Mielen musiikkia – täällä päässä soi

Mielessä soitettava musiikki vaikuttaa aivojen hermorakenteisiin melkein samalla tavalla kuin oikeasti soitettu tai korvin kuultu musiikkikin. Mutta entäs korvamato? Jo kolme päivää on päässäni soinut kappale ”Good morning America, how are you” , se joka menee suomeksi näin: ”Huomenta Suomi, hyvin pyyhkii”. Minkäänlaisella järkeilyllä en pysty itselleni selittämään, miksi juuri tuo kappale soi. Se ei ole lempimusaani, mutta ei myöskään perusinhokki. Enkä  muista kuulleeni kappaletta viime aikoina.

Monille ihmisille tulee silloin tällöin ”korvamato”, joka alkaa soittaa jostakin musiikkikappaleesta lyhyttä pätkää aina uudestaan ja uudestaan. Sama biisi voi soida tunnin pari, joskus koko päivän ja vielä seuraavanakin päivänä. Kirjassaan ”Musikofilia- tarinoita musiikista ja aivoista” neurologian ja psykiatrian professori Oliver Sacks viittaa korvamatoon kuvaamalla omia ”kela pyörii päässä” –kokemuksiaan, mutta ei hänkään soivan pään syndroomalle selitystä anna. Sisäinen musiikki ei onneksi rajoitu vain korvamatoon.

Mielen musiikki voi myös eheyttää ja parantaa. Musiikki eri taajuisina ääniaaltoina lähettää vastaanottajalleen värähtelevää energiaa, joka vaikuttaa niin fyysisellä kuin psyykkisellä tasolla. Konserteissa ja muissa ihmisten yhteisissä kuuntelutilaisuuksissa sillä on myös sosiaalinen tehtävänsä. Musiikin terveysvaikutuksia on viime vuosina tutkittu aika paljon. Muutama vuosi sitten perustettu tieteellinen lehti Music & Medicine levittää alan tutkimustietoa, esimerkiksi musiikkiterapiasta. Uusimmat musiikkiterapiaa koskevat  laadullisin menetelmin tehdyt tutkimukset osoittavat  musiikin kiistattomat hyödyt mielenterveyden hoidossa  sekä terveyden edistämisessä yleisemminkin. (Ansdell & Meehan 2010)

Kotona kuuntelen mielelläni monenlaista musiikkia. Aika ajoin suosikit vaihtuvat ja voin soittaa monta viikkoa samoja äänitteitä. Viime aikojen suosikki on ollut Eino-Juhani Rautavaaraan Angels and Beyond, jonka kuulen shamanistisena enkelienergialla höystettynä metsämusiikkina. Joskus lepään ja irrottaudun musiikista, vaikka sitä rakastankin. On aikoja, jotka sattuvat usein intensiivisiin työjaksoihin, jolloin musiikille ei muka jää tilaa – kunnes sitten tulee tarve heittäytyä sohvalle ja pistää Schubert tai joku meditaatiomusiikki soimaa.  Siinä sielu saa taas voitelua.

Sävel-lääke muuttaa hermoverkkoja

Sacks kertoo kirjassaan, että muusikkoja tutkimalla on saatu selville mielen ja kehon yhteisvaikutukset.  Näitä kumpaakin harjoittamalla saavutetaan soiton opetuksessa parempia tuloksia kuin pelkällä fyysisellä treenauksella. Sacks toteaa, että ”musiikin kuvittelu voi todellakin aktivoida kuuloaivokuoren lähes yhtä suuressa märin kuin musiikin kuuntelu”.  Kun ihminen soittaa mielessään, samat keskeiset aivoalueet aktivoituvat kuin oikeasti soitettaessa. Pelkkä mentaalinen harjoittelu tuntuu riittävän edistämään niiden hermopiirien muuntumista, joita tarvitaan motoristen taitojen oppimisessa. Tämä ilmiö on tuttu myös huippu-urheilijoille.  Voittoisiin suorituksiin tarvitaan äärimmilleen trimmatun fyysisen kehon lisäksi hienovaraisesti virittynyt mieli ja sen avulla lisätyt fyysiset tehot. Samasta ilmiöstä on kysymys myös muinaisissa ja viime vuosikymmeninä länsimaihin rantautuneissa  mielen harjoitusmuodoissa, kuten (jooga)meditaatiossa  ja shamanistisissa rituaaleissa, kuten myös  joissakin psykoterapioissa.

Musiikin avulla on hoidettu hyvin tuloksin mm. afasiaa ja ahdistusta ja lievitetty kipuja. Suomessa koulutetaan nykyään musiikkiterapeutteja ja tehdään jonkin verran alan tutkimustakin, mutta musiikilla hoitaminen ei ole vielä  osa terveydenhuoltoamme.  Kestänee vuosia ennen kuin tällainen vaihtoehtoiselta kuulostava terveyden edistämisen muoto saa jalansijaa. Kaikella on aikansa.

Musiikin terapeuttinen puoli liittyy myös ihmisen henkilöhistoriaan. On ymmärrettävä menneisyyttään, jotta voi paremmin hahmottaa ja hyväksyä nykyisyyttään, koska historia on osa elämänkertomusta. Lapsuuden muistoissani on paljon lauluja, ja luulen että jokainen – olipa omasta mielestään kuinka epämusikaalinen – muistaa kaukaa menneisyydestään jonkin koskettavan musiikkikappaleen, -äänitteen tai -esityksen. Näiden avulla itse kukin voi omasta historiastaan paikantaa itselleen merkittäviä hetkiä ja tilanteita. Musiikkia voi siis käyttää itseapuna, itseterapiana.

Neurotieteellinen ja kliininen tutkimus on lisännyt ymmärrystä musiikin terapeuttisista vaikutuksista. Suomalaiset  näyttävät olevan todella aktiivisia tällä alalla. Uusimmassa Music & Medicine numerossa (July 2012) on kolme suomalaistutkijoiden tutkimusraporttia, joissa käsitellään musiikkia, tunteita ja dementiaa, vibroakustista terapiaa ja orkesterimuusikoiden kasvokiputiloja. Saman numeron laulun terveysvaikutuksia koskeva artikkeli osoittaa, että laulaminen on terapeuttista sekä psyykkisesti että fysiologisesti.

Muutankin nyt  korvamadon lääkkeeksi.  Kajautan kaikin keuhkoin ilmoille:

”Hei, huomenta Suomi hyvin pyyhkii

sun poikas valvoi taas ja ahkeroi

Herrat Helsingissä laman alla nyyhkii

minä tein sen minkä aikamies vain voi.”

Jos haluat sinäkin saada korvamadon, klikkaa tästä e.m. kappale Yölinnun esittämänä http://www.youtube.com/watch?v=mNzX1mxLkY4

tai Willie Nelsonin versio http://www.youtube.com/watch?v=AJMVj04lfyo

Kirjallisuutta

Ansdell G, MeehanJ (2010) ”Some Light at the End of the Tunnel”. Exploring Users’ Evidence for the Effectiveness of Music Therapy in Adult Mental Health Settings. Music & Medicine 1 July 2012; Vol. 4, No. 3

Sacks O (2009) Musikofilia. Tarinoita musiikista ja aivoista. Absurdia. Tallinna.

©Liina Keskimäki

3 thoughts on “Mielen musiikkia – täällä päässä soi

  1. Kiitos kyllähän minä lurittelen toki muitakin lauluja ja taistelen matoja vastaan. Tuo laulu vaan on lempparikappale – eräs monista ja liittyy varmaankin nyt elämäntilanteeseeni. – Kiitos,- kaikkea hyvää.

    • Olet ilmeiseti turvassa siipien alla ja Korkeimman suojeluksessa. Hyvät sanathan niissä on. Mutta jos viikon soinut, niin onhan se aika paljon. Vetäise vaikka joku lastenlaulu päälle, esim. Mörrimöyky, josko sitten vaihtuisi kappale.
      Kaikkea hyvää sinulle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s