Laivoja Funchalin satamassa Madeiralla
“Haudot vain harhaa. Mä sulle luvannut en ruusutarhaa.Tai aurinkolaivaa. Kun sitä mietit, on se turha vaiva…”
Laulun sanat ovat valhetta! Olen nähnyt sekä aamuaurinkolaivan että ihanan ruusutarhan tänään.
Laiva saapuu satamaan.
Ruusupuita, isoja ja pieniä valko-, puna- ja lilakukkaisia kasvaa Palheiro-puutarhassa. Talvellakin kukat loistavat.
Ruusupuu.
Ruusuja rungolla.
Punavalkoinen ruusun kukka.
Kullannuput – ruusunnuput.
Viipyilevä kävely ruusutarhassa hoitaa talvihorroksen tummentamaa mieltä. Kukkien värit ja tuoksut yhdistyvät valon voimaan, jonka vaistoan joka askeleella, vaikka en ajattele mitään. Olen vain. Katson, haistan, kuuntelen ja tunnen. Melkein aistin makuakin.
Voin vain kuvitella, miltä täällä näyttä maaliskuussa, kun luonto on kukkeimmillaan. Vielä vihreämmältä ja värikkäämmältä, uskoisin.
Nyt on tammikuu. Kotona lumista ja täällä kesäistä. Niin säät vaihtelevat.
Pohjolan ihminen nauttii lämmöstä yhtä paljon kuin etelän eläväkin. Mutta meillä on myös säteilevät pakkaspäivät. Ja me osaamme onneksi iloita myös tuulista, tuiskuista ja lumimyräköistä. Jopa räntäsateesta.
Hyvää keskitalvea!
Linkki
Eija Merilän esittämä “Luvannut en ruusutarhaa” http://www.youtube.com/watch?v=5oj8g07CtZ0