkeet voivat joko valaista tai hämärtää mielen, Karlsson sanoo Hesarin haastattelussa.
Lääkkeen syöjän oma ääni
Karlsson haluaa antaa lääkkeiden käyttäjille äänen kertoa, miltä tuntuu syödä mielenlääkkeitä. Tämän aamun Hesarissa on juttu Karlssonin ja näyttelystä. Sen otsikko Lääke valaisee ja hämärtää mielen onkin nettilehdessä vaihtunut muotoon Taide tuo valoa mielen hämärään. Teksti on molemmissa sama.Minusta paperilehden otsikko on osuvampi. Se kuvaa paremmin taitelijan otetta, sillä hän ei tuo taiteella valoa itse mielen hämärään, vaan siihen, millainen merkitys mielialalääkkeillä on sairaalle. Yhdelle niistä on apua, toiselle haittaa.
Lääke antaa masentuneelle mahdollisuuden – ajattelu on yleinen terveydenhuollossa ja tutkijayhteisössä. Juuri tällä otsikolla Tiede-lehti (11/2013) vastaa kysymykseen, miksi masennuslääke ei auta kaikkia. Kirjoitus päätyy toteamukseen, että pelkotiloissa pelkän masennuslääkkeen ei ole todettu koe-eläintutkimuksissa auttavan lainkaan. Sen sijaan pelon siedätysterapia auttoi jonkin aikaa. Molempia yhdistämällä saatiin pitkäaikainen vaikutus. Siis eläimillä.
”Jos ympäristö ja elämäntilanne pysyvät samoina, lääkkeellä aikaansaatu aivojen valmius muutokseen ei vielä paranna oloa”, Tiede-lehti toteaa. Tämän voi tulkita niin, että pelkkään masennuslääkkeeseen turvautuminen, ainakin lievissä masennustapauksissa voi olla tehotonta, jopa haitallista. Lääke kun ei yksin vaikuta. Mukana pitäisi aina olla muuta auttamista. Tämä muu on työskentelyä potilaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön parantamiseksi. Suhteet muihin ihmisiin ja oman ajattelun ja asenteiden käsittely ovat välttämättömiä. Tarvitaan myös runsaasti ymmärtämystä ja myötätuntoa.
Paljon tuntematonta on vielä ihmisen mielessä ja mielen sairauksissa. Vaikka markkoinoille on tullut kasapäin uusia lääkkeitä, monen lääkkeen teho on kyseenalainen. Jollekin tepsii, toiselle ei. Sitten kokeillaan jotakin toista pilleriä. Kokeilun kautta saattaa toki löytyä oikeakin.
Ajattelen niin, että tärkein auttamisen muoto, ainakin lievässä masennuksessa pitäisi olla elämäntilanteen kohentaminen sekä mielen ja ajattelun kokonaisvaltainen käsittely ja työstäminen erilaisin menetelmin, joista psykoterapiat ja muut lääkkeettömät auttamisen muodot tulisi ottaa käyttöön ensisijaisesti. Lääkkeet voivat toimia tarvittaessa hyvänä tukena.
Kun katselen ympärilleni, näyttää kuitenkin siltä, että lääkkeitä käytetään ensisijaisena hoitona.
Taide ja kulttuuri edistää terveyttä
Suomen Kulttuurirahasto on tutkinut suomalaisten käsityksiä taiteen ja kulttuurin merkityksestä. Tutkimusraportti kertoo, että taidetta ja kulttuuria pitää 66 prosenttia kyselyyn vastanneista tärkeänä hyvinvoinnille ja terveydelle.
Sairauksien ja mielenterveyden ongelmien ehkäisyyn voi siis käyttää näitäkin ei-lääkkeellisiä keinoja. Terveystutkimusta tästäkin aiheesta on hyvin vähän.
Cia Karlssonin projektin verkkosivuilla voi kertoa omia ja läheistensä kokemuksia mielialalääkkeiden käytöstä.
Lähteet
Lea Karhu: Lääke valaisee ja hämärtää mielen. Cia Karlssonin taide antaa mielenlääkkeiden käyttäjien kertoa siitä, mistä asiantuntijat vaikenevat. HS 19.11.203
Tomi Rantamäki: Lääke antaa masentuneelle mahdollisuuden. Tiede 11/2013.