Maria Nordin vapautumassa ”pannasta” – merkki paradigman muutoksesta

Maailma muuttuu ja ennakkoluulot tavanomaisesta poikkeavaa kohtaan hälvenevät. Kehitys on joskus hidasta, toisinaan sysäyksittäistä ja joissakin asioissa tosi nopeaa.

Viime syksynä kohistiin mediassa ”vaarallisesta” Maria Nordinista ja hänen ”uskomushoidoistaan”. Nyt ”Eroon oireista” -kurssille näytetään jo vihreää valoa. Viime syksynä Tukes antoi professori Juhani Knuutin asiantuntijalausunnon perusteella 100 000 euron uhkasakon, jotta arkkitehti Nordinin kehittämässä verkkokurssissa ei esitettäisi tulevaisuudessa vääriä terveysväitteitä. Uhkasakon, jonka voimassaoloaikaa Tukes ei määritellyt, antamishetkellä tällaisia väitteitä kurssilla tosin ei esitetty. Uhkasakkoa antaessaan Tukes totesi kurssin turvalliseksi!

Moni toimittaja kuitenkin päätteli Nordinin tapauksesta, että ”pannaan julistus” eli asiantuntijoiden ja viranomaisten ”langettama kirous” (pelotteleva uhkasakko) on oikein, koska kurssi ei ole tieteellisesti perusteltu. Tämän vuoksi sitten useissa mediajutuissa arveltiin, että maassamme tarvitaan oikein puoskarilaki suojelemaan ihmisiä vaarallisilta metodeilta. Mukana mediakohussa oli siis myös terveyspoliittista ja ammatillisten eturyhmien vääntöäkin.

Viisi kuukautta kului ja ääni kellossa muuttui. Miksi?

Pikku hiljaa on alettu ymmärtää, että Maria Nordinin verkkokurssi on esimerkki laajemmasta ilmiöstä. Tätä voisi kutsua paradigman muutokseksi terveystutkimuksessa ja sitä myötä tietysti myös terveydenhuoltojärjestelmässä. Ehkä myös laajemmin koko yhteiskunnassa.

Kone ja sen henki

Käsitys ihmisestä biologisena koneena, järjestelmänä, jota pitää tutkia ja hoitaa soveltaen reduktiivisen materialismin (RM) mallia (=teoreettista oletusta todellisuudesta), on ohjannut ja ohjaa edelleenkin hoidon ja terveyden edistämisen ajattelua. Tämä malli on nyt kriisissä.

Käytännön elämässä ilmenevät terveysongelmat, kuten toiminnalliset häiriöt ja monisairastavuus, ovat näet luonteeltaan sellaisia, että niiden ratkaisemiseen RM-malli on riittämätön. Se ei pysty sijoittamaan mielen, tietoisuuden, hengen ja tunteiden parantavaa vaikutusta teoreettiseen kehikkoonsa. Aivot eivät ole tietoisuus, vaikka ne ovatkin olennainen asia tietoisuuden ilmiön tutkimuksessa. Tietoisuusuuden kudosta, solua, tumaa tai molekyyliä ei voida paikantaa. Ja kuitenkin tämä ”mielen voima”, henkinen ulottuvuus, vaikuttaa todistetettavalla tavalla kehollisiin reaktioihin ja jopa sairauksiin. Tämä on RM-mallille vierasta.

Paradigman murroksella viitataan tavallisesti johonkin perustavanlaatuiseen ajattelutavan ja siitä seuraavan toiminnan muutokseen yhteiskunnassa. Tieteessä se tarkoittaa sitä, että kun vallitsevan todellisuuskäsityksen (dominoivan paradigman) perustukset alkavat horjua uuden paradigman murtautuessa esiin, vanha vielä taistelee rajoistaan luomalla entistä tiukempia sääntöjä eli ”oikean” tieteellisyyden kriteereitä. Käytännön terveydenhuollossa puolestaan tämä heijastuu hyväksyttävän hoitamisen normien horjumisena ja ristiriitoina (jopa vastakkainasetteluina). Ne purkautuvat ajan oloon joko vähittäisenä tai rajuna käytäntöjen muuttumisena. Paradigman murros näkyy myös kielenkäytössä ja puhetavoissa. (Asiasta tarkemmin kirjassani Aarva P. Täydentävä hoidot. 2019 s. 137-147)

Uusi paradigma on nousemassa esiin, joka sekin aikojen saatossa muuttuu vallitsevaksi ja vanhaksi, kunnes jälleen tulee jonkin toisenlaisen uuden aika. Parannusparadigman eli terveys- ja hoitoajattelun murroksen ilmentymää ovat nykyajassa mm. seuraavat toisiinsa liittyvät kehityspyrkimykset:

– kokonaisvaltaisen ihmiskuvan ja hoitamisen painottaminen

– mielen ja tunteiden nykyistä selkeämpi huomioon ottaminen myös fyysisten sairauksien, vaivojen ja oireiden määrittelyssä, parantamisessa ja helpottamisesta

– terveyden ymmärtäminen bio-psyko-sosiaalis-kulttuuriseksi ja spirituaaliseksi kokonaisuudeksi

– yksilön koko elämänhistorian (kuten vakavat lapsuustraumat) sekä yhteisön historian (taakkasiirtymät) ja nykyisyyden (bio-psyko-sosiaalis-kulttuuriset ja spirituaaliset elinolot) huomioon ottaminen vaivojen/ongelmien/sairauksien/huolien ammattimaisessa määrittelyssä, hoidossa ja ehkäisyssä

– kehomielihoitojen esiinmarssi terveydenhuollossa.

Tavanomaisessa eli valtavirtaterveydenhuollossa vedotaan tieteelliseen tutkimukseen ylimpänä auktoriteettina, ja nimen omaan siihen tutkimukseen joka nojaa RM-malliin. Vähemmän vedotaan EBM:n (näyttöön perustuva lääketiede, Evidence Based Medicine) kahteen muuhun pilariin, jotka ovat lääkärin (tai muun hoitajan) kliininen kokemus ja potilaan/asiakkaan preferenssit ja arvot.

Tieteeseen vetoamisen tekee ongelmalliseksi se, että käytännön elämässä (terveyskeskuksessa tai muussa hoitopisteessä), kun ihmisille tarjotaan terveydenhuoltopalveluja, tieteellisen tutkimuksen periaate ei useinkaan toteudu. On näet olemassa suuri joukko ongelmia, vaivoja ja sairauksia, joiden hoitomenetelmistä ei ole tieteellistä tutkimusta tai tutkimukset eivät tue menetelmän hyödyllisyyttä. Silti metodeja käytetään yleisesti. Masennuslääkkeiden laaja käyttö on tätä ilmiötä hyvin kuvaava esimerkki.

Ihminen kokee, kone ei

Ihmisen kokonaisvaltaisuutta eli kehoa, mieltä, tunteita, ihmis- ja ympäristösuhteita systemaattisesti huomioiva hoitaminen ja terveyden edistäminen muuttavat RM-mallia niin, että kokemuksellisuus nousee arvoonsa koko sote-järjestelmässä.

Maria Nordinin verkkokurssi juontuu (mutta ei ole sama) Annie Hopperin kehittämästä DNRS Dynamic Neural Retraining System -menetelmästä, joka edustaa uudenlaista auttamisajattelua. Ks. Lääkärilehti 9.5.2918 . Siinä ajatus on – aivojen joustavuuteen (neuroplastisuuteen) vedoten – muokata psyko-fysiologisia tapoja, joilla reagoimme haasteisiin (esim. oireisiin). Muokkaaminen tapahtuu mieltä (ja sitä kautta hermoverkkoja) järjestelmällisesti harjoittamalla. Reagointitavat muuttuvat. Kyse on kokemusvaikutuksista.

Metodista ei ole vielä olemassa satunnaistettuja vertailevia kokeita. Eikä siitä edes voi tehdä satunnaistettuja plasebokontrolloituja kaksoissokkokokeita, koska metodin ydin on juuri mieli. Ihminen ei voi harjoittaa mieltään tietämättä että harjoittaa sitä. Kaksoissokkoistushan pyrkii tutkimuksissa ”poistamaan” hoitovaikutuksesta mielen, tunteiden ja ajattelun vaikutuksen.

Vertailevia tutkimuksia tietenkin voidaan tehdä ja niitä taitaakin jo olla meneillään. Kiinnostava on McMasterin yliopistossa tehty tutkimus. Yliopiston dosentti (associate professor), tutkija ja opettaja Dale Geunter kertoo videolla DNRS esitutkimuksesta (feasuibility study) ja sen lupaavista tuloksista.

Maria Nordin on siis kurssillaan aikaansa edellä. Näinhän monesti uudistukset kehkeytyvät. Joku tarttuu toimeen ennen kuin jäyhähkö tiedeyhteisö ehtii selvittää metodin toimivuutta.

Scientismistä eli tiedeuskovaisuudesta voidaan puhua, jos pidetään yksioikoisesti tuomittavana, pahana ja huuhaana kaikkea terveyden ja sairauden hoitoa, mistä ei ole tutkimusnäyttöä. Lisäksi tällainen asenne on kaksinaismoralistinen, kuten yllä antamani esimerkki osoittaa: masennuslääkkeitä käytetään laajasti silloinkin, kun tutkimusnäyttö puuttuu. Käytännön ja tieteen pitää tukea toisiaan, ei rajoittaa ja määräillä.

Kiinnostavaa murrosaikaa siis eletään. Uskon, että ristiriidat ja vastakkainasettelut ratkeavat kansalaisten parhaaksi ja että hoitamisen diversiteetti (monimuotoisuus) ja hoitorauha (erilaisten auttamismenetelmien arvostus) luonnollistuvat arkiseksi asenteeksi.

Vihjeet muutoksesta ovat kirkkaita. Annan muutaman esimerkin median reaktioista Maria Nordinin verkkokurssiin ajalla 5.10.2019 – 25.2.2020. Alle viidessä kuukaudessa on tapahtunut asennemuutos.

Esimerkkejä julkaistuista jutuista:

Suomen Kuvalehti 4.10.2019. Monisivuisessa jutussa Maria Nordin esiteltiin jonkin verran epäilyttävässä valossa. Jutussa haastateltiin myös asiantuntijoita.

Iltalehti julisti 7.11.2019, että ”Maria Nordinin verkkokurssi on katsottu terveydelle vaaralliseksi” Otsikossa sanottiin pseudotieteellisen kurssin uhkaavan lasten terveyttä.

Helsingin Sanomat 8.11.2019. Jutussa Juhani Knuuti, joka toimi Tukesin asiantuntijana sanoi ”Videot sisälsivät elementtejä, jotka yhdistettynä somessa esiintyneisiin väitteisiin olivat selkeästi vaarallisia”.

Yle uutiset 8.11. 2019 ”Jättimäinen uhkasakko rajoittamaan bloggari Maria Nordinin aivokurssin markkinointia – lievin mahdollinen keino, Tukes perustelee”

MTV Uutiset 8.11.2019 ”Maria Nordinin kohumenetelmä joutui viranomaisten syyniin, Tukesilta 100 000 euron uhkasakko – ”Ehkä tästä halutaan jonkinlainen esimerkki yhteiskunnassa ja minä olen nyt valikoitunut siihen”

Seura 19.11.2019. ”Hyvinvointivalmentaja Maria Nordin jatkaa yhä oirekurssiensa markkinoimista, vaikka Tukes yrittää suitsia paranemisväitteitä uhkasakolla. Tukes sanoo seuraavansa nyt tilannetta.”

Ilta-Sanomat 20.11.2019 ”Maria Nordin jatkaa kiistellyn kurssin mainostamista: ”Moni on tästä saanut avun kissa-allergiaan” – Tukesille lukuisia yhteyden­ottoja”

Ja nyt tällaisia juttuja:

Yle Uutiset 25.2.2020 ”Suomen ainoa toiminnallisten häiriöiden poliklinikka tutkii potilaita, joiden oireisiin ei löydy lääketieteellistä syytä – lääkärien oudot suositukset herättävät kritiikkiä. Klinikan ylilääkäri pitää Maria Nordinin kiistanalaista Eroon oireista -kurssia tutustumisen arvoisena.

29.2.2020 päivitetty yllä oleva Yle Uutisten linkki Ylen 27.2.2020 päivittämään muotoon: Suomen ainoa toiminnallisten häiriöiden poliklinikka tutkii potilaita, joiden oireisiin ei löydy lääketieteellistä syytä – lääkärien suositukset herättävät kritiikkiä https://yle.fi/uutiset/3-11219303?fbclid=IwAR1g3HEzRDgB6n3O4DZKFlaVi03OHU6yM9tli3ltMmtFDG4sul6_WWYupvk

Yle uutiset 25.2.2020 selvitti lääkäreiden ammattiliiton näkemyksiä (muiden ammatillisten eturyhmien kantoja ei ole tiettävästi kysytty): Lääkäriliitto varovaisen ymmärtäväinen DNRS-menetelmää ja Maria Nordinin kurssia kohtaan – Kysyimme asiantuntijoilta, onko lääketieteen ja uskomushoitojen välinen raja ohenemassa

Jutun otsikon päivitys: 3.3.2020 lisätty otsikkoon ”-merkki paradigman muutoksesta”