Repimisestä rakentamiseen

Kirkkopuiston suihkulähde. Tampere.png

Tampere. Pyynikin kirkkopuiston suihkulähde.

Täydentävät hoidot – Repimisestä rakentamiseen

Lähetin alla olevan tekstin Aamulehden Mielipide-sivulle eilen 8.2.2016. Nyt odottelen sen julkaisemista. Toivottavasti joku muukin kirjoittaa oman alueensa lehteen asiasta. Soisin  Ylen  ”suhtautumisongelman” tulevan laajasti esille sellaisena kuin sen nykytietoni ja kokemukseni mukaan ymmärrän.

Aamulehteen lähetetty teksti:

Yleisradio uutisoi äskettäin ”puoskarilaista”. Professori Hannu Lauerma kertoi Ylen nettisivuilla (30.1.) kolme vuotta sitten esittämänsä väitteen, että Suomessa ”ainakin kolme ihmistä on kuollut, koska psykoosipotilaita on hoidettu yrteillä tai homeopatialla”. Lauerman kollega ei allekirjoita väitettä. (Suomen Lääkärilehti 19/2013).

Viime viikon A-Talk-ohjelma (4.2.) käsitteli täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja ristiriitoja lietsoen ja terveysohjelma Akuutti (7.2.) leimasi ne ”kuolleitten henkien kanssa keskusteluksi”.  Yle kirjoitti myös yksisarvisista ja käärmeöljyistä (8.2.)

Tällaisessa viestinnässä ei ole tolkkua!

Kolmannes suomalaista käyttää täydentäviä hoitoja. Yksisarviset eivät niihin kuulu. Toivoisin rakentavaa ja asiallista keskustelua akupunktiosta, kiropraktiikasta, mindfulness-tekniikoista, joogasta, vyöhyketerapiasta, kalevalaisesta jäsenkorjauksesta ja muista täydentävistä terveysnäkemyksistä. Ihmisiä auttaa enemmän tutkimukseen nojaava tieto siitä, miten eri hoitomuodot vaikuttavat kuin tolkuton vatvominen eriskummallisuuksista.

Kansalainen ja potilas on oltava kaiken hoitamisen keskiössä. Kaikki mahdollinen on tehtävä potilaan hyväksi, yhdistämällä olemassa oleva tieto ja potilaan toiveet. Kun puhutaan koululääketieteestä ja toisaalta ”yksisarvis”-huuhaasta, siinä välissä on paljon asiallisia ja tutkittuja hoitomuotoja potilaan valittavaksi lääketieteellisten hoitojen rinnalla. Kärjistyksistä on vain haittaa ja hämmennystä.

Täydentävät hoitomuodot voivat toimia linkkinä terveyskasvatuksen ja sairauksien lääketieteellisen hoidon välillä. Jos elämäntapojen muutokset ja itsehoitona kaytetyt mielen ja kehon tekniikat eivät yksin riitä palauttamaan terveyttä, on olemassa täydentävien hoitojen ammattilaisia, jotka tukevat ja auttavat. Hoitoja ei tutkimusten mukaan käytetä korvaamaan lääketieteellisiä toimenpiteitä, vaan niiden lisänä.

Tiedon lisääminen on hyvä tapa vähentää ennakkoluuloja ja pelkoja, joita Ylen puoskariprojekti lisää sekoittamalla yksisarviset koulutettuihin CAM (Complementary and Alternative Medicine) –hoitajiin. Ehdotan, että tutkitaan ja sen perusteella erotetaan jyvät akanoista, koulutetut huijareista. On myös selvitettävä, miksi hoitojen käytöstä on niin vaikea kertoa omalle lääkärille.

EU:n CAM Interest Groupissa (http://www.cam-europe.eu) on tuotu esille CAM-toimijoiden merkitys mm. ikääntymisen haasteen edessä. Vuoteen 2025 mennessä noin kolmannes Euroopan väestöstä on 60-vuotiaita ja sitä vanhempia. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottaminen tälle joukolle on haaste, joka edellyttää vanhentuneiden terveydenhuollon mallien uusimista. Täydentävien terveysnäkemysten arvioiminen tästä näkökulmasta on suotavaa.

Terveyspalvelujen käyttäjät pitää ottaa mukaan palveluiden kehittämiseen. Ihmiset eivät ole enää hallintoalamaisia, vaan aktiivisia valitsijoita. Ihmislähtöinen terveysajattelu tulee ottaa osaksi terveys-, innovaatio- ja tutkimuspolitiikkaa.

Pauliina Aarva

Terveyden edistämisen dosentti, Tampere