Professorin kirjoittama tietokirja Kauppatavarana terveys (Minerva Kustannus 2020) sisältää liudan virheitä. Jatkuvasti päivittyvässä blogikirjoituksessa Kauppatavarana asennevamma on nyt listattu yhteensä 64 kirjasta löytynyttä virhettä ja niiden perustelua. Myös korjausehdotuksia on annettu.
Uutuuskirjan kirjoittaja Juhani Knuuti esiintyy tiuhaan mediassa. Harva saa kirjalleen niin paljon maksutonta mainostilaa kuin Juhani Knuuti saa. Ilta-Lehden Sensuroimaton Päivärinta -haastattelussa 17.9.2020 kirjailija kertoi osanneensa odottaa rajua hyökkäystä kirjaansa kohtaan. Toimittaja Susanna Päivärinta pyysi kertomaan tästä ”rajusta reagoinnista” tarkemmin.
Juhani Knuuti vastasi: ”No, lähinnä se on sitä, että tuolla niinku sosiaalisessa mediassa kerätään virheluetteloita, siis olemattomista virheistä luetteloita, ja sitten ne virheet on tämäntyyppisiä, että tulos ei miellyttänyt, se on siis väärin – ilman mitään järkevää perustelua.”
Juhani Knuuti ilmoitti myös ajattelevansa niin, että on olemassa äänekäs marginaalinen porukka, joka ikään kuin masinoi tämäntyyppistä kritiikkiä.
”Sellainen asiallinen, asiaperusteinen, oikeisiin tutkimustuloksiin perustuva kritiikkihän on aina tervetullutta”, hän toteaa. (Haastattelussa kohdassa noin: 17min 30 s)
Katso itse ja tarkista
Kannattaa itse tarkistaa täydentävien hoitojen ammattilaisten ja muiden aihepiiristä kiinnostuneiden paikantamat virheet. Pitääkö paikkansa Juhani Knuutin väite, että 64 havaittua virhettä ovat sentyyppisiä, että ”tulos ei miellyttänyt, se on siis väärin – ilman mitään järkevää perustelua”. Puhuuko Juhani Knuuti Päivärinnan ohjelmassa totta?
Mielestäni tietokirjailijan ja tutkijan olisi ollut hyödyllistä perehtyä tarkemmin täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen ilmiöön (CAM, Complementary and Alternative Medicine). Hänhän osasi jo ennakkoon odottaa, että virheisiin puututaan.
Jos hän olisi kuvannut asiallisesti ja puolueettomasti laajan kansainvälisen CAM-tutkimuksen tuloksia hoitojen hyödyistä ja haitoista, eri maiden lainsäädäntöä ja suomalaisten luontaishoitajien ammatteja ja alan järjestäytymistä, niin virhelistoja ei olisi tarvittu.
Filosofian tohtori, biologi Christer Sundqvist on koonnut yhteen kirjasta havaitut virheet, valikoidusti esitetyt tutkimustulokset ja väärät väitteet. Mukana on myös merkityksettömämpiä huolimattomuusvirheitä, kuten puutteellisia viitetietoja.
Mielestäni ei ole perusteita pitää virheluetteloa pienen marginaaliporukan rajuna hyökkäyksenä. Tutustu luetteloon. Arvioi sitten, vaikuttaako se hyökkäykseltä ilman perusteluja?
Hämmentävää tässä on, että kirjailija itse kertoo, että hänen omilla mielipiteillään ei kirjassa ole merkitystä esitettävän asian käsittelyn kannalta (Knuuti 2020, s. 11). Päivärinnan ohjelmassa hän kuitenkin myöntää, että totta kai jokaisessa kirjassa on joku kanta ja että hänen kantansa nojaa tutkimustietoon.
Mutta jos Juhani Knuutin kanta yhteiskunnassamme erittäin kiistanlaisesta täydentävien hoitojen ilmiöstä todella nojaisi riippumattomalla tavalla tutkimus- tai muuhun faktatatietoon, niin Kauppatavarana asennevamma -virhelistaa ei todennäköisesti olisi tarvinnut laatia.
Virhelistassahan nimenomaan tuodaan esiin Juhani Knuutin esittämiä asenteellisia ja virheellisiä väitteitä CAM-alaa koskevista faktoista, alan toimijoista, järjestäytymisestä, lainsäädännöstä sekä kerrotaan, millä tavalla valikoivasti CAM-tutkimuksista on raportoitu kirjassa. Tämä ei poista tai tee merkityksettömästi sitä, että kirjassa on myös paljon hyvää tutkimustietoa.
Aito tutkija pitää virheiden esiin tuomista yleensä avun antamisena. Se auttaa häntä jatkossa korjaamaan virheet.
Päivitys: Lisätty 21.9.2020 klo 10.45 seuraava teksti ja linkki (ovat myös kommenteissa) Kannattaa tutustua myös Turun Sanomien journalistiseen aineistoon, johon kuluu muun muassa Juhani Knuutin itse omasta kirjastaan pitämä Erratum-blogikirjoitus https://blogit.ts.fi/terveys-tiede/erratum-kauppatavarana-terveys-selviydy-terveysvaitteiden-viidakossa/.
Kiitos asiallisesta kommentoinnista.
Kritiikin vastaanottaminen on monelle haastavaa, Juhani Knuuti kertoo odottaneensa sitä, joten se ei tullut hänelle yllätyksenä. Hänen asenteensa kritiikkiin on kuitenkin väheksyvä, eikä avoin sille mahdollisuudelle, että hän olisi tehnyt arvioita perehtymättä aiheisiin laajemmin.
Tieteesen ei kuulu asenteellinen ote muihin kuin omiin/jo olemassaoleviin hypoteeseihin. Avoin suhtautuminen puuttuu.
Tieteeseen ei kuulu myöskään kiritiikin antajien voimakas väheksyntä, mikä vie pohjan siltä, että Knuutin kanssa voisi käydä avointa keskustelua kirjan sisällöstä.
Turun Sanomien journalistiseen aineistoon kuluu muun muassa Juhani Knuutin itse omasta kirjastaan pitämä Erratum-blogikirjoitus https://blogit.ts.fi/terveys-tiede/erratum-kauppatavarana-terveys-selviydy-terveysvaitteiden-viidakossa/.
”Susannen vahvuus on myös saada julkisuudessa koskaan aiemmin esiintymättömät henkilöt puhumaan aroistakin aiheista ja kertomaan tarinansa, joka koskettaa.”
https://framillafinland.fi/susanne-paivarinta/?fbclid=IwAR2T8fINVimOthvQzXbm8pEkDTfZL2QF_YYyd6I9EWxtlQDIS5gET7JbKjc
Kirjassa Kauppatavarana terveys, on sivulla 169 kohta, joka kuuluu lauseyhteydestään erotettuna näin: ”Potilaat saivat IPE-öljyä neljä grammaa päivässä tai lumetta.”
Lyhenne on selitetty kirjassa, mistä se tulee, mutta onnistuuko mainitun lyhenteen, IPE selvitys netistä, google haulla on jo mielenkiintoisempaa. Eli, mielestäni olisi käytettävä sellaista lyhennettä, joka viittaa kyseiseen öljyyn tarkasti, yleisesti hyväksytysti, koska sellainenkin mahdollisuus olisi. Ehdotuksia lyhenteelle IPE, jotka löytyvät netistä, google haulla.
Kokonaisuudessaan kohta menee näin: REDUCE-IT-tutkimuksessa tutkittiin puhdistetun ja esteröidyn EPA-öljyn (icosapent ethyl eli IPE) vaikutuksia verisuonitapahtumiin potilailla, joilla oli todettu valtimotauti, diabetes tai valtimotaudin riskitekijöitä. Potilaat saivat IPE-öljyä neljä grammaa päivässä tai lumetta.
Miksei siis tässä käytetty mielestäni yleisesti tunnettua, E-EPA ?
https://en.wikipedia.org/wiki/Ethyl_eicosapentaenoic_acid
”Tulos ei miellyttänyt, se on siis väärin” Tarkoittiko Knuuti tässä yksittäisiä seikkoja vai koko kirjaa, jonka viesti on tiivistettynä, että lääketieteen ulkopuoliset hoidot ovat joko vaarallisia tai tarpeettomia. Knuuti on useamman kerran kehottanut keskittymään viestiin eikä hänen mielestään merkityksettömiin yksityiskohtiin. Se voisi olla aiheellista, elleivät yksityiskohdat osoittautuisi kriittisiksi johtopäätösten kannalta. Juuri niihin yksityiskohtiin Knuuti ei ole halunnut mennä. Kirjan olisi joka tapauksessa voinut kirjoittaa selvästi neutraalimalla otteella.