Kansalaisten yhdenvertaista valinnanvapautta käyttää halutessaan sellaisia täydentäviä hoitoja, joiden hyödyistä on pätevää näyttöä, kannatti 28 416 kansalaista. Täydentävät hoidot kaikille -kansalaisaloitteen (6.8.2019 -6.2.2020) kannattajien mielestä tulevan lainsäädännön valmistelussa on perinpohjaisesti ja ennakkoluulottomasti kansainvälisen ja kotimaisen tiedon ja tutkimuksen pohjalta selvitettävä, miten täydentäviä hoitoja hyödyntämällä voitaisiin
- lisätä kansanterveyttä
- kunnioittaa yhdenvertaista valinnanvapautta ja
- vähentää terveydenhuollon kustannuksia.
Lähes 30 000 kannattaja tällaisille upeille tavoitteille on huippusaavutus. Se tarkoittaa, että huolimatta massiivisesta ja jo vuosikymmeniä jatkuneesta huuhaa- ja puoskariprogandasta, jolla on niputettu tutkitut täydentävät hoidot yksisarvisiin, ihmiset kuitenkin ymmärtävät mistä on kyse. Ja haluavat muutosta.
Tämä aloite on yksi niistä 5 %:n joukkoon lukeutuvista kansalaisaloitteista, jotka ovat keränneet yli 25 000 kannattajaa. Oikeusministeriön kansalaisaloitepalvelussa on 1095 aloitetta, joista 995 on päättynyt. Eduskuntaan on toimitettu 37 aloitetta. 25 000 kannattajan rajan ylittäneitä, mutta alle 50 000 kannattajan rajan alle jääneitä aloitteita on 9 kappaletta.
Näyttää siltä, että kansalaistoiminta täydentäviä hoitoja koskevan tutkimuksen tukemiseksi ja yhdenvertaisen valinnanvapauden vahvistamiseksi jatkuu. Kansalaisaloitteen fb-sivuja ainakaan ei ole suljettu, vaan sivujen nimi on muuttunut Täydentävät hoidot -sivustoksi.
Muutama päivä sitten postiluukustani kolahti Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 1/2020. Sen artikkelissa Täydentävien ja vaihtoehtoisten (CAM) hoitojen käyttö Suomessa (Vuolanto ym. 2020) todetaan täydentävien hoitojen käytön hieman vähentyneen kymmenen vuoden jaksolla vuodesta 2008 vuoteen 2018 kysyttyjen 12 hoitomuodon osalta (tosin kiropraktiikan ja akupunktion käyttö ei ollut vähentynyt).
Tutkijat arvioivat: “Yksi syy CAM-hoitojen käytön vähenemiseen voi olla julkinen keskustelu, jossa esimerkiksi lääkärikunta ottaa vahvan tuomitsevan kannan näihin hoitoihin korostaen niiden käyttöön liittyviä riskejä ja haittavaikutuksia.” (Vuolanto ym. 2020)
Kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijaryhmä totesi jo vuonna 2009 julkaistussa raportissaan, että
– “vaihtoehtohoitomenetelmiin ei ole yleensä katsottu liittyvän ainakaan merkittäviä suoria potilasturvallisuusriskejä”
– vaihtoehtohoitoja käytetään yleensä tavanomaisten lääketieteellisten hoitojen lisänä ja täydennyksenä, ei vaihtoehtona ja
– “vaihtoehtohoitojen käyttäjät pitävät niitä yleensä ennaltaehkäisevinä, hoitavina tai terveyttä ja hyvinvointia edistävinä”.
“Kysymyksessä siitä, kuinka paljon saadusta hoidosta on ollut apua ei ollut havaittavissa muutosta eri tutkimusvuosina. Kaikkien hoitojen kohdalla yli 50% vastaajista koki saaneensa apua. Eniten apua koettiin saadun perinteisistä lääketieteen hoitomuodoista, psykoterapiasta, liikunnasta ja ruokavaliosta. Myös kiropraktiikkaa ja perinteistä kiinalaista lääketiedettä käyttäneistä noin 90% raportoi saaneensa apua hoidoista. Vähiten apua raportoitiin saadun aromaterapiasta ja hypnoosista, mutta näistäkin apua koki saaneensa yli 54% hoitoa käyttäneistä.” (Vuolanto ym. 2020)
Suomalaisista yli 80 prosenttia on jossakin elämänsä vaiheessa joko itse tai joku perheenjäsen on käyttänyt tai kokeillut jotakin täydentävää hoitomuotoa. Viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana hoitoja on käyttänyt noin joka kolmas aikuinen.
Miksi siis kansalaisaloitetta eivät allekirjoittaneet kaikki ne vähintään miljoona suomalaista, jotka niitä ovat käyttäneet viimeksi kuluneen vuoden aikana? Ehkä samasta syystä kuin Vesi on meidän -kansalaisaloitetta ei tule todennäköisesti allekirjoittamaan kaikki 4,6 miljoonaa aikuista, vaikka he kaikki käyttävät vettä – päivittäin. Kansalaisaloitteita kannattavat ihmiset, jotka haluavat aktiivisesti vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin.
Kansalainen ei ole tähän mennessä voinut vaikuttaa täydentävien hoitojen paikkaan suomalaisessa terveydenhoidossa ja yhteiskunnassa millään muulla tavoin kuin itse käyttämällä tai olemalla käyttämättä näitä hoitomuotoja. Nyt mahdollisuus ilmaista kanta yhdenvertaiseen valinnanvapauteen ja hoitoja koskevaan tieteelliseen tutkimukseen tarjottiin ensimmäisen kerran.