Masennuksen biologia valaa toivoa

– Evoluutiopsykologia aiheuttaa psykiatriassa paradigman muutoksen, kirjottaa dosentti Markus J Rantala vastikään julkaistussa kirjassaan Masennuksen biologia. Evoluutiopsykologinen näkökulma mielialahäiriöihin (2019, 248). Paradigmalla tarkoitetaan tieteessä kunakin historiallisena aikana vallitsevana olevaa ajattelutapaa, joka vaikuttaa siihen, mitä ja miten asioita tutkitaan. Tutkimus puolestaan vaikuttaa hoitokäytäntöihin.

Evoluutiobiologiasta ja evoluutiopsykologiasta väitellyt tutkija vaatii ajatustavan ja käytäntöjen muutosta masennuksen tutkimukseen, diagnosointiin ja hoitoon. Hän toteaa, että koska masennus ei ole yksi sairaus, ei sitä myöskään tule hoitaa yhtenä sairautena, vaan hoito pitää räätälöidä masennustyypin mukaan.

Markus J Rantalan esitelmästä kirjan Masennuksen biologia julkistamistilaisuudessa Porthaniassa, Helsingissä 24.10.2019.

Markus J Rantalan mukaan evoluutiopsykologisesta näkökulmasta masennus voidaan jakaa 12 eri tyyppiin, sen mukaan, mikä masennuksen laukaiseva tekijä on. Näitä tekijöitä ovat: Infektio, krooninen stressi, yksinäisyys, traumaperäinen stressihäiriö, hierarkia konflikti, rakkaus ongelmat, läheisen kuolema, synnytys, vuoden aikaa, kemikaalit, somaattiset sairaudet, nälkiintyminen.

Markus J Rantalan esitelmästä kirjan Masennuksen biologia julkistamistilaisuudessa Porthaniassa, Helsingissä 24.10.2019.

Masennuksesta vain hyvin pieni osa johtuu geneettisistä tai aivoperäisistä syistä. Siksi masennuksen hoitaminen aivojen toimintaan vaikuttavilla lääkkeillä on nykytutkimuksen mukaan harvoin perusteltua, totesi Markus J Rantala esitelmässään kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä 24.10.2019. 

Hän tähdensi, että hänen esittämänsä masennustyyppien 12 osainen luokittelu ei ole tieteellisesti todennettu, vaan se vaatii vielä huomattavan suuria tutkimuspanoksia. Kuitenkin se on evoluutiopsykologian ja evoluutiobiologian teorioiden perusteella järkevästi argumentoitu näkökulma masennuksen, nykyisen kansantautimme syihin ja hoitotapoihin sekä ehkäisyyn.

Lääketeollisuuden vaikutus tutkimukseen

Kirjassaan Markus J Rantala kritisoi myös masennusta koskevaa tutkimusta erityisesti siitä, että lääketeollisuudella on kovin suuri vaikutusvalta siihen, mitä tutkitaan ja miten tutkitaan. Hän esittää hämmästyttävän esimerkin. Yhdysvaltalaiselle elintarvike- ja lääke viranomaiselle riittää, että kahdessa tutkimuksessa osoitetaan, että lääkkeen teho eroaa lumeesta, eikä haittaa, vaikka olisi tehty useita tutkimuksia, joissa vaikutusta ei olisi löydetty. Tällaisella näytöllä masennuslääke voi saada Yhdysvalloissa myyntiluvan, vaikka tutkimuksen olisi rahoittanut tai tehnyt lääkettä valmistava yritys. (Rantala 2019, 248).

Rantala sanoo että määritelmän täyttävät kirkkaasti useimmat hänen kirjassaan esitellyt lääkkeettömät hoitomuodot. Useimmat täyttävät myös käypä hoito -suosituksen määritelmän kohtalaisesta tutkimusnäytöstä ja monet jopa myös määritelmän vahvasta tutkimusnäytöstä (Rantala 2019, 249).

”Jos hoitomuodolla on vain myönteisiä vaikutuksia (kuten kurkumiinilla tai liikunnalla), ei näytön tarvitsisi maalaisjärjellä ajatellen olla yhtä suurta kuin hoitomuodossa, jossa suurin osa saa haittavaikutuksia, osa tekee itsemurhan ja jossa hoidon lopettaminen on vaikeaa”, kirjoittaa Markus J Rantala (s. 249)

Median toiminta myös ihmetyttää

Vuonna 2018 ilmestyi Lancetissa laaja systemaattinen katsaus, jossa perehdyttiin 21 yleisesti käytetyn masennuslääkkeen vaikutuksiin. Tutkijat totesivat kaikkien tutkittujen lääkkeiden olevan lumelääkkeitä tehokkaampia. Mediassa tutkimuksen julistettiin osoittavan lopullisesti, että masennuslääkkeiden käyttöä kritisoineet ovat olleet väärässä. (Rantala 2019, 204). (Rantalalle on tässä kohtaa tullut pieni virhe. Cipriani ym. 2018 systemaattinen katsaus on julkaistu Lancetissa, ei BMJ:ssä (British Medical Journal), kuten kirjan tekstissä sanotaan. Viite kirjan lähdeluettelossa on oikein)

Kuitenkin BMJ:ssä kesäkuussa 2019 julkaistussa saman aineiston uudelleen analyysissä osoitettiin, että alkuperäinen meta-analyysi oli tilastollisilta menetelmiltään virheellinen eivätkä siinä käytetyt tulokset usein vastanneet alkuperäisissä tutkimuksissa esitettyjä tuloksia. Tämä käytännössä kumoaa aiemman meta-analyysin tulokset, eikä masennuslääkkeiden tehosta ole täten edelleenkään siis kiistatonta näyttöä. (Rantala 2019, 204).

Tätä tutkimustulosta media ei noteerannut.  

Kirjan lopussa tutkija valaa toivoa ja uskoa paranemiseen: ”Masennuksen yksi keskeisiä oireita on toivottomuuden tunne. Kannattaa muistaa, että kaikkiin hoitoihin sisältyy lumevaikutus, sillä ne herättävät toivon paranemisesta. Jos masentuneen saa ymmärtämään, mikä on esimerkiksi tulehduskipulääkkeiden hoitava mekanismi masennuksen hoidossa, ja näytetään tutkimukset, jotka osoittavat niiden oikeasti toimivan, voidaan olettaa, että myös niiden lumevaikutus on voimakkaampi. Masennuksen hoidossa on tärkeää nimenomaan herättää toivon tunne, ja hoitojen toimivuuden osoittaminen potilaalle auttaa siinä. Evoluutiopsykologia tuo mukanaan toivon, sillä se antaa teoriapohjan psykiatrialle yhä tehokkaampien hoitomuotojen kehittämiseksi.” (Rantala 2019, 249).  

”Psykiatriassa ei voida enää jättää huomiotta, että ihmislajilla on takanaan vuosimiljoonien evolutiivinen historia, joka näkyy edelleenkin käyttäytymisessämme. Masennus ei vain ilmesty tyhjästä sille geneettisesti alttiille ihmiselle, kuten biologisessa psykiatriassa on ajateltu, vaan masennus on usein seurausta negatiivisista elämän tapahtumista. Evolutiivisesti historiassamme masennus on yksilön kannalta hyödyllinen vaste näihin tapahtumiin ja auttoi esivanhempiamme selviämään niistä. Länsimaisen elämäntavan myötä elämän vastoinkäymisen aiheuttama mielialan lasku johtaa usein kliiniseen masennustilan, joka on aivojen tulehdustila. Tämän tulehdustilan takia aiemmin adaptiivinen masennus saa sairauskäyttäytymisen piirteitä, eikä enää auttaa yksilöä selviämään”. (Rantala 2019, 248)

Uusia näkymiä

Kirja avaa aivan uudenlaisia näkymiä masennuksen hoitoon ja ehkäisyyn. Se on kiehtova analyysi mielenterveyden häiriöistä ja hoitomahdollisuuksista. Suosittelen.   

Artikkelikuva: Outi Pieski Our land, our running colours. Kiasma 27.10.2019.

Kirja

Markus J Rantala Masennuksen biologia. Evoluutiopsykologinen näkökulma mielialahäiriöihin. Terra Cognita. Helsinki 2019.