Pyynikin kalliolla.
Miksi pidän runoista? Siksi, että ne pitävät minut hereillä. Hyvä runo herättää horroksesta. Se on kuin aurinko, joka valaisee, mutta voi polttaakin. Sillä on kuuma ydin. Muut taidemuodot kiertävät keskustaa, aurinkoa. Runo on siinä.
Näitä pohdiskelimme eilen Tulenkantajien kirjakaupan runoillassa, jossa kaksi runoilijaa esiintyi.
Anja Erämaja (vas.) ja Pauliina Haasjoki lukivat runojaan Tulenkantajien kirjakaupassa Tampereella.
-Runo pitää kielen hereillä, sanoilla voi leikkiä runouden koekentillä, totesi Anja Erämaja. Kirjassaan Ehkä liioittelen vähän hän tiivistää kipeän hilpeästi mielikuvia rakkaudesta ja arjen käänteistä runoiksi ja lyhyiksi kertomusrunoiksi.
Hauskasti runoiltu
Erämajan uutuuskirjasta tässä pari näytettä, joista ei kuitenkaan saa irti kaikkea sitä iloa, mikä paljastuu kun lukee koko kirjan tai vaikkapa puoletkin.
Anja Erämaja 2016, s. 58.
Sitten seuraa pari sivua runoa stand upin pelastavasta vaikutuksesta Suomelle. Sen jälkeen tämä:
Anja Erämaja 2016, s. 61.
Planetaarisesti ajateltu
Aika, paikka ja suunnat saavat Pauliina Haasjoen kokoelmassa Planeetta erilaisia merkityksiä. Hän kuvaa hämäriä, sumeita tunteita ja puolivalmiita, liikkuvia ajatuksia metaforina planeetan magneettipisteet ja erilaiset risteyskohdat.
Pohjoinen olisi olemassa vaikka aikaa ei olisi.
Vasen ja oikea olisivat olemassa vaikka aika ei olisi.
Eteen ja taakse eivät ole olemassa ilman aikaa.
Puut kasvavat ylös, sivuille, minne vain on niille eteenpäin. Kasvu on aikaa. Ne eivät voi peruuttaa kasvuaan. Ajattele tätä. Mutta ne myös liikkuvat. Huom. Hitaasti, niin että täytyy lisätä ruutuja sekunnissa. Ne kääntyvät aurinkoon. Ne voivat kääntyä takaisin. (s. 16)
Runojen merkitys?
Pääasiassa naisista koostunut kuulijakunta pohdiskeli runojen merkitystä. Miksi runoja kirjoitetaan ja luetaan? Vaikea sanoa. Tiedän vain, että minulle niillä on suuri merkitys. Tämä taidemuoto on tosin jotenkin marginaalissa – ainakin, jos sitä arvioidaan myytyjen kirjojen määrällä.
Runojen rakastajilla on toisenlaiset arviointikriteerit. Ehkä epämääräisemmät, mutta kokemuksellisesti selkeämmät.
Kirjat
Anja Erämaja. Ehkä liioittelen vähän. WSOY 2016.
Pauliina Haasjoki. Planeetta. Otava 2016.