En tiedä, miten ja miksi on päässyt käymään niin, että uutuusjulkaisu Kauppatavarana terveys (Minerva Kustannus 2020), jota myydään tietokirjana tekee päätelmiä Reikin (reiki-hoidon ja reikin hyvinvoinnin edistäjänä) vaikutuksista käyttäjille yhden ainoan, vuonna 2001 julkaistun tutkimuksen perusteella.
Kirjan kirjoittaja, professori Juhani Knuuti on jo muutamia vuosia pitänyt blogia, joka on osa Turun Sanomien journalistista aineistoa. Blogikirjoitusten perusteella voi nähdä, että Juhani Knuuti suhtautuu muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta varsin kielteisesti täydentäviin ja vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin (CAM, Complementary and Alternative Medicine).
Kirjassa on paljon hyviä havaintoja julkisuudessa esitetyistä vääristä terveysväitteistä ja mitä kummallisimmista terveyden varjolla myytävistä tuotteista. Tämä puoli kirjassa on hyvää.
Mutta kirjailijan negatiivinen asenne koko CAM-alaa kohtaan (CAM-hoitajat, luontaistuotteet- ja valmisteet sekä hoitojärjestelmät) ilmenee monin tavoin, muun muassa sanavalintoina, kuten siinä, että hän ei käytä kertaakaan kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden yleisesti käyttämää termiä CAM, ei englanniksi eikä suomeksi. (Knuutin erikoislaatuisesta termien käytöstä kirjoitan analyysin erikseen myöhemmin).
Mieleen nousee kysymys: Pyritäänkö teoksessa tutkimustietoa valikoimalla osoittamaan, että reiki on jotakin mitätöntä ja vaikuttamatonta?
Jos näin on, niin näyttää siltä, että kirjailija on käyttänyt yhtenä vaikuttamiskeinona juuri sanavalintoja ja valikoivaa tutkimusten raportointia. Niillä professorin viranhaltijana arvostetun henkilön kielteinen ennakkoasenne liimautuu näkymättömästi tätä spirituaalis-psykofyysistä auttamismuotoa koskevan tieteellisen tutkimuksen esittelyyn.
Reikiä käytetään itsehoitona sekä toisen tarjoamana apuna erilaisiin psykofyysisiin ja spirituaalisiin kipuihin ja kärsimyksiin. Siitä on julkaistu paljon tutkimuksia. Pikainen haku PubMedistä tuotti 5.9.2020 hakusanalla “reiki” yhteensä 3038 osumaa ja otsikkohakusanalla “reiki” 144 osumaa.
Valikoivuus Kauppatavarana terveys -kirjassa näkyy ennen muuta siinä, että kirjassa ei kerrota, miksi juuri tämä yksi ainoa tutkimus Biological correlates of Reiki Touch healing lukuisten julkaistujen joukosta valikoitui kirjaan. Tietokirjassa ei toki tarvitse esitellä kattavia katsauksia, mutta on asiatonta yhden vanhan artikkelin perustella antaa “faktalaatikossa” pika-arvio reikin hyödyistä. Perusteluksi ei riitä se, että kirjailija kertoo teoksessaan esittelevänsä ainaostaan Suomen Energiahoitajien verkkosivuilla mainittuja tutkimuksia.
Tietokirjat tavallisesti antavat aiheesta kokonaiskuvan mieluummin kuin yhden yrityksen verkkosivuillaan tarjoaman tutkimusvalikoiman perusteella laaditun kuvan. Juhani Knuutin esittämä perustelu “Vaikka verkkosivujen tutkimuslista ei liene kattava, voi varmaan olettaa, että energiahoidolle myönteiset tutkimukset ovat mukana” (s. 198) kuulostaa erikoiselta. Miten “voi varmaan olettaa” voisi millään kriteerillä olla valinnan perustelu tutkijalle ja tietokirjan kirjoittajalle?
Yrityksen verkkosivut tietolähteenä
Ei kukaan lähde tekemään arvioita vaikkapa heinäallergian siedätyshoidon vaikutuksista etsimällä tutkimusaineistoa Terveystalon verkkosivuilta, sillä perusteella että siellä tarjotaan potilaille k.o. hoitoa. Tai että tutkimuskoostetta varten etsisi jonkin lääkkeen vaikutuksista tietoa ainoastaan lääkettä valmistavan yrityksen sivuilta.
Kansainväliset tietokannat ovat monipuolisia tutkimustiedon lähteitä ja luotettavampia kuin jonkin yrityksen nettisivut. Ei tietokirjailijan pidä rajoittaa tiedonhankintaansa yritysten markkinointitoiminnassaan käyttämiin tutkimuksiin, olipa oletettu vinouman vaara myönteiseen tai kielteiseen suuntaan painottuva.
Artikkelin tulkinta kirjassa
Valikoivuus näkyy myös tulosten raportoinnin sanavalinnoissa. Kirjailija ei käytä yrityksen verkkosivuilta valituksi tulleen tutkimusartikkelin Biological correlates of Reiki Touch healing (viite 437, s.203) tuloksia raportoidessaan sanan ”significant” oikeaa merkitystä ja jättää itse asiassa sanan kokonaan kääntämättä suomennoksessaan. Tutkimusraporteissa ”significant” tarkoittaa yleensä tilastotieteellistä merkitsevyyttä, joka kuvaa tutkimustulosten tilastotieteellistä pätevyyttä.
Juhani Knuuti tulkitsee artikkelin tuloksia: Reikihoidon todettiin vähentävän ahdistuneisuutta sydänpotilailla, mutta tutkimuksessa ei ollut verrokkiryhmää. Alkuperäisessä tekstissä tulosten mukaan ahdistuneisuus väheni (tilastollisesti) merkitsevästi. (Lihavointi minun: Comparing before and after measures, anxiety was significantly reduced.) Kirjailija siis sivuuttaa tilastollisen merkitsevyyden ja mitätöi tuloksen “mutta”-sanalla todeten lauseen toisessa osassa, että “mutta tutkimuksessa ei ollut verrokkiryhmää”. Tosiasiassa läheskään kaikissa tutkimuksissa ei ole vertailuryhmää, eikä se (vertailuryhmän puuttuminen) anna oikeutta vihjata, että tilastollinen merkitsevyys olisi siten mitätön.
Lisäksi ihmetyttää Juhani Knuutin maininta sydänpotilaista, sillä artikkelin mukaan tutkittavina olivat olennaisesti terveet henkilöt (A single group repeated measure design was used to study Reiki Touch’ssm effects with a convenience sample of 23 essentially healthy subjects). En tiedä, mistä “sydänpotilaat” tekstiin ovat ilmestyneet.
Alkuperäisartikkelin päätelmien mukaan sitä paitsi tulokset viittaavat siihen, että biokemialliset ja fysiologiset muutokset voisivat merkitä rentoutumista. (These findings suggest both biochemical and physiological changes in the direction of relaxation).
Kuten tutkimusten perusteella tiedetään, rentoutuminen on tärkeää stressin vähentämisessä ja välillisesti myös stressistä aiheutuvien muiden vaivojen lievityksessä ja ehkäisyssä. Tässä mielessä tutkimustulos vaikuttaisi positiiviselta.
Etähoitotutkimus
Kirjassa mainitaan toinenkin tutkimuskatsaus The efficacy of “distant healing”: a systematic review of randomized trials. Siinä oli mukana myös Reiki, mutta se yksinään ei ollut kuitenkaan katsauksen kohde, vaan tutkimuksessa arvioitiin useiden etähoitojen (distant healing) vaikutuksia. Reikiä voidaan kyllä käyttää joko lähi- tai etähoitona. Sekoittaakohan Juhani Knuuti Reikin muihin energiahoitoihin?
Tämän lisäksi myös katsauksen tulosten tulkinta vaikuttaa hämmentävän epätarkalta ja ylimalkaiselta, mikä on tosin ymmärrettävää ottaen huomioon kirjailijan ennakkoasenteen CAM-hoitoihin. Kirjan ns. “faktalaatikossa” s. 203 sanotaan (lihavointi minun) tästä systemoidusta katsauksesta: “23 tutkimusta täytti kriteerit. Valituista tutkimuksista 13 havaitsi joitain vaikutuksia, yhdeksässä ei ollut mitään vaikutusta ja yksi havaitsi reikistä haittaa. (viite 438, s. 201)
Ilman valikoivaa asennetta Juhani Knuuti olisi kirjoittanut puolueettomasti, kuten alkuperäisartikkelissa todetaan (lihavointi minun): 23 tutkimuksesta 13 (57%) osoitti tilastollisesti merkitseviä hoitovaikutuksia, 9 osoitti, että vaikutukset eivät olleet suurempia kuin vertailuinterventiossa ja yksi osoitti negatiivisia vaikutuksia. (Of the 23 studies, 13 (57%) yielded statistically significant treatment effects, 9 showed no effect over control interventions, and 1 showed a negative effect.)
Toisin kuin Juhani Knuuti väittää, katsaus ei siis koskenut ainoastaan Reikin vaikutuksia, vaan seuraavia: spiritual healing, mental healing, faith healing, prayer, Therapeutic Touch, Reiki, distant healing, psychic healing, and external qigong (kopioitu artikkelin Methods-osasta).
Lisäksi artikkelin johtopäätöksissä todetaan, että noin 57 % tutkituista hoitokokeista osoitti, että etähoidoilla oli positiivisia hoitovaikutuksia ja juuri sen vuoksi (“However, given that..”) niitä tulisi tutkia enemmän. (The methodologic limitations of several studies make it difficult to draw definitive conclusions about the efficacy of distant healing. However, given that approximately 57% of trials showed a positive treatment effect, the evidence thus far merits further study). Juhani Knuutin tulkinta tästä: Kirjoittajat toteavat: ”Havainnot tukevat johtopäätöstä, että lisätutkimuksia kannattaa tehdä” (viite 438, s. 201)
Lähdeviitettä ei löydy kirjan sivulla 203 esitetylle maininnalle tutkimuksesta, jossa selvitettiin Reikin vaikutusta hemoglobiiniin.
Sanavalinnat tuovat esiin oman kannan
Vaikka kyse on vain kahden siteeratun tutkimuksen yhdestä sanasta ”significant”, se on tässä yhteydessä merkittävä seikka, sillä Juhani Knuuti tekee kirjassaan päätelmänsä reiki-hoidon hyödyllisyydestä vain näistä kahdesta parinkymmenen vuoden takaisesta artikkelista, joista toinen ei edes käsittele pelkästään reikiä. Kuitenkin tutkimusta on tehty paljon ja sitä on saatavilla tietokannoissa.
Valikointi ja kirsikanpoiminta näkyvät siinäkin, että hän pitäytyy yrityksen verkkosivuilla esiteltyjen aika vanhojen tutkimusten raportointiin eikä käytä tutkimustietokantoja. Hän ei kuvaa ollenkaan muuta reikitutkimusta, vaikka 2000-luvulla on julkaistu runsaasti sekä laadullisia että määrällisiä tutkimuksia. Systemaattisia katsauksiakin on useita.
Tutkimusten läpi käyminen on iso urakka
Totta kai on iso työ käydä läpi kaikki olemassa oleva relevantti aihetta käsittelevä tutkimus ja sitten tehdä siitä yhteenveto riippumattomasti ja puolueettomasti. Työ vie aikaa ja muita resursseja.
Kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon myös joitakin tutkimuksellisia seikkoja. Sellaisten avun muotojen, jotka eivät nojaudu fysikalistisen naturalismin taustaoletusten mukaiseen biolääketieteeseen, kuten esimerkiksi Reiki, hyödyllisyyden (käyttäjilleen) tutkimus edellyttää efficacy (teho) -metodologian sijaan sovellettavaksi effectiveness (vaikuttavuus) -metodologiaa vertailevassa satunnaistetussa kliinisessä koeasetelmatutkimuksessa. Aina ei voi tai ei ole järkevää satunnaistaminenkaan (riippuu tilanteesta). Myös kvalitatiiviset tutkimukset ovat tärkeitä.
Terveystieteissä, muun muassa lääketieteessä, täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja (CAM) tutkitaan Suomessa hämmästyttävän vähän.
Mutta muutos on meneillään. Tampereen yliopistossa tieteen tutkimuksen yksikössä dosentti Pia Vuolanto on tehnyt arvokasta työtä ja hän johtaa tutkimusryhmää, joka lähivuosina tuottanee väitöskirjoja ja muuta tutkimusta CAM-alalta. Myös Turun yliopistossa aihetta tutkitaan.
Juhani Knuutin kirjauutuus tuo havainnollisesti esiin täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja koskevan asiallisen tutkimustiedon tuottamisen tarpeen sekä tarpeen riippumattomaan tiedonvälitykseen kansalaisille ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Lisäksi terveydenhuollon ammattilaiset ja terveysalan tutkijat tarvitsevat kipeästi kunnollista CAM-koulutusta ymmärtääkseen mistä ilmiössä on kysymys.
Viitteet Juhani Knuutin kirjassa:
Viite 437, s 201 Biological correlates of Reiki Touch healing
Viite 438, s 201 The efficacy of “distant healing”: a systematic review of randomized trials
Muutama esimerkki PubMedistä 5.9.2020 löytyneistä tutkimuksista (hakusanalla “reiki” tuli 3038 osumaa ja otsikkohakusanalla “reiki 144 osumaa) Huom! Alla olevat linkit on valittu ainoastaan esimerkeiksi siitä, että tutkimusta on saatavilla, esimerkeillä ei ole tarkoitus perustella mitään väitettä:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26025798/
https://spcare.bmj.com/content/9/4/434.abstract
Meta-analyysi: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29551623/
Meta-analyysin kritiikki: https://pubmed-ncbi-nlm-nih-gov.libproxy.tuni.fi/30057036/
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1550830720302275
*****
Kauppatavarana Terveys – kirjassa olevia, täydentäviä hoitoja koskevia virheellisiä väitteitä ja perustelemattomia oletuksia on arvioitu tämän blogin muissakin kirjoituksissa. Kirjan tai kirjailijan nimellä niitä voi hakea.
En nyt jaksa kommentoida muita lukuisia kirjoitukesi virheitä mutta eikö otsikointisi ole harhaanjohtava ja virheellinen?
Tiedät ihan hyvin, että yksi vanha tutkimus ei todista näytön puutetta ja myös sen, että kirjassa ei ole sellaista väitetty. Kyseessä on itse luomasiharhaväite.
Kirjassa todetaan yskiselitteisesti, että tutkimusnäyttöä reikin toimimisesta ei ole. Siinä kyllä käydään läpi tutkimusnäyttö, jonka energiahoitojen puolustajat tuovat esiin kun väittävät niiden toimiminen. Tuon näytön perusteella voi todeta, että näyttö tehosta puuttuu.
Tuot omassa kirjoituksessasi joitakin tutkimusviittteitä tukemaan energiahoitojen tehoa. Katsoin ne. Niiden perusteella voi edelleen todeta, että näyttö energiahoidon tehosta puuttuu edelleen, sillä niistä ei saa tukea tehon olemassaololle.
Koska tuot monessa kirjoituksessa esiin, että kirjassani on virhe siinä, että totean energiahoitojen osalta tutkimusnäyttöä tehosta ei ole olemassa, pyydän nyt, että lopultakin toisit listauksen niistä tutkimuksista, joissa on teho kyetty vakuuttavasti osoittamaan.
Juuri sen vuoksihan, että nojaat kirjasi kuvauksessa reikihoidosta yhteen ainoaan vanhaan tutkimukseen, olen kirjoittanut tämän jutun. Mitään väitteitä, saatikka harhaväitteitä en ole esittänyt enkä tuonut ”joitakin tutkimusviitteitä tukemaan energiahoitojen tehoa”, kuten olkinukke-periaatetta muistuttaen väität. En myöskään väitä missään mitään sinun sanomanasi tehosta, vaikutuksesta tai muista tuloksista. Ole hyvä ja pysy asiassa.
Kerron kirjoituksessani ainoastaan, että antamani esimerkit (linkit) ovat kirjoituksessa siksi, että ne osoittavat, että tutkimusta on olemassa. Sitä on siis tehty. Tuota olemassa olevaa tutkimusta sinä et ole kirjassasi esitellyt, mitä hämmästelen.
Joten, pyydän nyt, että lopultakin, lopetat tutkimuslistausten vaatimisen, ja menet itse hakemaan tietokannoista tutkimuksia, jos niihin oikeasti ,aidosti ja todella haluat tutustua. Tämä sinun olisi tosiasiassa pitänyt tehdä jo ennen kuin kirjoitit kirjasi. Näin olisi minultakin säästynyt tämän blogijutun kirjoittaminen.
Voit kommentoida itse asiaa eli kirjoituksen aihetta (valikoivuus raportoitavien tutkimusten valinnassa sekä raportoinnissa, jonka havaitsin kirjassasi) ja vastata, miksi Kauppatavarana terveys -kirjaan valikoitui yksi ainoa reiki-tutkimus ja miten juuri tämä yksi ainoa tutkimus Biological correlates of Reiki Touch healing lukuisten julkaistujen joukosta valikoitui. Perusteluksi ei riitä tutkijalta ja tietokirjan kirjoittajalta, että otit lähteitä yksityisen yrityksen nettisivuilta. Voit kommentoida myös sitä, miksi raportoit tässä kirjoituksessa mainittua ja kirjassasi analysoimaasi tutkimusta puutteellisesti.
Energiahoitojen tutkimus (käyttö ja sen syyt, teho, kokemusvaikutukset, vertaileva vaikuttavuustutkimus jne.) yleisellä tasolla ei kuulu tähän keskusteluun. Voimme kyllä keskustella siitä muualla ja muussa yhteydessä, erikseen sovittavalla tavalla. Mielelläni keskustelen.
Kirjassani en väitä missään, että mitään muuta tutkimusta, kuin mitä kirjassani mainitsen, ei olisi tehty. Kerron asian ihan aluksi ja aivan selvästi. Kerron, että analysoin ne tutkimukset, joita on pidetty vakuuttavimpana näyttönä. Tottakai julkaisuja on muitakin. Niiden osalta voi myös todeta, että tutkimusnäyttöä ei ole energiahoitojen tehosta. En ole siitäkään yllättynyt, kun ottaa huomioon, millainen hoidon uskottu vaikutusmekanismi on.
Kuka on pitänyt vakuuttavimpana näyttönä? “On pidetty”-passiivimuoto ei sitä kerro. Tarkenna, ole hyvä.
En ole sanonutkaan, että olisit väittänyt ettei tutkimusta ole tehty. Kysyn edelleen: Miksi valitsit vain Suomen Energiahoitajat – yrityksen sivuilta kirjassasi esitellyt tutkimukset, mutta et muita, paljon tuoreempia. Olen tämän jo kysynyt aikaisemmin. Voisitko viimeinkin vastata.