
Toimittaja Deborah Cohen Helsingissä 17.5.2018 esittelemässä tutkivan journalistin työtään.
Kuuntelin eilen 17.5.2018 tiedetoimittajan, tai paremminkin tutkivan toimittajan, Deborah Cohenin värikästä kertomusta työstään. Hän piti Metsätalolla Helsingissä yleisöluennon. Tänä aamuna hän esiintyi Tiedetoimittajat ry:n järjestämässä aamukahvitilaisuudessa.
Deborah Cohenin hengästyttävä kertomus muistutti siitä, kuinka rakenteellinen huijaaminen ja tutkimustulosten vääristäminen on mahdollista, jos taloudellisen hyödyn tavoittelu ylittää potilaan edun yrityksen toimintaa ohjavana arvona ja jos viranomaiset, tutkijayhteisö ja media ovat kovin sidoksissa lääketeollisuuteen ja sen bisnekseen.
Eettisesti erittäin hankalaksi tällaisen linkittymisen tekee se, että tavallinen ihminen, terveyspalvelujen käyttäjä ja niihin luottava ei voi millään muotoa edes kuvitella tulleensa huijatuksi, koska saa samansuuntaista viestiä kaikkialta: tutkimuksesta, viranomaisilta ja mediasta. Sama pätee tavalliseen lääkäriin, joka luottaa viranomaisten ratkaisuihin, joihin tietysti pitäisikin voida luottaa.
Totuus ei aina ole sitä miltä näyttää. Deborah Cohenin paljastuksissa ei ole kysymys salaliitto- tai olkinukketeorioista lääketeollisuuden panettelemiseksi, vaan pelkistä faktoista, karuista tosiasioista. Suoraselkäinen tutkiva toimittaja on paljastanut rakenteellisia ja systemaattisia, tiettyjen lääketuottajien pyrkimyksiä julkistaa “vaihtoehtoisia tutkimustuloksia”, jotta tuotteiden myynti sujuisi. Tutkimuksilla kun yleensä perustellaan lääkkeiden ja teknologisten laitteiden käytön tarvetta. Deborah Cohenin esimerkit ovat surullista kuultavaa ja luettavaa.
Jos koko järjestelmä on tavalla tai toisella sen päättäjien tietämättä tai tietäen mukana tällaisessa, yksittäisellä ihmisellä, potilaalla ja asiakkaalle ei ole muuta turvaa kuin tutkiva journalismi.
Suomessakin on rohkeita ja auktoriteetteja pokkuroimattomia toimittajia. Heidän taloudelliset työskentelymahdollisuutensa taitavat kuitenkin olla heikommat kuin Deborah Cohenin. Suomessa piirit ovat pienemmät.
Tiedetoimittaja Jani Kaaron kirjoituksesta saat tietoa tamiflu-tapauksesta sekä verenohennuslääkkeitä koskevasta tutkimusjupakasta, jotka Deborah Cohen on paljastanut. Toivotan kaikille muillekin rohkeille ja pelottomille toimittajille menestystä!
Helsingissä pidetään 15.-17.8.2018 Too much medicine -symposiumi, jossa keskustellaan muun muassa nykymuotoisen lääketieteen ei-niin-toivottavista sivuvaikutuksista yhteiskunnassa sekä journalismin suhteesta lääketieteeseen.
Elintapojen muutos, joka voi tehota tautiin, ei saa suosiota esim lääkkeiden valmistajilta, koska lääkkeistähän se raha tulee. Voi olla tehokas lääke, joka vaikuttaa hienosti laboratorioarvoihin, mutta ei lisää terveyttä. Sivuvaikutukset voivat olla huomattavat. Hinta vaatii KELAN tukea ja niinmuodoin veronmaksajia. Siis kallis lääke voi parantaa vain valmistajan kassavirtaa ja jos tällaiseen puututaan, nousee kauhea älämölö. Odotan jännityksellä, mitä tri Antti Heikkilän kirjassa “Lääkkeetön elämä” tulee olemaan. Lääketieteellä ja lääkkeillä on suuri menneisyys, mutta vanhojen potilaiden suuret lääkemäärät eivät ole kunniaksi.
Näinhän se on.Toisaalta lääkkeet ovat kyllä meille välttämättömiä ja hyviä. Kyse on siitä, että jos bisnesorientaatio ohittaa potilaan edun, ollaan hakoteillä. Lääketeollisuus sinänsä ei ole paha eikä hyvä. Laadun määrää etiikka ja sen mukainen toiminta.
Kiitos tästä artikkelista, siitä, että pidät meidät ajan tasalla!
En ikävä kyllä päässyt henk.koht kuuntelemaan häntä eilen. Tärkeätä työtä teette molemmat.
Työn iloa ja hyvää kesää sinulle!
Raija
Kiitos, Raija.