Shamaanikonferenssi, matkanteko
Sain tiedon Wimbornen Shamaanikonferenssista vasta viime sunnuntaina. Joskus asiat järjestyvät nopeasti. Hyvä niin, nyt olen täällä. On mahdollisuus kuulla ja kokea, mitä shamaanirintamalla tapahtuu kansainvälisesti. Saan toivottavasti eväitä lokakuun shamaanikurssillekin.
Kerron konferenssikokemuksista seuraavissa postauksissa. Tässä matkustustunnelmia.
Kotona olin jo tutkinut karttaa ja ostanut bussilipunkin. Sopiva kaupunki konferenssikartano Gaunts Housen lähellä on Poole, Lontoosta parisen sataa kilometriä lounaaseen.
Bussi 205 lähtee laiturilta 10 Heathrown lentokentältä Pooleen.
Heathrown lentokentän bussiterminaali on tunnelikävelymatkan päässä. Aikataulusta näkyy, että kymmenen minuutin päästä klo 10.45 linja-auto lähtee. Mutta minulla on lippu puolitoista tuntia myöhempään bussiin. Lippu pitää vaihtaa asemalla, kuski ei ota kyytiin väärällä lipulla. Tiskillä on karmea jono. Päätän jonottaa, sillä jos en ehdi vaihtaa pilettiä niin sitten vaan odotteen tässä terminaalissa. Ei siis mitään hävittävää.
Menen jonon päähän ja seuraan tapahtumia. Kolme myyjää lyhentää jonoa minkä kerkiävät. Tulpaksi muodostuu yksi kravattia kantava pukumies. Hän vaatii jotakin, josta en saa selvää ja myyjäkin meinaa hermostua kun äijä alkaa huutaa. Takahuoneesta tulee pomo ja imoittaa, että ”emme palvele teitä ollenkaan, jos vielä korotatte ääntänne”. Tilanne rauhoittuu kun mies saa itselleen miesmyyjän. Jono etenee ja saan viime tingassa vaihdetuksi lipun viiden punnan lisämaksusta.
Rauhallisesti ja järjestyksessä astutaan linja-autoon.
Kiipeän bussiin. Asettaudun oikealle reunalle, koska haluan istua metsän puolella. Aika pian tajuan, että istunkin autojen puolella. Englannissahan on vasemmanpuoleinen liikenne.
Ajetaan hyvin lähellä lentokenttää. Koneita suhahtelee kentälle keskellä asustusta ja pelottavan alhaalla.
Poolessa vedän matkalaukkua ja etsin taxiasemaa. Ei löydy, mutta bussi näyttää lähtevän Wimborneen. Hyppään siihen ja puolen tunnin päästä olen perillä. Siellä taxeja on jonossa pienellä bussiasemalla.
Ajamme kolme mailia eli jotain viisi kilometriä Gaunts Houseen. Se on hyvin vanha, jo jonkin verran ränsistynyt kartano, jota ympäröivät laajat maa-alueet. Nummet, laaksot, ikivanat tammet, vaahterat, jalavat ja muut paljon elämää nähneet puut ympäröivät rakennuksia. Juuri sopiva paikka shamaanikonferenssille.
Satoja vuosia vanhan kartanon nykyinen päärakennus rakennettiin 1750-luvulla.
Vanha kartano toimii nykyisin kurssikeskuksena. Hyväntekeväisyyssäätiö on vuokrannut kartanon yksityiseltä omistajalta ja järjestää täällä nykyisin hyvinvointiin liittyviä kursseja.
Majoitun pieneen ja vaatimattomaan, mutta mukavaan huoneeseen parinsadan metrin päässä sijaitsevassa sivutalossa. Näyttää vanhalta ja kulahtaneelta. Ei haittaa, koska on siistiä.
Lento-, bussi ja –taksimatkan jälkeen jo väsyttää. Siispä unten maille odottamaan tulevia shamaanisessioita.
The Society of Shamanic Practitioners: 7th UK Resiential Conference alkaa.