Mielenkiintoista on se, mitä tunnettu kirjailija Antti Tuuri kertoi MTV Huomenta Suomi -ohjelmassa 26.9.2019 nykypäivän sananvapaudesta.
Kirjailija oli kirjoittanut kolumnin, jossa arvostelee ns. puoskarilakia, jossa vaihtoehtohoitoja pyritään lääketeollisuuden ja lääkäriliton tukemana vastustamaan.
Antti Tuuri oli tarjonnut kolumniaan julkaistavaksi Helsingin Sanomille, Suomen Kuvalehdelle ja ET-lehdelle, mutta lehdet kieltäytyivät julkaisemasta. Joku päätoimittajista oli ilmoittanut, että aihe on liian kuuma keskusteltavaksi.
Eikö tässä jo mennä sananvapauden rajoittamisessa liian pitkälle? Nyt alan ymmärtää minkä kaltaisen vainon kohteeksi Antti Heikkilä on lääketeollisuuden ja lääkäriliiton toimesta kirjojensa johdosta joutunut.
-Antti Ojala –
Vastalääkkeestä lääkkeettömyyteen -kirjoitustani kommentoineen Antti Ojalan kysymys on aiheellinen. https://liinanblogi.com/2019/09/23/vastalaakkeesta-laakkeettomyyteen/
Mikä mahtaa polttaa, olla niin ”kuumaa”, että siitä ei saa avoimesti keskustella? Kenen näkökulmasta avoin keskustelu on ”kuumaa”? Lääkäreidenkö, lääketeollisuuden vai lehtien lukijoiden?
MTV Huomenta Suomi ohjelmassa kirjailija Antti Tuuri kertoi, että hyllytetyssä kolumnissa hän pohti, miltä mahtaa tuntua täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja käyttävistä lääkäreistä, kun oma ammattiliitto nimittää heitä puoskareiksi.
Suomen Kuvalehti: Lehdet päättävät itse mitä julkaisevat
Suomen Kuvalehden (SK) toimittaja Pasi Kivioja tarjoaa ”Lohdutusta uskomushoitoja puolustavalle Antti Tuurille: Lehdet päättävät itse, mitä julkaisevat.” https://suomenkuvalehti.fi/jutut/author/pasi/
Tällä toteamuksella Pasi Kivioja “lohduttaa” sensuurin kohteeksi joutunutta kolumnistia ja kirjailijaa, mutta viesti on tulkittavissa näin: ”Koeta nyt vaan sopeutua, sillä SK päättää itse, mitä sensuroi.”
Antti Tuurin mielestä kyseessä on kolumnistin sananvapauden rajoitus.
Tällainen, SK:n itsenäiseksi päätösvallaksi naamioitu sensurointi on tosiasiassa jäävuoren huippu sananvapauden rajoittamisessa. Täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista ei ylipäänsä saa julkisuudessa kirjoittaa tai puhua myönteisesti, eikä edes asiallisesti. Kaikki valtakunnalliset ja alueelliset sanomalehdet, Yle ja muut sähköiset mediat (ani harvoja yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta) yhteisesti vaikenevat täydentävien hoitojen myönteisistä puolista, esimerkiksi tutkituista hyödyistä.
Sen sijaan ne nostavat näkyvästi esiin lääkäriliiton masinoiman pelottelukampanjan ”uskomushoitojen vaaroista” kuitenkaan yksilöimättä, mitä nämä ”vaaralliset hoidot” ovat. Kansalaiset jäävät epätietoisuuteen, hämmentyvät. Aiheettomasta pelottelusta toimittaja Kivioja tai muutkaan toimittajat eivät myöskään tunnu olevan lainkaan huolissaan. Eivät, vaikka täydentävien hoitojen käytöstä johtuvasta kuolemanvaarasta, lääkärinhoidon viivästymisestä tai muista vakavista haitoista ei ole olemassa tutkimusnäyttöä, mutta näyttöä hyödyistä on. Ihmisiä pelotellaan virtuaalisilla vaaroilla, mutta ei kerrota, että suurin osa suomalaisista täydentävien hoitojen käyttäjistä ilmoittaa tutkimuksissa saaneensa hoidoista apua terveysongelmiinsa.
Tämä on tärkeä syy allekirjoittaa kansalaisaloite ”Täydentävät hoidot kaikille”, sillä se vaatii ammatti- ja intressiryhmistä riippumatonta selvitystä täydentävien hoitojen tutkituista vaikutuksista ja hoitojen paikasta kansanterveyden parantamiseksi. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/5011
Kansalaisaloite edistää myös sananvapautta avaamalla asiallisen keskustelun täydentävistä ja vaihtoehtoisista terveysnäkemyksistä.
Huomenta Suomi rikkoi tabua
Huomenta Suomi -ohjelma rikkoi tabua antamalla Antti Tuurin puhua.
Lääkäri täydentävien hoitojen käyttäjänä ja suosittelijana on ehkä kaikkein vahvin tabu julkisessa keskustelussa. Tällainen lääkäri X näet rikkoo kahta julkilausumatonta kieltoa:
1) biolääketieteen tavanomaista ajattelutapaa, sillä hän hyväksyy hoitomuodot, jotka eivät välttämättä nojaa siihen biolääketieteen ihmiskuvaan ja hoitofilosofiaan, johon yliopistossa ohjattiin;
2) lääkäriyhteisön julkilausumattomia sääntöjä, sillä hän murtaa lääkäreiden keskinäistä kollegiaalisuutta hoitamalla potilaitaan tavoilla, joita oma ammattiliitto vastustaa eikä myöskään akateeminen biolääketieteen tiedeyhteisö hyväksy (ks. kohta 1).
Lääkäri X on siis hankala tapaus. Hänet nähdään ”puhtaan” biolääketieteen hoitofilosofiaa (=ihminen on ja toimii kuin biologinen kone tai laitos, ja parantamisen kohde on yksittäinen diagnosoitu sairaus) kannattavien piirissä puoskarina, joka tarkoittaa laittoman lääkärintoimen harjoittajaa.
Ongelmaksi puoskariksi leimaamisessa kuitenkin muodostuu se, että lääkäri X on laillistettu lääkäri ja harjoittaa ammattiaan lakien ja asetusten puitteissa. Hänen ihmiskuvansa ja hoitofilosofiansa vain on laajempi (=biolääketieteellinen + kokonaisvaltainen). Hän siis hyväksyy ”puhtaan” biolääketieteellisen näytön ohella myös tutkimusnäytön kokonaisvaltaisen hoitamisen hyödyistä. Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa, että lääkäri X ottaa hoitamisessaan huomioon potilaan arvot, sisäiset mielentilat (tunteet, kokemukset), sosioekonomisen elinympäristön ja kulttuurin. Toinen ongelma puoskariksi leimaamisessa on, että lääkäri X ei noudata oman ammattiliittonsa ”uskomushoitosuosituksia”, joita hän pitää asiattomina ja vanhanaikaisina. Lääkärin etiikkaa ohjaa lääkärinvala hyvän tekemisestä ja haitan välttämisestä, ei ammattiliitto.
Hankalasta tapauksesta on kehkeytynyt tabu eli siitä ei saa puhua julkisuudessa.
Huomenta Suomi vihdoin rikkoi vaikenemisen tabua. Olipa se tietoista tai vahingossa tapahtunutta, se on joka tapauksessa vihje tabun murtumisesta koko yhteiskunnassa ja julkisen keskustelukulttuurin muuttumisesta avoimemmaksi.
Tervetuloa avoimuus
Muutos on tervetullut, sillä tavalliset ihmiset ovat tällä hetkellä täysin yksipuolisen pelottelun eli ”puoskarilaki-uskomushoito” -viestinnän ja propagandan kohteita. Ei ole ihme, että moni hämmentyy.
Vuosia jatkuneesta julkisesta pelottelusta huolimatta täydentävien hoitojen tyytyväisiä käyttäjiä on paljon. Ihmisten kokemustieto näyttää olevan vastalääkettä pelottelupropagandalle. Ihmettelen myös, että media ei kerro yleisölle, että esimerkiksi Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee, että jäsenmaat liittäisivät täydentäviä ja perinnehoitoja terveydenhuoltoonsa.
Kansalaisaloite ”Täydentävät hoidot kaikille” ajaa kansalaisten etua. Se ei aja eri ammattikuntien etuja. Ammattiryhmät pitävät kyllä itse huolen omista eduistaan
Olisi upeaa, jos aloite ajaessaan intressiryhmistä riippumatonta selvitystä täydentävien hoitojen paikasta yhteiskunnassamme saisi mediankin viimein kertomaan asiallisesti näistä tabuiksi muodostuneista hoitomuodoista. Huomenna se ehkä on mahdollista. Tänään vielä näyttää siltä, että media marssii kuin unessa lääkäriliiton talutusnuorassa ja toistaa lammaslauman lailla ”uskomushoidot on saatava kuriin” -mantraa.
Tämä selittää sen, että päätoimittajat pitävät liian ”kuumana” täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja koskevien avarampien mielipiteiden ilmaisua ja keskustelun vapautta. Antti Tuurin kolumnin hyllyttäminen Helsingin Sanomissa, ET-lehdessä ja Suomen Kuvalehdessä on tästä havainnollinen esimerkki.
Huomenta Suomi teki – tahallaan tai vahingossa – radikaalin poikkeuksen valtavirtaviestinnästä. On mielenkiintoista seurata, mitä nyt tapahtuu. Jatkuuko sama meno edelleen vai olisiko jo avoimen dialogin aika?
Toivottavasti on. Jos kannatat avoimuutta, kannata aloitetta. Niin tein minäkin. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/5011
Ryhdyin myös tukemaan sitä omalla toiminnallani. Jos sinäkin haluat tukea (kirjoittamalla, puhumalla, taloudellisesti tukemalla, järjestämällä keskustelutilaisuuksia) , ota yhteyttä aloitteen tekijöihin taydentavathoidotkaikille@gmail.com.
Lähteet
Huomenta Suomi -ohjelma 26.9.2019 (”puoskarilaista” haastattelun lopussa): https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kaksi-antti-tuuria-mtv-n-uutisankkuri-tapasi-kaimansa-julkaisi-hauskan-kuvan-mika-sinun-nimesi-on/7563542#gs.5si4ga
Ote Antti Tuurin haastattelusta 26.9.2019:
Toimittaja: Kirjoitit vähän aikaa sitten kolumnin, jota ei suostuttu julkaisemaan. Lähetit sen useampaankin lehteen ja tietysti olet kirjoittanut elämäsi aikana kaikenlaista, niin mikä oli syynä siihen, että tätä kolumnia ei julkaistu ja miten se tarina meni?
Antti Tuuri: No se tarina meni sillä tavalla, että mua rupes vaivaamaan se että noin vuos sitten, vähän toista vuotta sitten, aika paljon puhuttiin semmosesta et, tämmöisestä puoskarilaista, että puoskarilaki pitää saada aikaan, jolla lopetetaan tämmöiset hoidot, joita…kun virallinen lääketiede sanoo puoskarihoidoksi. Ja kun mä tiedän että meillä on aika paljon lääkäreitä ihan loppututkinnon suorittaneita yliopistossa opiskelleita lääkäreitä, jotka käyttää näitä vaihtoehtohoitoja ja kun mä ajattelin, kirjotin oikeastaan heistä, että miltä heistä mahtaa tuntua, kun heitä sanotaan puoskareiksi. He käyttää akupunktiota ja homeopaattisia lääkkeitä, jotka on Keski-Euroopassa ihan virallisia antroposofisia lääkkeitä, jotka on Keski-Euroopassa ihan virallisesti hyväksyttyjä, mut meillä on niin voimakas lääketeollisuuden ja lääkäreiden tää kombinaatio, että yritetään ajaa puoskarilakia, jossa nää kiellettäis meillä kokonaan ja, tuota, luettelin siinä nyt semmosia virheitä mitä nyt virallinenkin lääketiede on tässä vuosien aikana tehnyt, näitä mikä tässä nyt viimenen oli tää rokotusskandaali kun Hollywoodista palkattiin mainostoimisto mainostamaan monenkin maan virkailijoille tästä sikainfluenssasta, että saivat sen läpi niin hyvin, että tota se…
Toimittaja: Koettiinko tässä, että tämä on niin kun tieteellisen konsensuksen vastainen tämä kolumni ja sitten sen takia sitä ei julkaistu?
Antti Tuuri: Mä en oikein tiedä. Päätoimittajat ilmoitti, ettei he tämmöistä julkaise. Yks, yhden lehden päätoimittaja sanoi, että aihe on liian kuuma, ettei sitä voida julkaista. Minusta olis taas tärkeetä, että jos tammönen asia, tämmöstä asiaa ajetaan, että siitä sais keskustella edes.
Toimittaja: Eli koitko, että se oli niin kun sananvapauden rajoittamista?
Antti Tuuri: No mitäs muuta se oli, jos ei kerran saa kirjottaa siitä, että vaihtoehtoja on olemassa. Sitähän vaihtoehdot ovat.
Toimittaja: Lopulta se julkaistiin sitten kuitenkin?
Antti Tuuri: Ei, ei sitä julkaistu. Mä kirjotin kirjailijaliittoon vaan ja kerroin tän prosessin, et tota ET-Lehti, Suomen Kuvalehti ja Helsingin Sanomat ei suostunut sitä julkaisemaan.
Toimittaja: Aaha, hyvä, nyt meillä loppuu aika, täytyy mennä eteenpäin tässä lähetyksessä. Kiitos, Antti Tuuri vierailusta täällä, mukavaa aamun jatkoa.
Muut lähteet
Tampereen yliopiston tietoarkisto. Kyselyaineisto FSD3372 Väestön näkemykset täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista 2018 [sähköinen tietoaineisto]. Aineiston julkaisu tulossa. https://www.fsd.uta.fi/fi/
WHO traditional medicine strategy: 2014-2023. 2013. http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/92455/1/9789241506090_eng.pdf
Vaikka asia on tärkeä, kannattaa kuitenkin muistaa, että tässä ei ole kysymys sananvapaudesta (lehdillä on toki oikeus valita mitä julkaisevat) vaan itsesensuurista, mikä on aivan eri asia. Joko median edustajat eivät uskalla kyseenalaistaa tehokkaasti markkinoitua virallista totuutta tai ne ovat syystä tai toisesta päättäneet tukea yhden osapuolen agendaa.
Sinänsä on muuten mielenkiintoista, että Suomen lääkäriliitto on asettunut WHO:n virallista kantaa vastaan, eikä edes sitä kyseenalaisteta suomalaisessa mediassa.
Matti Täppinen, itsesensuuria se juuri taitaakin olla. Eli päätoimittajat ja koko toimituskunta varovat “kuumia” aiheita asettumalla muka-virallisen “totuuden” puolelle, jotta ei kustantajan ja yhteistyötahojen puolelta tule sanomista. Sen sijaan kolumnistin näkökulmasta kyse on hänen ilmaisunvapautensa rajoittamisesta, sillä hän ei saanut juttuaan läpi useassa lehdessä.
Hämmentävää on, että täydentäviä hoitoja koskevassa julkisuudessa yhden terveysalan ammattikunnan ammattiyhdistys ikään kuin edustaa medialle tuota virallista totuutta, joten toimittajatkin puhuvat “uskomushoidoista” ikään kuin termi olisi luonnollinen ja oikea, vaikka se on todellisuudessa propagandistinen eikä sitä käytetä missään muualla maailmassa kuin Suomessa. Tieteessä sitä ei tunneta ollenkaan.
WHO:n suosituksesta niin lääkäriliitto kuin mediakin vaikenevat. Keskustelin kerran yhden täydentäviä hoitoja kiivaasti vastustavan henkilön kanssa ja hän vähätteli, että WHO:n suositus koskee vain kehitysmaita! Suosituksessa ei kuitenkaan erotella, mille maille se on annettu. Se koskee kaikkia WHO:n jäsenmaita. https://www.who.int/medicines/publications/traditional/trm_strategy14_23/en/
MInusta tuo MTV:n haastattelupätkä oli häkellyttävän järkyttävää sensurointia ja kykenemättömyyttä käsitellä asiaa edes sananvapauden näkökannalta.
Oikeudenmukaisuus
Tolosen sivustolta lainattua: “Tämä toimittaja oli kertonut, että myös hän oli omassa lehtijutussaan aikonut käsitellä täydentäviä hoitoja. Lehden päätoimittaja oli kuitenkin pyytänyt poistamaan jutusta melko myönteisesti täydentäviä hoitoja käsittelevän kohdan. Päätoimittaja oli mahdollisesti epähuomiossa (lipsauttanut ja) perustellut sitä jossakin toimittajayhdistyksessä tehdyllä päätöksellä. Päätoimittajan mukaan aihetta ei saa provosoida mediassa. Toimittaja poisti jutustaan täydentäviä hoitoja koskevan kohdan, mutta oli kokenut, että tällainen päätös estää toimittajien sananvapautta täydentävistä hoidoista.”
http://www.tritolonen.fi/uutiset/3268-taydentavien-hoitojen-mediasensuuri
[…] positiiviseen sävyyn. Kirjoitin jutussani ”Sananvapaus, lääkärit ja täydentävät hoidot” https://liinanblogi.com/2019/09/29/sananvapaus-laakarit-ja-taydentavat-hoidot/ siitä, että Suomen mediassa erityinen tabu ovat lääkärit, jotka itse käyttävät […]