Täällä somessa meitä on monta ihmistä odottamassa.
Lääkäri Antti Heikkilän Lääkkeetön elämä -kirjan (Otava 2018) saama huomio Helsingin Sanomissa (HS) on ihmetyttänyt monia, jotka ovat tottuneet luottamaan lehden faktoihin nojaavaan journalismiin. Periaatetta on ikävällä tavalla rikottu Antti Heikkilää ja hänen kirjaansa koskevassa kirjoittelussa.
HS on täystyrmännyt kirjan, ja systemaattisesti levittänyt ”tietoa” ”Heikkilän ohjeiden” vaarallisuudesta ja jopa rikollisuudesta. Se on pureutunut kirjan virheisiin, mutta ei ole antanut tilaa kirjan pääviestille, lääkkeettömyyden edistämiselle.
Miksi? Osa blogini lukijoista on ollut tyytyväisiä tällaiseen journalismiin, mutta osa pitää Heikkilä-juttuja törkeän värittyneinä.
Lukija, Asko Ali-Marttila ja lukuisat muut bloginseuraajat haluavat tietää, miksi HS julkaisi Antti Heikkilän kirjaa halventavia juttuja viittaamalla ”jopa hengenvaarallisuuteen”.
Alla on ote Asko Ali-Marttilan kommentista blogijuttuun Ei voi olla totta, ihmisten kuolemalla pelottelu jatkuu https://liinanblogi.com/2019/01/17/ei-voi-olla-totta-ihmisten-kuolemalla-pelottelu-jatkuu/
Asko Ali-Marttila:
”Mutta mikä oli alunperin toimittaja Satu Vasantolan ajatus, kun teki niin värittyneen jutun – ja mikä oli ”faktapohjaisuuteen perustuvaa toimituskulttuuria” vaalivan Kaius Niemen ajatus, kun hyväksyi sen julkaistavaksi, vaikka varmasti näki artikkelin värittyneisyyden ja sen, että Heikkilälle ei annettu asiallista kommenttipuheenvuoroa selkeästi henkilöönkin osuvassa artikkelissa.
Kysytään asiaa suoraan Vasantolalta ja Niemeltä. En pitäisi kohtuuttomana sitäkään, että Antti Heikkilä ehtisi avoimesti kommentoida merkittävimpiä kirjaan tulleista virheistä. Esim. tuo Liinan edellisen blogin keskustelussa käsitelty arvio sytostaattihoitoihin kuolleiden prosenttiosuudesta kuulostaa sellaiselta.
Liinan toivoman sivistyneen keskustelun nimissä laitan tämän viestin tiedoksi Niemelle, Vasantolalle ja Heikkilälle. Kiitos jo etukäteen, jos ehditte vastailemaan!”
Satu Vasantola soitti minulle (Liinalle/Pauliinalle) perjantaina 18.1.2019. Koska emme puhelinkeskustelussa sopineet, että julkistamme keskustelun sisältöä, en voi siitä kertoa muuta kuin sen, että pyysin Satu Vasantolaa vastaamaan tässä blogissa, jotta kaikki lukijat saavat tietoa suoraan häneltä.
Myös Asko Ali-Marttila on ollut henkilökohtaisesti yhteydessä toimittaja Satu Vasantolaan.
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset tässä blogissa:
https://liinanblogi.com/2018/12/19/antti-heikkilan-julkinen-lynkkaus/
https://liinanblogi.com/2019/01/13/levittaako-media-vaaristeltya-tietoa-antti-heikkilan-kirjasta/
https://liinanblogi.com/2019/01/17/ei-voi-olla-totta-ihmisten-kuolemalla-pelottelu-jatkuu/
Kirjoitusta päivitetty 22.1.2019, klo 19.40: Artikkelikuva vaihdettu, HS-logo poistettu (Tyylikäs logo ehti olla blogissa noin 2 minuuttia, kunnes hoksasin, että eihän yrityksen logoa voi tällaisessa yhteydessä käyttää. Anteeksi siitä kaksiminuuttisesta).
Mitä jos Heikkilä ensiksi vastaisi hänelle esitettyyn kritiikkiin esim. Valtsun terveysblogissa esitetyt lukuisat asiavirheet.
Mitkähän ne virheet mahtaa olla kun ne käy selville olenkaan, joten eiköhän riitä tämä jonninjoutava pähkäilyt hevon kuuseen.
Heikkilähän ei ole kieltänyt kirjassaan olevia virheitä, ja on luvannut kirjasta olevan tulossa tarkistetun painoksen.
Mitä tulee Valtsun virhelistaan, niin varmaan hän on suurin piirtein oikeassa, mutta jos tarkastellaan listan alkua, niin heti pistää silmään kohta, joka mielestäni kaipaisi Valtsun toimesta oman virheen myöntämistä, tai sitten ei, jos olen väärässä.
Kohta Valtsun virhelistasta:
Heikkilän kirja: [Pohjois-Karjala-projektin seuranta-aikana] kuolleisuus laski Pohjois-Karjalassa, mutta niin se laski myös Kuopiossa jopa enemmän kuin Pohjois-Karjalassa. Kuopiossa ei kuitenkaan ollut tehty mitään muutoksia kolmen riskitekijät suhteen.
Valtsun korjaus: Päinvastoin kuin Heikkilä väittää, myös Kuopiossa tapahtui Pohjois-Karjalan kanssa käytännössä lähes identtinen lasku tärkeimmissä riskitekijöissä eli kolesterolissa, systolisessa verenpaineessa, diastolisessa verenpaineessa ja tupakoinnissa. Jotkut riskitekijöistä laskivat pisaran verran nopeammin Pohjois-Karjalan alueella ensimmäisten viiden vuoden aikana (1972-1977), mutta sen jälkeen muutokset ovat olleet samanlaisia koko maassa.
Oikeasti, Heikkilä ei kirjassaan ota kantaa Kuopion riskitekijöiden muutokseen, vaan siihen, että Kuopiossa ei tehty mitään muutoksia näiden riskitekijöiden suhteen. Siis, Kuopiossa ei tarvinnut vaihtaa voita margariiniin, verenpainetta ei ohjeistettu alentamaan tarvittaessa lääkkein, eikä tupapakointia kehotettu lopettamaan ja niistä huolimatta riskitekijät laskivat melkein yhtä paljon kuin Pohjois-Karjalassa.
Jos todellisuus on, että Kuopiossa kuolleisuus laski enemmän kuin Pohjois-Karjalassa, niin silloin riskitekijöiden hoito/alenema ei selitä sitä. Siis mikä oli tutkimuksen merkitys?
Jos oltaisiin aidosti kiinnostuneita ihmisten terveydestä, niin eikö ”tuoreen tutkimuksen mukaan eikosapentaeenihappo (EPA) vähentää merkittävästi sydäntapahtumien vaaraa sydänpotilailla, joiden triglyseriditaso on koholla”, olisi syytä ottaa hoito käytäntöön?
Olavi,
Tässä listassa kuvaillaan satoja asiavirheitä Antti Heikkilän tuotannossa, yksilöitynä ja perustelujen&lähteiden kera: http://www.bitly.com/heikkila
Listassa on lueteltu Lääkkeetön elämä -kirjan asiavirheitä noin 80 kappaletta. Tämän lisäksi noin 300 muuta asiavirhettä Heikkilän tuotannossa.
Martti,
Väität että Heikkilähän ei ole kieltänyt kirjassaan olevia virheitä. Tosiassa hän ON selvästi kieltänyt virheet:
”Heiskanen on kuiskutellut lapsellisista, tuulesta temmatuista löytämistään virheistä” – Antti Heikkilä
”Eivät pysty yksilöimään virheitä.” – Antti Heikkilä
”Heikkilä vastaa kritiikkiin todeten, että kirjasta ei ole pystytty osoittamaan virhettä” – Länsiväylä 16.1.2019
Lisäksi väität minulla olevan virhe PK-projektia koskevassa faktantarkastuksessa. Katsotaanpa tarkemmin.
Heikkilä toteaa: ”Kuopiossa ei kuitenkaan ollut tehty mitään muutoksia kolmen riskitekijän suhteen.”
Katsotaanpa vaikkapa Pohjois-Karjala -projektin ensimmäisiä vuosia 1972-1977. Kuopion alueella tupakointi väheni 50% -> 44%. Samoin myös täysmaidon ja voin kulutus vähenivät siellä käytännössä yhtä paljon kuin Pohjois-Karjalassa.
Heikkilän mukaan ”mitään ei ollut tehty”, mutta AIVAN SELVÄSTIPÄ oltiin tehty, koska se näkyi selkeinä muutoksina Kuopion alueen rasvankulutus- ja tupakointitilastoissa. Tällaiset elintapamuutokset ovat looginen selitys sille, miksi mm. verenpaine ja kolesteroli vähenivät Kuopiossakin samaa tahtia kuin Pohjois-Karjalassa.
Ilmeisesti väärinkäsität PK-projektin jonkinlaiseksi vertailukokeeksi, jossa vain ja ainoastaan Pohjois-Karjalassa oltaisiin tehty hyviä asioita ja muualla Suomessa nämä elintapamuutokset olisivat olleet kenties jopa kiellettyjä? Kyseessähän ei ollut mikään tämänsuuntainen kokeellinen tutkimusasetelma vaan ihan vaan dokumentoitu hanke jossa ihmiset saivat päättää itsestään ja Pohjois-Karjalassakin monet ihan vapaaehtoisesti jatkoivat voin syömistä kampanjoista huolimatta. 😀
Lähteet:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80109/731beafd-b544-42b2-b853-baa87db6a046.pdf
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/3420071
Valdimir,
Kirjoitit: ”Väität että Heikkilähän ei ole kieltänyt kirjassaan olevia virheitä. Tosiassa hän ON selvästi kieltänyt virheet”
Voithan lukea Heikkilän itsensä kirjoittaman toteamuksen, ”……En ole koskaan kieltänyt, että kirjassani ei olisi virheitä…..”, blogista ”Ei voi olla totta, ihmisten kuolemalla pelottelu jatkuu”
Kirjoitit: ”Heikkilän mukaan ”mitään ei ollut tehty”, mutta AIVAN SELVÄSTIPÄ oltiin tehty, koska se näkyi selkeinä muutoksina Kuopion alueen rasvankulutus- ja tupakointitilastoissa. Tällaiset elintapamuutokset ovat looginen selitys sille, miksi mm. verenpaine ja kolesteroli vähenivät Kuopiossakin samaa tahtia kuin Pohjois-Karjalassa.”
Heikkilän toteaa kirjassaan: ”Riskitekijöiksi määriteltiin kolme tekijää: korkea kolesteroli, tupakointi ja verenpainetauti. Alkoholista ei puhuttu mitään. Voi vaidettiin margariiniin, verenpainetta tarvittaessa lääkittiin ja ihmisiä kehotettiin lopettamaan tupakointi. Se, missä määrin kaikki sitten toteutui käytännössä, ei ole selvillä. Mitään todellista seurantaa ei tehty vaan luotettiin tutkittavien omaan ilmoitukseen. Esimerkiksi alkoholin kulutusta ei seurattu, vaikka noihin aikoihin alkoholia käytettiin runsaasti. Kuopion lääni toimi vertailukohteena Pohjois-Karjalalle. Kuopiossa ei tehty mitään muutoksia IHMISTEN elämäntapojen suhteen.” (Korostus minun)
Ymmärtäisin ylläolevan siten, että Kuopiossa ei annettu ihmisille ”ylempää” mitään muutosesityksiä elämäntapojen suhteen, joita heidän olisi pitänyt noudattaa, toisin oli Pohjois-Karjalassa. Se, mitä Kuopiolaiset itse tekivät, on asia erikseen. Sitä ei Heikkilä kirjassaan mielestäni tarkoittanut, toteamuksellaan ”mitään ei tehty.” Toki asiasta voi ja saa olla eri mieltä.
Kirjoitit: ”Ilmeisesti väärinkäsität PK-projektin jonkinlaiseksi vertailukokeeksi, jossa vain ja ainoastaan Pohjois-Karjalassa oltaisiin tehty hyviä asioita ja muualla Suomessa nämä elintapamuutokset olisivat olleet kenties jopa kiellettyjä? Kyseessähän ei ollut mikään tämänsuuntainen kokeellinen tutkimusasetelma vaan ihan vaan dokumentoitu hanke jossa ihmiset saivat päättää itsestään ja Pohjois-Karjalassakin monet ihan vapaaehtoisesti jatkoivat voin syömistä kampanjoista huolimatta”
No, ainakin pidin Kuopion lääniä verrokkina Pohjois-Karjalalle. Pohjois-Karjalaisille, annettiin tietyt ohjeet, noudattaviksi, muille näitä ei annettu ja siten he saivat elää omien mieltymyksiensä mukaisesti, kieltoja ei siis heillä ollut. Toki Pohjois-Karjalassakin sai syödä mitä kukin halusi, mutta kuinka uskottava projekti silloin oli?
Eli, johtopäätökseksi käynee jostain lukeneeni: ”Kaikki ovat yhtä mieltä, että Pohjois-Karjala projekti ei ole tieteellisesti pätevä selitys suomalaisten sydänterveyden alentumiselle”.
”Pohjois-Karjalassakin sai syödä mitä kukin halusi, mutta kuinka uskottava projekti silloin oli? (…) Eli, johtopäätökseksi käynee jostain lukeneeni: ’Kaikki ovat yhtä mieltä, että Pohjois-Karjala projekti ei ole tieteellisesti pätevä selitys suomalaisten sydänterveyden alentumiselle'”
Kuinka uskottava projekti oli? PK-projekti EI OLLUT mikään tutkimus jolla olisi mitään todistusarvoa minkään kannalta. En tajua miksi vielä nykyaikana ’terveyskeskustelijat’ yrittävät viitata kaiken maailman PK-projekteihin ja vuoden 1953 FAO-tilastoihin kun ne ei edusta lainkaan sitä tiedettä jolla voitaisiin ylipäätään todistaa yhtään mitään.
No, vaikka sen todistusarvo on mitätön, niin silti loputtomasti kuulee sitä ”kuopiossapa sydänkuolleisuus laski yhtä paljon” -soopaa, ja silloin on tietysti aiheellista huomauttaa, että elintapamuutokset ja tutkittujen riskitekijöiden muutokset Kuopion alueella oli samansuuntaiset kuin Pohjois-Karjalan suunnalla, mikä saattaisi mahdollisesti selittää sitä, että myös sydänkuolematilastot olivat samansuuntaiset.
Vladimir ja Martti, keskustelette PK -projektista ja sen tulkinnoista. Minäkin tulen nyt mukaan, vaikka tämä ei oikeastaan liity blogikirjoitukseeni, jossa pyysin lehden selitystä mielestäni omituiselle, vääristyneelle kirjoittelulle Heikkilän kirjasta. Selitystä ei ole tullut. Kirjan virheet eivät ole riittävä tai edes oikea syy väittää teosta ”vaaralliseksi”.
Valtsun kommentti ”Kuinka uskottava projekti oli? PK-projekti EI OLLUT mikään tutkimus jolla olisi mitään todistusarvoa minkään kannalta. En tajua miksi vielä nykyaikana ’terveyskeskustelijat’ yrittävät viitata kaiken maailman PK-projekteihin ja vuoden 1953 FAO-tilastoihin kun ne ei edusta lainkaan sitä tiedettä jolla voitaisiin ylipäätään todistaa yhtään mitään.” Tämä on mielenkiintoinen väite.
PK-projektin idea todellakin oli tehdä terveyden edistämisen intervention seurantatutkimusta kahdella alueella eli Pohjois-Karjalassa, jossa oli interventio (terveyskasvatusta, neuvontaa, ruoanvalmistuskursseja, tupakoinninlopettamiskursseja, joukkoviestintää ym ) elintapojen muuttamiseksi, jotta valitut riskitekijät vähenisivät ja Kuopiossa, jossa interventiota ei järjestetty. Heikkilän sanoin ”Kuopiossa ei tehty mitään muutoksia ihmisten elämäntapojen suhteen.” Lause on epätarkka ja sen pitäisi kuulua näin: ..ei tehty mitään ERTYISTOIMENPITEITÄ (interventiota) elämäntapojen muuttamiseksi. Asiayhteydestä Heikkilän lauseen kyllä ymmärtää oikein hyvin. Sama päätee toiseen ristiriitaisia tulkintoja aiheuttaneeseen ja Valtsun virheeksi listaamaan lauseeseen ”Kuopiossa ei kuitenkaan ollut tehty mitään muutoksia kolmen riskitekijän suhteen”. Tämäkin lause on epätarkka, koska sen voi ymmärtää niin että kuopiolaiset vaan jatkoivat tupakointiaan yms (jos siis lukee tekstiä kuin piru raamattua). Asiayhteydestä myös tämän, ainakin minä, ymmärsin oikein hyvin: tässä pitäisi lukea, että EI OLLUT TEHTY TOIMENPITEITÄ (INTERVENTIOTA) riskitekijöiden vähentämiseksi.
Tämä lausevirhe ei kylläkään ole varsinainen asiavirhe ja varsinkaan sellainen, että sen perusteella Hesari tai kuka tahansa voisi väittää Heikkilän kirjaa ”vaaralliseksi, jos ihmisten uskovat sen ohjeita”.
Totta kai Kuopiossakin tapahtui elintapamuutoksia, koska koko Suomessa oli tuohon aikaan meneillään erilaisia järjestöjen ja muiden tahojen valistusprojekteja. Itsekin suunnittelin ja organisoin isoja valtakunnallisia tupakanvastustamiskampanjoita ja muita terveyden edistämishankkeita silloisessa lääkintöhallituksessa (nyk. THL). Ruokateollisuus muuttui, ruokatarjonta kaupoissa muuttui, tupakkalaki säädettiin, elintaso nousi jne. Pekka Puska ja Kaj Koskela vetivät Terveyden Avaimet kurssia televisiossa. Näiden kaikkien vaikutukset näkyivät KOKO Suomessa, ja ne heijastuivat myös PK-projektiin. Ei mikään lääni ollut kuten ei ole nytkään eristetty toisista.
Kiinnostavaa on, että Valtsu ja Heikkilä tekevät saman suuntaisen päätelmän PK-projektin merkityksestä. Yllä sitaatti Valtsulta ja näin kritisoi Heikkilä: ”Tutkimuksen tekijöiden mukaan Pohjois-Karjala-projekti oli menestys. Suomen mediakin villiintyi asiasta. Ne, jotka tiesivät todellisuuden, olivat hiljaa. Pohjois-Karjala-projekti on suomalaisen terveysuskonnon kulmakivi ja pyhä asia.”
Oli miten oli, mutta merkittävä tuo projekti on jostain syystä edelleenkin. Siihen eivät viittaa vain ”terveyskeskustelijat”, kuten Valtsu toteat, vaan virallinen taho eli THL: ”The results and experiences of the North Karelia Project show that a determined and well-conceived intervention can have a major impact on health-related lifestyles and on population risk factor levels and that such a development, indeed, leads to reduced disease rates and improved health of the population.”
https://thl.fi/en/web/chronic-diseases/what-s-new/noncommunicable-disease-seminar-ncd-seminar-/north-karelia-project
Olen Pauliina samaa mieltä yhteenvetosi kanssa.
Tuo yksittäinen kohta ei ollut mielestäni kovin olennainen osa kritiikkiäni eikä esille nostamani väite PK-projektista tee kirjasta vaarallista. Mielestäni AH:n kirja on monilta osin enemmänkin terveellinen kuin vaarallinen – oletan että esim ketodieetti ja ultraprosessoidun ruoan välttäminen on useille hyväksi.
Tästä huolimatta, joidenkin lukijoiden kohdalla kirjan väitteet koskien kolesteroli- ja syöpälääkkeitä saattavat ollakin haitaksi. Mikäli kirja saisi suuren joukon ihmisiä esimerkiksi luopumaan kolesterolilääkkeistä tai viivästyttämään lääkkeellisiä syöpähoitoja, tällä olisi nähtävissä potentiaalisesti haitallisia seurauksia. Siksi kirjaan liittyvien asiavirhemainintojen suhteen oikea toimintatapa olisi tarkistaa väittämät huolellisesti ja sen jälkeen oikaista virheellisiksi varmistuneet kohdat.
Mitä tulee PK-projektiin, tässä vielä lainaus Reijo Laatikaisen blogista:
”Viime vuonna A-Talk -ohjelmassa keskusteltiin Pohjois-Karjala -projektista ja sen todistusarvosta (…) Pekka Puska, Mikael Fogelholm, Kari Salminen ja Taija Somppi kertovat mielipiteensä Pohjois-Karjala -projektista ja sen merkityksestä suhteessa uusin meta-analyyseihin (verrattuna väestö- ja päätetapahtumatutkimuksiin). Kaikki ovat yhtä mieltä, että Pohjois-Karjala projekti ei ole tieteellisesti pätevä selitys suomalaisten sydänterveyden alentumiselle.”
Lisään vielä täsmennyksen tuohon ”Pohjois-Karjala vs Kuopio” -asiaan. Jonkinlainen vertailuasetelma oli ainakin ”THE NORTH KARELIA PROJECT: FROM NORTH KARELIA TO NATIONAL ACTION” -kirjan mukaan alkuperäisenä tarkoituksena, mutta käytännössä tästä ajatuksesta luovuttiin sen havainnon myötä, että projektin vaikutus ulottui muun muassa telkkarin kautta muihinkin maakuntiin:
”In the original project phase (1972-77) the neighbouring province of Kuopio was chosen as the reference area for the programme, and this comparison was emphasized
in the report of that period (Puska et al. 1981). However, there were already several indicators that the “net changes” between the two areas were likely to be conservative
estimates of the true effect. Firstly, Kuopio had a new medical school established in 1972, with experts and groups active in prevention. Secondly, it was the neighbouring
province, so the project was likely to have an influence there. After 1977 the situation changed further. The North Karelia Project became actively involved in preventive work nationwide, e.g. through several major TV risk reduction programme series, other media activities, health policy activities etc. This meant that neither Kuopio province nor any other area of Finland could be a ’true reference area’ any longer. Risk factor monitoring has nevertheless continued in Kuopio province, with other monitoring areas gradually being included. Developments are now monitored throughout the country as far as possible, in addition to North Karelia.”
Minulle on tosiaan sama, määritteleekö tuon korjausehdotuksessani olevan kohdan ”asiavirheeksi” vai ”epätarkaksi ilmaisuksi”, mutta joka tapauksessa koin oleelliseksi huomauttaa listassani asiasta siksi, että Heikkilän käyttämä kuvailutapa antaa todennäköisesti monille lukijoille mielikuvan siitä, että riskitekijät olisivat muuttuneet vain Pohjois-Karjalan alueella, ja että juuri siellä kuolleisuustrendi parani huonommin kuin vertailualueella. Tämä on siitäkin syystä olennaista nostaa esiin, että Heikkilän kirjassa on myös muita radikaaleja väitteitä riskitekijöistä (esim ”Riskitekijät ovat toinen virallisten suositusten luoma myyttti, joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa”).
PK-projektia on markkinoitu sen alkuajoista näihin päiviin saakka onnistuneena interventiona (esim. THL). Kansalaisten (nuoret eivät tietenkään tiedä koko projektista mitään) mielissä se edustaa edelleen voin käytön vähenemisen aiheuttanutta projektia, vaikka oikeasti näin ei olekaan. Sitten sitä ruvettiin nimittämään nationwide-projektiksi, jota se myöskään ei oikeasti ollut. Valistusta ja vaikuttamista tehtiin ihan ilman PK-projektiakin eri puolilla Suomea. Asiat ovat sekoittuneet. Ei sillä niin suurta väliä kansalaisille ole, mitä oikeasti tapahtui. Sen sijaan kansalaisille on väliä esimerkiksi sillä, että se ei tiedä monien lääkkeiden haitoista (esim. masennuslääkkeet, joita syö melkein puoli miljoonaa suomalaista!) ennen kuin itse kokee, koska heille on kerrottu vain hyödyistä (jotka eivät tutkimusten mukaan ole niin suuret kuin kansalaisten on annettu tiedotuksen kautta ymmärtää), mutta eipä juurikaan ole kerrottu haitoista. Asiat ovat yksipuolistuneet masennuslääkkeiden käytön eduksi, vaikka lääkkeettömiäkin avun muotoja on olemassa. Tämän sanon vain esimerkkinä siitä, miten eri tavoin asiat voivat sekoittua tai niitä ehkä halutaankin sekoittaa joidenkin erityisintressien vuoksi.
Vladimir, ajatuksesi Heikkilän kirjan vaarallisuudesta vaikuttaa erikoiselta. Suomessa julkaistaan vuosittain satoja terveyskirjoja, joissa on ”potentiaalisesti” haitallisia terveysväittämiä. Tämä väitteesi ”Mikäli kirja saisi suuren joukon ihmisiä esimerkiksi luopumaan kolesterolilääkkeistä tai viivästyttämään lääkkeellisiä syöpähoitoja, tällä olisi nähtävissä potentiaalisesti haitallisia seurauksia.” perusteluna Hesarin käynnistämälle ja koko median massiiviselle ”Heikkilän kirja on vaarallinen” -kampanjalle (jota sinäkin olet osaltasi ollut käynnistämässä) ja Heikkilään henkilönä ja kustantajaan kohdistuneille vääristyneille syytöksille (jopa rikollisuudesta) on erittäin ontuva. Mikäli tätä logiikkaa ”JOS kirja saisi SUUREN JOUKON tekemään jotakin, niin tällä olisi nähtävissä POTENTIAALISESTI haitallisia SEURAUKSIA.” noudatettaisiin eli mikäli se olisi yhteiskunnassamme yleisesti hyväksytty ”ihmisten suojelun perustelu”, niin silloin esimerkiksi kaikki makeismainonta ja myynti pitäisi kieltää, koska on todistetusti paljon ihmisiä, jotka ostavat näitä TODISTETUSTI (ei vain potentiaalisesti) terveydelle haitallisia tuotteita, jotka johtavat sairauksiin, joita sitten lääkkeillä pyritään hoitamaan. Puhumattakaan alkoholista, jonka liikakäyttö yhdistyy masennukseen, jota sitten hoidetaan lääkkeillä.
Mistään Heikkilän sanomasta kirjassa ei voi vetää johtopäätöstä, että syöpähoitoja pitäisi viivästyttää tai että hän suosittelisi sytostaattien välttämistä. Hän ei ole sellaista sanonut. Kyse on siis tehdystä, kuvitellusta uhkasta eli olkinukesta. Sytostaattien haitoista (sivuvaikutuksista, jotka ovat todellisia), on voitava rehellisyyden nimissä puhua yhteiskunnassa. Salaaminen se vasta ikävää ja epäeettistä on. Kirjan pääkritiikki ei ollut sytostaattien liikakäyttö, vaan ylipäänsä liiallinen lääkkeiden käyttö. Kirjan lyttääjät syyllistyvät itse kirsikanpoimintaan eli poimivat yksittäisiä asioita kirjasta haluamatta ymmärtää sen todella suurta merkitystä terveydenhuoltojärjestelmä kehittämisessä ihmislähtöisemmäksi ja lääkkeettömämmäksi. Lyttääjät myös olettavat lukijoiden olevan potentiaalisesti tyhmempiä kuin nämä todennäköisesti ovat.
Kolesterolilääkkeiden tutkimukset taas eivät pysty sanomaan yhtään mitään siitä, miten Heikkilän kirja vaikuttaisi a) ihmisten kolesterolilääkkeiden käyttöön ja b) niiden käytön jatkamisesta tai lopettamisesta tai ei-aloittamisesta mahdollisesti aiheutuviin positiivisiin tai negatiivisiin seuraamuksiin. Ei ole yhtään tutkimusta siitä, miten yksi kirja vaikuttaa sen lukijoiden terveyskäyttäytymiseen, terveydentilaan saatikka kuolleisuuteen. Heikkilän kirjan suhteen on tässä asiassa vain oletuksia, kummallisia oletuksia.
Jos PK-projekti ei vaikuttanut juuri mitään (kuten toteat), niin kuinka ihmeessä yksi ainoa Heikkilän kirja vaikuttaisi? Median pelottelu ja epäluulon kylväminen se vasta haitallista on. Voidaan olettaa, että moni joka on saanut avun esimerkiksi Heikkilän dieetistä, ahdistuu ja pelästyy tästä omaan auttajaan kohdistuvasta vainosta. Pelko on paha asia. (Tämä nyt oli samantasoinen pinnallinen heitto eli pelottelupäätelmä kuin esittämäsi ajatus potentiaalisista vaaroista. Eikä siis vakavasti otettava ollenkaan)
Kannattaisi ehkä pysyä tutkittuun tietoon nojaavalla linjalla. Mielestäni ollaan aika vaarallisella tiellä, jos hallitsevan, kunakin historiallisena hetkenä oikeana pidetyn ”totuuden” edustajat saavat niin paljon valtaa, että voivat päättää, mitä saa julkisesti levittää ja mitä ei tai saavat valtuudet lynkata julkisesti (häväistä) toisinajattelijan. Tulee mieleen keskiajan uskonnollinen tiede ja yhden totuuden sensuuriyhteiskunta. Sellaista en toivo. Se ei vie kehitystä eteenpäin.
Heikkilän lynkkausprosessissa kirjan virheistä on tehty vaaroja. Ne on niputettu eli määrä (virheitä on niin monta!) on muuttunut laaduksi (vaarallinen). Tässä on jälleen, kuten Vasantolan jutussa joulukuussa, linkitetty toisiinsa kuulumattomia asioita yhteen ja saatu tulokseksi Hengenvaarallinen Heikkilä. Vaikuttaa aika mielipuoliselta. Mitäs jos uudessa painoksessa ei olekaan enää virheitä? Tai niitä on vähän? Miten laatu, julkisuudessa rummutettu Heikkilän vaarallisuus muuttuu? Nousevatko kirjan pääasiat ehkä esiin julkisuudessa? Mitä arvelet?
Pauliina, tässä vastakommentit muutamaan väitteeseesi.
”Sytostaattien haitoista (sivuvaikutuksista, jotka ovat todellisia), on voitava rehellisyyden nimissä puhua yhteiskunnassa. Salaaminen se vasta ikävää ja epäeettistä on.”
V: Samaa mieltä, mutta mikäli tässä julkisessa keskustelussa paljastuu virheargumentteja niin ne pitää tunnustaa ja korjata. Minun näkökulmasta Heikkilä itse on se joka tässä ’salailee’, sillä hän ei näytä suostuvan julkisesti myöntämään tutkimuksista tekemiään virheitä, ja täten hän vääristää keskustelua aiheeseen liittyvistä tosiasioista.
”Kolesterolilääkkeiden tutkimukset taas eivät pysty sanomaan yhtään mitään siitä, miten Heikkilän kirja vaikuttaisi a) ihmisten kolesterolilääkkeiden käyttöön ja b) niiden käytön jatkamisesta tai lopettamisesta tai ei-aloittamisesta mahdollisesti aiheutuviin positiivisiin tai negatiivisiin seuraamuksiin.”
V: No ei tietenkään ole tutkimusta siitä, miten Lääkkeetön elämä -kirjan lukeminen vaikuttaa kolesterolilääkkeiden käyttöön, mutta kun kirjassa esitetään kasapäin väärinymmärryksiin perustuvia argumentteja kolesterolista ja sydäntaudista ja kuvaillaan lääkkeet erittäin negatiivisessa valossa, on hyvä syy spekuloida että se vaikuttaa ihmisten motivaatioon käyttää kolesterolinalennuslääkkeitä silloin kun ne olisivat lääketieteellisesti indikoituja. Mielestäni tämänlaisessa spekuloinnissa ei ole mitään ’kummallista’ vaikka niin esitätkin.
”Jos PK-projekti ei vaikuttanut juuri mitään (kuten toteat) (…)”
V: Mihin toteamukseeni viittaat tuossa? Mielestäni PK-projektista ei ole aineistoksi, josta voisi tehdä kausaalisia päätelmiä. Se on eri asia kuin että olisin todennut, ettei PK-projektilla olisi ollut vaikutuksia.
Pauliina: ”Median pelottelu ja epäluulon kylväminen se vasta haitallista on. Voidaan olettaa, että moni joka on saanut avun esimerkiksi Heikkilän dieetistä, ahdistuu ja pelästyy tästä omaan auttajaan kohdistuvasta vainosta.”
V: Vaino on rikosoikeudellinen termi jota en käyttäisi tässä, kun kyse on kuitenkin arvostelusta. Mielestäni kirjaa koskevan keskustelun olisi pitänyt mennä niin, että kirjailija ja kustantamo olisivat reagoineet kritiikkiin elokuussa 2018 tarkistamalla kirjan väitteet uudemman kerran. Helsingin Sanomilla ei olisi ollut mitään syytä julkaista laajaa lehtijuttua kirjan virheistä, mikäli ne virheet olisi korjattu jo 4kk aikaisemmin.
”Mitäs jos uudessa painoksessa ei olekaan enää virheitä? Tai niitä on vähän? Miten laatu, julkisuudessa rummutettu Heikkilän vaarallisuus muuttuu? Nousevatko kirjan pääasiat ehkä esiin julkisuudessa?”
V: Veikkaisin että nousisivat paljon todennäköisemmin. Mikäli teksti perustuu tasokkaaseen argumentointiin, silloin on helppo fokusoitua itse asiaan.
Vladimir, kysyt ”Mihin toteamukseeni viittaat tuossa? (minun viittaukseni – Jos PK-projekti ei vaikuttanut juuri mitään,kuten toteat) Mielestäni PK-projektista ei ole aineistoksi, josta voisi tehdä kausaalisia päätelmiä. Se on eri asia kuin että olisin todennut, ettei PK-projektilla olisi ollut vaikutuksia.”
Vastaan, että nyt sinä kyllä saivartelet. OK, myönnän, että kirjoitan tavallisen kansan käyttämää yleiskieltä sanoessani ”vaikuttanut”. Ymmärrät varmasti, että tarkoitan korrelaatioita ja tilastotrendejä, en kausaalisuhdetta.
Seuraavassa itse hieman saivartelen, mutta olen kyllä ihan oikeasti kiinnostunut vastauksestasi. PK-projektin kokoamasta aineistosta ei siis ole siihen, että tehtäisiin päätelmiä elintapaneuvonnan vaikutuksista riskitekijöiden vähenemiseen. Millaisia ja millä perusteella PK-projektilla oli vaikutuksia, jos niitä kerran oli? Miten mielestäsi väestöinterventioiden vaikuttavuutta ylipäänsä on mahdollista tutkia, kun ei ole mahdollista tehdä tavanomaista lääketieteen RCT-koetta (väliin tulevien muuttujien runsauden vuoksi)?
Kommenttisi: ”..mutta kun kirjassa esitetään kasapäin väärinymmärryksiin perustuvia argumentteja kolesterolista ja sydäntaudista ja kuvaillaan lääkkeet erittäin negatiivisessa valossa, on hyvä syy spekuloida että se vaikuttaa ihmisten motivaatioon käyttää kolesterolinalennuslääkkeitä silloin kun ne olisivat lääketieteellisesti indikoituja. Mielestäni tämänlaisessa spekuloinnissa ei ole mitään ’kummallista’ vaikka niin esitätkin.”
Vastaan tähän, että Heikkilähän yrittää osoittaa, että koko nykyisin omaksuttu kolesteroliteoria on epäpätevä, jolloin voidaan puhua väärinymmärryksestä vain valtavirtatutkijoiden (mukaan lukien sinut) kannalta. Suomessa ei tietysti muita olekaan. Kun tieteessä jokin teoria muuttuu, niin myös tutkimuskysymykset muuttuvat. Kyse on tällöin näkökulmaerosta ja usein samalla myös tieteellisestä kiistasta, tässä asiassa esimerkiksi sen suhteen ”mikä on kolesterolin rooli suhteessa insuliiniresistenssiin, kun puhutaan sydänkuolemista? Tältä osin voidaan sanoa, että Heikkilä spekuloi. Heikkilä ei ole tutkija, mutta kyllä hän tutkimuksia osaa lukea kuten kuka tahansa asiasta riittävästi kiinnostunut ja hänellä on oikeus tarkastella niitä toisin kuin tavanomaisesti tehdään.
Tieteen uudistuminen merkitsee lähes aina (historiallisesti tarkasteltuna) tietynlaista spekulaatiota, jota ”tavanomainen” näkökanta pyrkii jyrkästi vastustamaan sillä perusteella että ei ole (vielä) riittävästi tutkimusnäyttöä (meta-analyyseja ym.). Senkaltaisessa spekuloinnissa jota Heikkilä tekee, ei pitäisi olla mitään kummallista, kun kyse ei ole kuitenkaan väitöskirjasta. Myös sinun spekulaatiosi on ihan OK.
Sen sijaan se, että spekulaation perusteella (eli että siis Heikkilän kirja voisi vaikuttaa ihmisten motivaatioon käyttää kolesterolinalennuslääkkeitä silloin kun ne olisivat lääketieteellisesti indikoituja) Hesari ja lähes koko media leimaa kirjan ja sen kirjoittajan ”neuvot” jopa ”hengenvaaralliseksi” on enemmän kuin kummallista. Se on epäeettistä, väärin ja kirjoittajan kunniaa loukkaavaa. Ihmettelen, jos Heikkilä ei vie asiaa oikeuteen julkisesta kunnianloukkauksesta. Spekulaatio on varmasti ihan OK, mutta että spekulaation perustella lynkataan ihminen, se ei ole OK. Tästähän minä olen pääasiassa kirjoittanut, ja tätä paheksunut.
Kirjan virheet, jotka eivät todellakaan ole sellaisia jotka todistetusti voisivat ”aiheuttaa” (kausaalisuhde taas?) potentiaalista hengenvaara ja/tai spekulaatiot ovat eri asia kuin epäeettinen journalismi. On muistettava, että Heikkilähän pyrkii osoittamaan, että tuo mainitsemasi ”lääketieteellisesti indikoitu” on virheellinen tulkinta (vaikka onkin tutkimusten tuottama) todellisuudesta – juuri siitä syystä, että tuo indikointi perustuu puutteelliseen teoriaan ja puutteellisiin faktoihin. Heikkilä on käytännön pitkän linjan laajakatseinen lääkäri, joka avaa ihan uusia näkökulmia lääkkeisiin, hoitamiseen ja terveysjärjestelmään ylipäätään. Hän kirjoittaa rajusti, mutta ei hän hengenvaarallinen ole. Suomessa tarvitaan uusia tuulia!
Kommentistasi saa sen käsityksen, että katsot sinulla (ja medialla) kyllä olevan oikeus spekuloida, mutta Heikkilällä ei.
Sinulla on paljon sanottavaa. Olisitko valmis julkiseen keskusteluun, jos sellainen järjestyisi? Avoimuuttahan nyt tarvitaan, ei poteroissa oloa. Silloin selkenisi ehkä paremmin, mikä on näkemyseroa, mikä tieteellistä kiistaa, mikä todellista virhettä ja mikä semanttista kohinaa. Tulisi joku järki tähän kirjasoppaan.
Vladimir,
Kirjoitit: ”Kuinka uskottava projekti oli? PK-projekti EI OLLUT mikään tutkimus jolla olisi mitään todistusarvoa minkään kannalta. En tajua miksi vielä nykyaikana ’terveyskeskustelijat’ yrittävät viitata kaiken maailman PK-projekteihin ja vuoden 1953 FAO-tilastoihin kun ne ei edusta lainkaan sitä tiedettä jolla voitaisiin ylipäätään todistaa yhtään mitään.”
Rohkeita lausumia, kun niistä voi saada sen käsityksen, että ”mitään todistusarvoa ei ollut MILTÄÄN kannalta. Ja että P-K-projekti ja vuoden 1953 FAO-tilastot eivät edusta ”tiedettä jolla voidaan todistaa jotain.”
Siis, siinä meni riskitekijät, ja niiden alentamiseen liittyvät toimenpiteet, ja P-K-projektit ja tilastot, sanonko mistä alas? On totta, että ne eivät edusta tiedettä, koska tiede on tietty menetelmä asioiden tutkimiseen, ja niistä tutkimuksista voidaan saada tilastoja, joista sitten voidaan vetää johtopäätöksiä. Tilastoilla voidaan ”todistaa”, näyttää toteen, tiettyjä asioista niistä perillä oleville, mutta niistä vedettävät johtopäätökset tekee ihminen, ei menetelmä nimeltään tiede.
Oletko ottanut huomioon, että vanhemmalle ikäpolvelle kyseinen P-K-Projekti edustaa tai symbolisoi kaikkea sitä, mikä liitetään terveyteen? Aivan kuten Heikkilä kirjassaan toteaa: ”Kaikki mitä pidetään Suomessa terveellisenä, on saanut alkunsa tapahtumasarjasta, jota juhlallisesti kutsutaan Pohjois-Karjala-projektiksi. Aivan kuten Pauliinakin lainaa Heikkistä: ”Tutkimuksen tekijöiden mukaan Pohjois-Karjala-projekti oli menestys. Suomen mediakin villiintyi asiasta. Ne, jotka tiesivät todellisuuden, olivat hiljaa. Pohjois-Karjala-projekti on suomalaisen terveysuskonnon kulmakivi ja pyhä asia.”
Kysymys sinulle, millä korvaat/mitä tuot niiden tilalle ”tieteen edustajina”, joille ”annoit kenkää”?
Ainakin Heikkilä kirjoitti kirjassaan, oli armollisempia, että: ”Pohjois-Karjala projekti osoitti, että sydänkuolemien syy ei johdu voista, eikä margariini pelasta sydänkuolemalta.” Ja Hän toi tilalle omat, käytännössä hyväksi terveydelle koetut ”juttunsa”.
Kirjoitit: ”No, vaikka sen todistusarvo on mitätön, niin silti loputtomasti kuulee sitä ”kuopiossapa sydänkuolleisuus laski yhtä paljon” -soopaa, ja silloin on tietysti aiheellista huomauttaa, että elintapamuutokset ja tutkittujen riskitekijöiden muutokset Kuopion alueella oli samansuuntaiset kuin Pohjois-Karjalan suunnalla, mikä saattaisi mahdollisesti selittää sitä, että myös sydänkuolematilastot olivat samansuuntaiset.”
Ongelma ylläolevassa on siinä, että emme tarvitse todistusarvoa sille nimittämällesi soopalle, että ”kuopiossapa sydänkuolleisuus laski yhtä paljon”, koska se oli havaittavissa/todettavissa oleva fakta, ainakin nykyisin ”kuviosta” katsottuna. Sydänkuolleisuus alkoi laskea koko Suomessa ja koko läntisessä maailmassa jo ennen Pohjois-Karjala projektia. Heikkilä kysyy kirjassaan: ”Oliko niin, että kieltämällä voi Pohjois-Karjalassa koko maailman sydäkuolleisuus saatiin laskemaan? Kyse oli sen sijaan ilmiöstä, jota kutsutaan laskevaksi trendiksi. Kuvassa näkyy, kuinka sydänkuolleisuus alkoi laskea koko maassa yhtä aikaa.” Kuva kirjassa.
Kysymys kuuluu, mikä aiheutti tämän laskevan trendin? Se ei mielestäni johtunut riskitekijöiden ”pienentämiseen” annettuista ohjeista. Heikkilän kirjasta: ”Oli myös merkille pantavaa, että Kuopiossa naisten kuolleisuus väheni oleellisesti enemmän kuin Pohjois-Karjalassa, vaikka mainitut kolme riskitekijää eivät liittyneet heihin.” Jos tästä pitäisi vetää johtopäätös, niin syy laskevaan trendiin eivät olleet nämä kolme riskitekijää.
Pauliina kirjoitti vastauksessaan Vladimirille: ”Vastaan tähän, että Heikkilähän yrittää osoittaa, että koko nykyisin omaksuttu kolesteroliteoria on epäpätevä, jolloin voidaan puhua väärinymmärryksestä vain valtavirtatutkijoiden (mukaan lukien sinut) kannalta. Suomessa ei tietysti muita olekaan. Kun tieteessä jokin teoria muuttuu, niin myös tutkimuskysymykset muuttuvat. Kyse on tällöin näkökulmaerosta ja usein samalla myös tieteellisestä kiistasta, tässä asiassa esimerkiksi sen suhteen ”mikä on kolesterolin rooli suhteessa insuliiniresistenssiin, kun puhutaan sydänkuolemista? Tältä osin voidaan sanoa, että Heikkilä spekuloi. Heikkilä ei ole tutkija, mutta kyllä hän tutkimuksia osaa lukea kuten kuka tahansa asiasta riittävästi kiinnostunut ja hänellä on oikeus tarkastella niitä toisin kuin tavanomaisesti tehdään.”
Pauliinalta täytyy pyytää anteeksi, että lainaan tähän yhtä kohtaa Vladimirin, Heikkilän kirjaa koskevasta virheestä, vihelistasta, koska se menee tämän blokikirjoituksen tarkoituksen ulkopuolelle. Mutta se sopii tähän kohtaan niin hyvin, että sallithan?
Voidaanko eri teoriasta käsin tehtyä ”spekulointia” kutsua virheeksi?
Heikkilän kirjasta, Valdemarin mukaan virhe: ”Sydänkohtauksen syy ei ole kolesteroli vaan sokeri, puhdistetut hiilihydraatit (…)”
Valdemarin korjaus: ”Veren LDL-kolesterolin syy-yhteyttä sydäntautiin pidetään kausaalisena muun muassa mendelistisesti satunnaistettujen tutkimusten perusteella, eikä Heikkilä ole kyennyt kumoamaan korkean näytönasteen havaintoja aiheesta.”
Minusta Vademar ei tee tässä oikeutta Heikkilän kirjassa esiintyvälle kirjoituksen tarkoitukselle, koska lause on katkaistu, jollon lauseen pääsanoma jää virhelistan lukijoilta pimentoon, joka on insuliiniresistenssi.
Oikeasti Heikkin kirjassa lukee: ”Nyt tiedetään jo enemmän, koska tutkimusmenetelmät ovat parantuneet. On tärkeää jatkaa keskustelua sydäntautien todellisista syistä. Sydänkohtauksen syy ei ole kolesteroli vaan sokeri, puhdistetut hiilihydraatit ja linolihappo, jotka yhdessä aiheuttavat insuliiniresistenssin. Tiedetään, että sydämessä on pitkälle kehittynyt kollateraali- eli rinnakkaisverisuonisto, joka mahdollistaa verenkierron, vaikka jokin suoni olisi tukossa. Sydämen verisuonilla on valtava potentiaali kasvaa ja uudistua, mutta tämä unohtuu silloin, kun toistellaan ”kolesteroli tukkii suonet” -mantraa.
Siis syntyy vastakkainasettelu sydänkohtauksen syystä, joka on joko kolesteroli tai insuliiniresistenssi, joka mielestäni haluttiin häivyttää puutteelisella lainauksella. Jos insuuliniresistenssi on syynä, niin mihin statiineja tarvitaan? Statiinien hyötyhän saadaan laskemalla tilastoiksi, mutta Leino Utriaisen tilaamat todelliset tilastot kertovat aivan toista. Viimeinen lause on tarkoituksella huonosti ilmaistu.
Alla parit lainaukset alla olevasta linkistä:
2. Jos ikänsä ”kolesterolia” tutkinut professori (xxxxx ”kolesteroli” xxxxxx) tukeutuu lausunnossaan ”menneen talven” tutkimustietoon viime vuosisadan puolivälistä, tavoite on joku muu kuin vilpitön osaajan mielipide.
3. Jos kardiologi ei ole oppinut tuntemaan Metabolisen oireyhtymän (MetS) aiheuttamia sydäntautiriskejä ja luulee, että päivän epistola ”kolesteri”kokeineen ja ”kolesteroli”lääkkeineen on avain ongelman ratkaisuun, sydän-verisuoni tulevaisuus jatkuu Suomessa synkkänä.
http://www.vhh-terveysravinto.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=34&t=8167
Juu Olavi halutaan saattaa Antti naurunalaseksi naurettavilla väitteiilä! Vaikka Valdemani vois metsästää suurriistaa ja hyökätä menneisyyden proffia vastaan.
Rasvaopit on kaiken pahan alku ja juuri!
Olkaatte vastedes varovaisempia, kun luemme ravitsemus- ja terveyskirjallisuutta ? voitte kuolla painovirheeseen tai musteeseen. Ja vaikka lääkärisi osaisi antaa nimen vaivoillenne, se ei merkitse sitä, että tohtori tietäisi mistä on kysymys. Tuskin tietävät nuo virheitten hakijatkaan, kun vertailevat kirjan tekstejä lähdeteksteihin.
Miksi luonnolliset asiat kuin ravitsemus ja terveys ovat niin tieteellisen kompleksisia ? vastaus löytyy ohjelmointialalta. Ohjelmoijat tekivät koodista niin monimutkaista etteivät muut osaa sitä korjata ja näin varmistivat työpaikkansa.
Koskahan lääketehtaat alkavat patentoida valheita totuuksina?
[…] Tämän blogin kommentoija Asko Ali-Marttila kysyi sinulta ja päätoimittaja Kaius Niemeltä sähköpostilla, miksi kirjoitit ja miksi päätoimittaja puolestaan salli erittäin värittyneen juttusi julkaisun, jossa ei annettu halventamisen ja väärien väitteiden kohteelle asiallista vastausmahdollisuutta. https://liinanblogi.com/2019/01/22/haloo-helsingin-sanomat/. […]