Metsosta Tulenkantajien kautta Koppeloon: kävelen Tampereen pääkirjastosta Teos-Tulenkantajat -kirjakauppaan, josta ostan Jani Kaaron uuden kirjan Kauniimpi maailma.
Sieltä lähden kulkemaan Kauppakatua ylös. Galleria Koppelon ikkunasta sisään kuikistellessani silmiini osuu erikoislaatuisia rautalangasta väänneltyjä hahmoja. Hämmennyn. Menisinkö sisään? Yhdellä näkyy olevan kellot silminä. Toisella on päässään pullonavaaja.
Tuntuu sen verran hulvattomalta, että astun sisään.
Koppelossa on taiteilija Jyrki Nisonen näyttely.
Ulko-ovesta oikealle näkyy mustissa kehyksissä rautalankahahmoja. Taulun yläpuolelle taiteilija on laatinut siihen sopivan tekstin:
Ilahdun, kun itse taitelija sattuu olemaan paikalla ja suostuu jopa valokuvattavaksi.
Taitelija Jyrki Nisonen sekä uskoa ja toivoa käsittelevä taulu.
Katselen teoksia lievän epäuskon vallassa. Sisäinen ääneni esittää kysymyksen: “Mitä tämä oikein on? Jatkan ihmettelyä. Keskustelen taiteilijan kanssa ja kerron, että eniten pidän tuosta Uskosta ja Toivosta. Sitä en kerro, että taulu muistuttaa muutaman viikon takaisesta plasebotutkijoiden kongressista Hollannissa. Siellä puhuttiin myös uskosta ja toivosta eli kehon paranemista edistävistä mielialatekijöistä ja muista seikoista, joita tiede ei vielä oikein ymmärrä.
Plasebosta, tuosta parantavasta paradoksista kirjoitin Plasebo – mysteerimies? Uudistuva terveydenhoito -verkoston blogiin äskettäin.
Nisosen teoksissa on jotakin “plasebomaista”. Ne paljastavat paradokseja ja herättävät positiivisella tavalla ristiriitaisia ajatuksia ja mielikuvia. Olkoon esimerkkinä teos, joka julistaa: “Kaikkien maiden jumalat liittykää yhteen!” 
Jyrki Nisonen sanoo näyttelyn esittelytekstissään: “Kirjoitettuna ja kuvaan kytkettynä sanat voivat syöpyä syvemmälle tajuntaan.”
Niinpä. Sanan ja kuvan liitossa on todellakin paljon samaa kuin kehon ja mielen liitossa.
Taulun otsikko “Toisinaan tulee mieleeni, olenko sittenkään niin hyvä ihminen” osuu kohdalleen juuri tänään.
Illalla lähden Teos-Tulenkantajien kirjakauppaan kuuntelemaan, mitä tiedetoimittaja Jani Kaarolla on sanottavaa tuoreesta Kauniimpi maailma -kirjastaan, joka myös herätti paljon ajatuksia. Ehkä kijoitankin Kauniista maailmasta lähaiakoina.
Kelpo miehiä Jyrki ja Jani. Menestystä molemmille!
Loistavia, tunteita herättäviä teoksia, ja ihana ystäväni Jyrki! ❤️
Kiitos hienosta kirjoituksesta! 😊