Helvetin portti Helvetinjärven kansallispuistossa.
Oletko käynyt Helvetissä? Jos olet, niin tiedät, että siellä on linnunpönttö.
Käyn sisään portista. Männyt, koivut, kuuset ja muut metsän puut reunustavat Helvetinjärven jyhkeitä kallioita. Päänähtävyys Helvetinkolu vaikuttaa kyllä vaatimattommammalta kuin odotin. Netistä tsekattuani olin näet luonut ennakkoon päässäni paljon näyttävämmän kolun kuin tämä railo on. Runsaan metrin levyinen aukko peruskalliossa on revennyt 150-200 miljoonaa vuotta sitten maankuoren liikkeestä. En edes kuvannut kolua. Kuva löytyy täältä.
Helvetinjärvi.
Kohtuuttomat odotukset saattoivat johtua Hiidenportin kansallispuistosta, jossa sotkamolaismaisema sävähdytti joka soluani viime kesänä. Korkeille rantakallioille rakennetut vaellusreitit olivat ehkä vaikeakulkuisia, mutta näkymät olivat sitäkin upeammat rotkojärvelle Hiidenportissa.
Mutta täällä on kyllä metsiä ja suomaisemia polkuineen ja pitkospuineen. Ja tietysti se linnunpönttö.
Onko ketään kotona?
Paluureitin varrelle joku on rakentanut linnuille pesimispaikan. Siinä se nököttää somasti metsätien reunalla. Napsautan kuvan ja pohdiskelen mahtaako tuohon kukaan uskaltautua pesimään kun tässä kulkee ihmisiä.
Hei, täällä minä olen.
Kyllä, sieltä kuuluu vaimeaa ääntä. Piipitystä se on. Ja kappas vaan. Ensin pikkuruinen päälaki ja sitten nokka pilkistävät esiin aukosta. Ja vielä toinenkin söpö pää.
Ja minä myös.
Ruokaa tänne, ja äkkiä, viestii nokka.
Pikkiriikkisellä on suu ammollaan elämän janoa. Se odottaa.
Nokasta viriää sekä kärsimättömyyttä että voimaa. Hyvä. Tsemppiä. Emo on tulossa.
Pian odotus palkitaan.
Ruo–ookaa–aaa!
Saan kuin saankin ikuistetuksi herttaiset hahmot kameraani!
Sanoinko ”ikuistetuksi kameraani”?
Eivät nämä ainiaan säily. Eikä pidäkään. Mikään materiaalinen muoto ei jää paikalleen, muuttumattomaksi. Kaikki virtaa. Kaikki muuttuu alituiseen, pysyy samana vain hetken. Se voi olla 150-200 miljoonaa vuotta tai sekunnin murto-osan. Hetki se on silti elämän kokonaiskuvassa.
Linnun hetki kesämetsässä.
Piipittävien poikasten vuoksi tuntui, että haluan jakaa tämän, vaikka blogini onkin tauolla
elokuuhun.