Talvi tuli viimein Tampereellekin. Kävelen illansuun hämyssä lyhyin, hieman töpöttävin askelin, ettei irtolumi liukkaalla katukiveyksellä kaada minua kumoon. Pitää taas opetella talvikävelytyyli.
Tammerkosken rantakin sai lumipeitteen.
Äsken pyrytti, nyt tuulee. Vedän villaista lippalakkia syvemmälle. Otan etukenon ja siirryn seuraavaan kortteeliin.
Talven ensimmäinen viima nipistelee ihanasti lipan ja kaulahuivin välissä vaikka miinusasteita on vain kymmenen.
Vanha kirjastotalo.
Marraskuun harmaus on poistunut. Tänään kaupunkiin laskeutunut lumi ja ensi pakkanen piristävät. Toivotan tuiskun ja vihmonnankin tervetulleiksi. Ne nostavat talven hengen sille kuuluvalle tasolle, vahvalle ja arvokkaalle.
Kädet lämpöisissä tumpuissa voi ihan hyvin nauttia luonnon monimuotoisuudesta – jäästä, kylmästä, tuulesta ja viimasta.
Joulukuu tuntuu nyt joulukuulta, kun uusi lumi valaisee ja pehmentää näkymää. Se saapui ihan oikeaan aikaan, tänään. Kiitos lumelle! Kestä. Älä sula pois.
Kesällä syntynytkin voi olla talvi-ihminen.
Talvi on kiva!
Keskustustorin kuusi muistuttaa vähän joulupiparia.
Mukavaa talvea kaikille!