Suvaitsevaisuus terveydenhuollossa ja täydentävät hoidot

Suhtaudutaanko Saksassa ehkä suvaitsevammin täydentäviin ja vaihtoehtoisiin hoitoihin (CAM=Complementary and Alternative Medicine) kuin Suomessa? Sellainen vaikutelma tuli seuratessani lääketieteen tohtori Thomas Breitkreuzin esitystä 7.12.2020 virtuaalikokouksessa Launch of the MEP Interest Group on Integrative Medicine & Health – YouTube. Breitkreuzin esitys alkaa noin 26 minuutin kohdalla.

Meppien intressiryhmän YouTubessa katseltavissa olevassa tilaisuudessa käynnistettiin europarlamentaarikkojen intressiryhmä ajamaan yhdistävän lääketieteen ja terveydenhoidon asiaa Euroopassa.

Saksassa toimii jo nyt monia sairaaloita, joissa yhdistävän lääketieteen ajattelun mukaan käytetään CAM-hoitoja. Tavanomaiseen lääketieteelliseen hoitoon siis yhdistetään toimiviksi osoitettuja täydentäviä hoitomuotoja potilaiden näkemykset ja kokemukset huomioon ottaen.

Lääketieteen tohtori Thomas Breitkreuz johtaa Saksan Baden-Württenbergissä Paracelcus-klinikkaa. Siellä syöpäpotilaita hoidetaan yhdistävän (integratiivisen) hoitoajatuksen mukaisesti. Potilaat saavat korkeatasoista lääketieteellistä hoitoa, mutta tarpeen mukaan ja potilaiden kokemusten ja toiveiden ohjaamina käytetään myös monenlaisia täydentäviä metodeja. Klinikka on mukana osaamisverkostossa, joka tutkii ja kehittää edelleen uudenlaisia toimintatapoja ja hoitokulttuuria. Ks. Yhdistävä Lääketiede ry:n blogi Osaamisverkosto kehittää yhdistävää syövän hoitoa.

Kuva: Thomas Breitreuz kuvasi kiinnostavasti, miten muutos tapahtuu eli kuinka lääketieteessä nykyisin vallitseva paradigma (hallitseva ajattelutapa, joka ohjaa myös käytännön toimintaa) transformoituu uudeksi. Se saa uuden muodon ja sisällön.


Kuva: Vanha malli (past state) hahmottaa rinnakkaisia järjestelmiä. Täydentävät hoidot toimivat rinnakkaisajattelussa enemmän tai vähemmän rauhanomaisessa rinnakkainelossa tavanomaisen, ”virallisen” terveydenhuollon kanssa. Potilaiden valintoja ja arvostuksia pidetään tärkeinä. Arvopohja painottaa pluralismia ja toleranssia, sietämistä sekä suvaitsemista. Pääasiallisena täydentävien hoitojen alana pidetään tässä mallissa perusterveydenhuoltoa, totesi Thomas Breitkreuz.
Kuva: Tulevassa mallissa ja ajattelussa rinnakkaisjärjestelmästä siirrytään integraatioon, yhdistämiseen. Täydentävyys muuttuu kehkeytyvässä mallissa (oikeanpuoleinen palsta) kombinaatioksi, yhdistelmäksi. Merkityksellisyyden ja vaikuttavuuden (effectiveness) kriteereitä arvostetaan tehon (efficacy) ohella. Arvopohja painottaa erityisesti merkityksellisyyttä eli sitä, millainen panos toiminnalla on paranemiseen käytännön elämässä. Tässä mallissa hoitokeskukset ja tutkimus ovat tärkeitä.
Kuva: Toisenasteinen tai toisen tason transformaatio tapahtuu Thomas Breitkreuzin mukaan järjestelmätasolla. Yhden systeemin integraatio (vasen palsta) merkitsee tavanomaisen länsimaisen lääketieteen täydentämistä yhdellä perinnelääketieteellisellä (T) tai täydentävällä (C) modaliteetilla. Toisenasteisessa intregraatiossa (oikeanpuoleinen palsta) parhaita käytäntöjä (best practices) liitetään hoitoon potilaan sairauden ja oireiden mukaisesti.

Europarlamentaarikkojen perustaman intressiryhmä MEP Interest Group on Integrative Medicine and Health – Eurocam (cam-europe.eu) kutsuu mukaan kaikkia potilaskeskeisen hoidon, lääkkeettömien hoitomuotojen ja yhdistävän lääketieteen kehittämisestä kiinnostuneita meppejä intressiryhmään.

Yhdistävällä lääketieteellä ja terveydenhoidolla katsotaan olevan hyvät mahdollisuudet vaikuttaa esimerkiksi pahenevaan antibioottiresistenssin ongelmaan, samoin kuin terveydenhuollon kasvaviin kustannuksiin.

Tilaisuudessa korostettiin, että  EU:n on tarpeen rahoittaa nimenomaan integratiiviseen hoitoon liittyvää tutkimusta, sillä jopa kolmannes EU:n kansalaisista käyttää tai on käyttänyt yhtä tai useampia CAM-hoitoa tavanomaisen lääketieteellisen hoidon rinnalla.