Hus on yliopistosairaala ja meillä täytyy olla kykyä ja valmiutta lähteä mukaan myös uudenlaisiin tutkimuksiin silloin, kun ne ovat hyvin suunniteltu ja perusteltu, sanoo Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. https://yle.fi/uutiset/3-11012092
Markku Mäkijärvi kuului tutkijaryhmään, joka selvitti pilottitutkimuksessa vauvojen koliikkioireiden lievitystä vyöhyketerapialla Lohjan sairaalassa.
Koliikkiin ei ole olemassa lääketieteellistä hoitoa. Siksi on tärkeää tutkia avoimin asentein kaikkia sellaisia metodeja, joista on käytännön elämässä kertynyttä kokemusnäyttöä. Vyöhyketerapiasta koliikkioireiden levityksessä on hyviä kokemuksia lastenneuvoloissa ja perheiden käyttämänä kohtuullisen paljon.
Tieteellinen näyttö koliikkivauvojen tapauksessa nojaa myös kokemuksiin eli kokemuksiin vauvan kärsimyksen vähenemisestä (jota arvioidaan itkuisuuden vähenemisellä) ja vanhempien stressin lievenemisestä (jota arvioidaan haastattelemalla).
Pilottitutkimuksessa oli 35 vauvaa, joista 15:n koliikkioireilu loppui vyöhyketerapiahoitojen jälkeen kokonaan. Muilla tutkimusvauvoilla oireilu jatkui, mutta useimmilla heistä huomattavasti lievempänä. Tuloksen saavuttamiseen riitti kolme tai neljä hoitokertaa.
Koliikki-itkun lisäksi vyöhyketerapia vähensi pilottitutkimuksessa mukana olleiden vauvojen levottomuutta ja jännittyneisyyttä. Hoito rentoutti sekä vauvoja että vanhempia, kertoo tutkija, hoitotieteen tohtori Leena Hannula.
Yle tiedotti tutkimuksesta jo siinä vaiheessa, kun tutkimusartikkeli oli hyväksytty julkaistavaksi, mutta se ei ollut vielä luettavissa tieteellisessä lehdessä. Nyt se on julki Scandinavan Journal of Caring Sciences -lehdessä https://rdcu.be/bXvhO
Suomessa on julkaistu aikaisemminkin yksi vyöhyketerapiaa koskeva pilottitutkimus (Hoffrén-Larsson R. Vanha intiaanikulttuureista periytyvä hoitomenetelmä, vyöhyketerapia, terveyden edistämisessä. Suomen Lääkärilehti 2000;55:2690–2692), mutta se ei johtanut jatkotutkimuksiin.
Tuore suomalainen tutkimus antaa viitteitä sitä, että vyöhyketerapia voi olla hyödyllinen ja haitaton keino auttaa koliikkivauvoja ja heidän perheitään. Nyt olisi hyvä hetki pilotin pohjalta käynnistää tavanomainen ja laajamittainen vertaileva hoitotutkimus, jossa olisi esimerkiksi keskenään vertailtavina:
1) tavanomaisen hoidon ryhmä
2) ryhmä: tavanomainen hoito + vyöhyketerapia
3) ryhmä: tavanomainen hoito + osteopatia.
Plaseboryhmää ei voi muodostaa, koska kokonaisvaltaisena kehomielihoitona toteutetulle vyöhyketerapialle ei ole asiallista tai edes mahdollista muodostaa plaseboryhmää (kuten ei osteopatiallekaan). En oikein pysty kuvittelemaan, että joku kehittäsi kokonaisvaltaisen vyöhyketerapiahoidon, joka ei kuitenkaan olisi vyöhyketerapiaa, vaan olisi lumetta, siis ainoastaan ikään kuin imitoisi vyöhyketerapiaa.
Tässä mielessä kehomielihoitojen tutkimus poikkeaa olennaisella tavalla lääketutkimuksista, joissa plasebon käyttö on järkevää.
Oireiden lievitystä
Yhdysvaltain kansallisen terveysinstituutin tutkimusten mukaan vyöhyketerapia eli refleksologia voi lievittää joitakin rintasyöpäpotilaan oireita. https://nccih.nih.gov/health/reflexology
Sen sijaan MS-taudin erilaisiin oireisiin sillä ei ole todettu olevan riittävää näyttöä.https://nccih.nih.gov/health/providers/digest/multiplesclerosis-science.
Vuonna 2011 tehdyn systemaattisen katsauksen mukaan 23 satunnaistetusta kontrolloidusta kokeesta 8 osoitti refleksologian olevan vaikuttavaa useisiin tiloihin. Kuitenkin arvioijat tekivät päätelmän, että paras kliininen näyttö ei osoita vakuuttavasti, että refleksologia olisi tehokas hoitamaan mitään tilaa. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21111551
Vuonna 2019 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä refleksologialla todettiin olevan joitakin positiivisia vaikutuksia sydän- ja verisuonsairauksien hoitotoimenpiteiden aikana ilmenneeseen ahdistukseen. Se saattaa siis olla käyttökelpoinen täydentävä hoito. Lisää tutkimuksia aiheesta katsauksen tekijöiden mukaan kuitenkin tarvitaan. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30109722
Hieronnan, refleksologian ja akupainannan todettiin systemaattisessa katsauksessa olevan vaikuttava syöpää sarastavien oireiden hallinnassa. Tässä katsauksessa todettiin, että tutkimusten metodologiaa on kehitettävä. Satunnaistettujen kontrolloitujen kokeiden metodologiset vaatimukset ovat haastavia, ja enemmän informaatiota antavia tuloksia voitaisiin saada käyttämällä pramaattisempia, käytännönläheisempä tutkimusasetelma. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/31622362
Myös kuukautiskipujen lievenemiseen vuonna 2019 julkaistu systemaattinen katsaus ja meta-analyysi osoittivat refleksologialla olevan vaikutusta. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/31673284
Vyöhyketerapiaa koskevia systemaattisia katsauksia löytyy täältä:
Kunnollinen tutkimuskooste tarvitaan
En ole käynyt kaikkia tutkimuksia ja katsauksia läpi. Niitä on useita satoja. Näyttää siltä, että kansanvälinen tutkimus on vilkastumassa. Olisikin tarpeen arvioida nykyisin saatavilla olevan tieteellisen tutkimuksen tulokset niin refleksologian kuin muidenkin täydentävien hoitojen hyödyistä ja haitoista.
Tällaista katsausta tarvitsee myös Antti Rinteen hallitus, joka ohjelmassaan lupaa selvittää ”uskomus- ja vaihtoehtohoitojen sääntelymahdollisuudet”. Mitä nuo hoidot oikein ovat? Esimerkiksi Lääkäriliitto listasi vuonna 2016 ammattilehdessään vyöhyketerapian uskomushoidoksi eli hoitomuodoksi, joiden kieltämistä lapsilta ja eräiltä muilta ryhmiltä se on ajanut vuoden 2019 vaaliohjelmassaan. Tiedon lisääntyessä kanta saattaa muuttua. Joka tapauksessa lainsäädännön on hyvä nojata tutkimustietoon poliittisten tarkoitusperien ja eri intressiryhmien vaatimusten lisäksi.
Tutkimuskoosteen teko täydentävien hoitojen hyödyistä ja haitoista on niin valtavan iso työ, että se ei onnistu yksittäiseltä ihmiseltä iltapuhteina tutkimuksia lukemalla, vaan siihen tarvitaan tutkijaryhmä ja riittävästi aikaa ja muita resursseja. Ehkäpä Suomen hallitus satsaa tähän selvittäessään sääntelymahdollisuuksia.
Tätä esittää myös kansalaisaloite, joka peräänkuuluttaa tietoon nojaavaa päätöksentekoa ja asiallisen tiedon jakamista kansalaisille. Mikä sen järkevämpää. Kyseessä on hyvin perusteltu kansalaisaloite. Suosittelen allekirjoittamaan https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/5011
Toivottavaa myös on, että joko Leena Hannulan ryhmä tai joku muu tutkijaryhmä yhdessä jonkin suomalaisyliopiston kanssa innostuvat toteuttamaan satunnaistetun, eri hoitomuotoja vertailevan hoitotutkimuksen koliikkivauvoille ja heidän vanhemmilleen. Ja toivottavasti saavat siihen rahoitustakin.
Aina voi toivoa, että asioita tutkittaisiin ja selvitettäisiin. Tähän asti on lähinnä hutkittu. Jospa se järki voittaisi tässäkin asiassa eikä toimittaisi vanhojen ennakkoluulojen pohjalta.
Käsittääkseni ehdotetussa muodossa puoskarilaki ei mitenkään estäisi tuota hoitoa. Lain ympärillä on omituista probagandaa. Hoito olisi sallittua huoltajien suostumuksella. Vaikea kuvitella, että vauva saisi hoitoa ilman huoltajien suostumusta.
Ismo, minkä organisaation ehdottamaan lakiluonnokseen laittoman lääkärintoimen(puoskaroinnin) harjoittamisesta viittaat?
Ismo varmaan tarkoittaa uusinta lakialoitetta, jossa alaikäiselle voidaan antaa hoitoja vanhempien sostumuksella, tai no aloitteessa tuo taisi olla toisella ilmauksella. Tietysti poislukien muun kolmen kohdan tapaukset. Niin eli ei tarvitse viedä lasta jokaisesta flunssasta lääkäriin, tai jos tulee haava käteen ei tarvitse viedä sairaanhoitajalle laastaria varten.
Entäs ne statiinit. Kiitos vastauksesta, mutta ajattelen, että Ismo lakiasioita opiskelleena varmaankin myös itse haluaa vastata kysymykseeni. Sinun kommentistasi ei nyt oikein saa selvää, kun siinä ei viitata mihinkään julkiseen dokumenttiin. Ei ole olemassa lakialoitetta, joka olisi eduskunnassa käsittelyssä, ei ole olemassa edes sosiaali- ja terveysministeriön tai jonkin muun ministeriön ehdotusta. Erilaisia ehdotuksia on esitetty erilaisten intressiryhmien toimesta. Minkähän intressiryhmän ehdotusta tarkoitat ja minkä muotoinen tuo ehdotus on?
Tammikuussa 2020 järjestetään Helsingin yliopistossa avoin seminaari. Ehkä siellä saadaan joitakin vastauksia mainitsemiisi kysymyksiin viranomaiselta, tutkijoilta ja eri vaikuttajaryhmiltä.
https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/taydentavat-ja-vaihtoehtoiset-hoidot-haaste-ja-mahdollisuus-tutkimusta-tietoa-ja
Heh, eikös tuo uusin lakialoite oli viittaus asiakirjaan joka on ollut viimeksi lakialoitteena., jota muuten itse olet näköjään n. vuosi sitten käsitellyt.
Statiinit, kuten totesin, eduskunnassa ei ole käsittelyssä tähän teemaan liittyvää lakialoitetta. Se (siis 10 vuotta vanha luonnostelma, jonka Sari Raassina oli viime syksynä kopioinut erimielisen STMn työryhmän papereista, jota siis ministeritkään eivät koskaan sen epämäräisyyden vuoksi olleet vieneet eduskuntan) oli todella vuosi sitten aloitteena eduskunassa. Mutta uudessa, keväällä 2019 valitussa eduskunnassa se ei ole. On siis olemassa vain ikivanha ja kuopattu kokoomuksen ex kansanedustajan harvinaisen epäselvä ehdotelma, jonka käytäntöön pano ei edes ole mahdollista, kuten viittaamassasi kirjoituksessani selkeästi osoitan. Kiva että seuraat aktiivisesti blogiani. Tule seminaariinkin. Saat siellä ajankohtaista tietoa.
Kunnollinen, kansalaisten etuaa ajava sääntely tietysti tarvitaan. Se pitää tehdä kuten demokratiassa on tapana, laajan keskustelun, tutkimustietojen ja kustannusvaikuttavuusarviointien pohjalta