Helinin vastaus Lauerman väitteisiin Hesarissa

Kaija Helin vastasi ylilääkäri, dosentti Hannu Lauerman Helsingin Sanomissa (HS16.8.) julkaistuun mielipidekirjoitukseen Valvomattomiin hoitoihin liittyvien riskien vähättely on epäeettistä – Mielipide | HS.fi.

HS ei julkaissut kirjoitusta.

Kaija Helin on terveystieteiden tohtori, psykiatrinen sairaanhoitaja ja sairaanhoidon opettaja. Saatuaan tiedon, että lehti ei vastausta julkaise, hän lähetti tekstin julkaistavaksi Liinanblogissa. Tekstissään Helin oikaisee Lauerman esittämiä yleistyksiä ja perustelee väitteensä asiallisesti. Siksi julkaisen sen lähdeviitteineen ja muutamin kirjoittajan tekemin lisäyksin (lihavoituna).

Ylilääkäri Lauerma esittää kirjoituksessa (HS 15.8.) väitteitä homeopaattisilla tai rohdosvalmisteilla hoidettujen psykoosipotilaiden tekemistä hengenriistoista ja syöpäsairaan lapsen hoidotta jäämisestä täydentävien hoitojen käytön vuoksi.  Lauerma yleistää yksittäisten tapausten pohjalta täydentävät hoidot vaarallisiksi, mikä oikeuttaisi niiden käytön rajoittamisen suurelta osalta väestöä.

Tarinat eivät riitä perusteluksi kansalaisten valinnanvapautta rajoittavalle lainsäädännölle. On koottava tutkittua tietoa hoitojen haitoista ja myös hyödyistä. Kuolemien perusteeton väittäminen täydentävistä hoidoista johtuviksi ja samalla hoitojen tutkittujen hyötyjen sivuuttaminen on epäeettistä.

Tietoa täydentäviä hoitoja antaneista terapeuteista Lauerman tulkinnan pohjaksi ei näissä traagisissa yksittäistapauksissa ole. Mainittujen psykoosipotilaiden lääkityksen poisjäämisen ei ole osoitettu aiheutuvan homeopaattisten- tai rohdostuotteiden tarjoamisesta psykoosilääkityksen sijaan.  Näitä valmisteita saa ostaa marketeista ja terveyskaupoista vapaasti, ja molemmat ovat viranomaisvalvonnan piirissä. Katso Fimea

Psykoosilääkityksen ongelmallisuus on tunnettu tosiasia. Kuten m.m. psykiatri Matti O. Huttunen (Duodecim 2017) toteaa, ovat uudemmat psykoosilääkkeet tehokkaampia ja vähemmän haitallisia kuin aiemmat, mutta potilaat saattavat siitä huolimatta kieltäytyä lääkityksistä kokemiensa haittavaikutusten tai heikon tehon vuoksi.

Tämä on suuri inhimillinen haaste psykiatrisen hoidon ammattilaisille, jota ei pidä sälyttää täydentävien hoitojen ammattilaisten niskoille. Katso Terveyskirjastossa julkaistu artikkeli Psykoosien hoidossa käytettävät lääkkeet, jossa todetaan muun muassa: ”Lääkehoidon laiminlyönti tai keskeyttäminen johtuu useimmiten juuri hoidon haittavaikutuksista”. Toisen polven psykoosilääkkeiden käytön yhteydessä ilmenee perinteisiä lääkkeitä vähemmän ekstrapyramidaalioireita.

Toisin kuin Lauerma esittää, täydentävien hoitojen kiellot rajoittaisivat huomattavaa määrää kansalaisia yhdistämästä sopiviksi katsomiaan täydentäviä hoitoja kroonisen sairautensa oireiden lievittämiseksi. Esimerkiksi syöpäpotilaalle ei saisi tarjota näitä hoitoja, joita Lääkäriliitto kutsuu epäasiallisesti uskomushoidoiksi.

Liiton eduskuntavaaliohjelmassa 2019 luvussa 3 todetaan:”Lailla tulee kieltää uskomushoitojen tarjoaminen lapsille ja muille haavoittuville ryhmille, vakavasti sairaille (esimerkiksi syöpäsairaudet, psyykkiset sairaudet, diabetes, epilepsia) ja raskaana oleville.” Katso myös Lääkärilehti 29.1.2021

Näin ollen syöpäpotilaalle ei siis saisi tarjota hänen jaksamisensa tueksi meditaatio-ohjausta silloin, kun sitä tarjotaan terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolella. Meditaatio-ohjaus on tässä tapauksessa juuri Lauerman mainitsemaa valvomatonta hoitoa.

Kieltovaatimus heikentäisi muidenkin hoitojen saatavuutta. Se veisi valinnanvapauden mainituilta ryhmiltä eli sadoilta tuhansilta ihmisiltä, mikä ei ole kansanterveyden kannalta kestävää. Tutkimusten mukaan täydentäviä hoitoja käytetään lähes aina tavanomaisen hoidon lisänä ja tukena, ei vaihtoehtoina. Hoitomuodosta riippuen 54 – 86 % käyttäneistä on ilmoittanut saaneensa niistä apua. Täydentävien ja vaihtoehtoisten (CAM) hoitojen käyttö Suomessa | Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti (journal.fi)

Lauerman näkemys, että laki turvaisi potilaalle ”valinnan vapauden” saada kuulla lääkärin kertomana tehokkaiksi osoitetuista hoitomuodoista on absurdi. Täydentävät hoidot tai hoitajat eivät estä ihmisiä menemästä lääkäriin.

Nyt on totuudellisen tiedon, ei virheellisten väitteiden aika

Kaija Helin, psykiatrinen sairaanhoitaja, terveystieteiden tohtori

Helinin Hesariin lähettämän kirjoituksen otsikko: 

Täydentävien hoitojen vaarallisuuden painottaminen ja samanaikaisesti hyötyjen vähättely on epäeettistä