Pietarin kautta kotiin

Aleksanteri Nevskin luostarin portti.

Aleksanteri Nevskin luostarin portti.

Soitan Arkangelista lähtiessäni ”vanhalle tutulle” Andreille Pietariin. Hän odottaa minua Pulkovon kentällä. On mukavaa matkustaa kaupungin halki tutun ihmisen mukana, jonka kanssa mentiin tämä sama reissu toisin päin yli viikko sitten.

Juna lähtee vasta illalla, joten ehdin pistäytyä Aleksanteri Nevskin lavrassa (luostarissa), joka on nykyisin turistinähtävyys.  Pietari Suuri perusti sen Pietarin pääkadun Nevski Prospektin eteläpäähän vuonna 1710. Nyt sen vieressä on modeerni Moskova-hotelli.

Lavran hautakivet  ja Moskova-hotelli Nevskin päässä Pietarissa.

Lavran hautakivet ja Moskova-hotelli Nevskin päässä Pietarissa.

Lavran pienessä puistikossa käyn jaloittelemassa ja fiilistelen  musiikkimietteitä Pjots Tshaikovskin ja kirjallisuustunnelmia Fjodor Dostojevskin haudoilla.

Pjotr Tshaikovskin patsas.

Pjotr Tshaikovskin patsas.

Ajamme Nevan yli ja varttitunnin päästä ollaankin jo Suomen asemalla, yhdellä kaupungin viidestä rautatieasemasta. Se on Suomesta tulevien junien pääteasema Venäjällä.

Suomen asema Pietarissa.

Suomen asema Pietarissa.

Asemarakennuksen ja Neva-joen välistä puistoa koristavat upeat suihkulähteet ja klassinen Leninin patsas. Neuvostoliiton aikana muistutettiin, että juuri tälle asemalle Lenin saapui huhtikuussa 1917 aloittamaan vallakumousta, joka muutti tsaarinvallan neuvstovallaksi saman vuoden lokakuussa (vanhan kalenterin mukaan marraskuussa).

Lenin Suomen asemalla.

Lenin Suomen asemalla.

Neuvostovaltaa kesti 74 vuotta. Nyt meneillään on markkinatalouteen pohjautuvan länsimaistyyppisen demokratian kehityksen vaihe. Tätä vaihetta on eletty jo yli 20 vuotta.

Aseman puisto toukokuussa.

Aseman puisto toukokuussa.

Maailma muuttuu koko ajan ja Venäjä sen mukana. Parempaan suuntaan, toivottavasti.  Tervetuloa muutokset.

Kaivan passin ja liput laukusta. Kohta tarkastaja on tässä.

Kaivan passin ja liput laukusta. Kohta tarkastaja on tässä.

Istun taas Allegrossa. Takani hälisee iloinen seurue Hyrylän lukion venäjää opiskelevia oppilaita, jotka olivat muutaman päivän tutustumismatkalla pietarilaiseen kouluelämään. Kokemuksia tuntui kertyneen. Suomen ja Venäjän väliset kulttuurierot ihmetyttävät. Ihania, avoimia ja juttelevaisia nuoria!

Näpsäkkä junanlähettäjä Viipurissa.

Näpsäkkä junanlähettäjä Viipurissa.

Ylitämme rajan. Japanilaisturistien rauhallinen ryhmä tiirailee suomalaismetsiä. Kaikilla on kamerat. Muutamilla oikein hienot, pitkäputkiset välineet, jota näkee Suomessa ammattikuvaajilla. Ehkä nämä ovatkin ammattilaisia.

Ilta-aurinko laskee hiljakseen metsän taakse.  Tunnelma on leppoisa ja mieli kiitollinen antoisan Arkangelin ja Nenetsian matkan vuoksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s