Lintu. Karhu. Metsä. Rakkaus. Näihin tiivistyy Anni Kytömäen keväällä ilmestyneen esikoisromaanin henki. Kalifornialainen lintu, jonka nimeä en tiedä. Uppoan syvään shamanistiseen metsämielialaan kotisohvallani. Kultarinta imee aistimaan metsän monimuotoisen hengen. Käyn välillä kävelyllä läheisen harjun männikössä ja haistelemassa Pyhäjärven liplatusta. Palaan taas Anni Kytömäen romaanin tunnelmiin. Sivulla 644, kirjan viimeisellä, häivähtää toive,…