Järki hoi – äly, älä jätä

Järjen käyttö on tarpeellista ja suositeltavaa.  Vaikka kannattaisikin intuition ja tunteiden vahvistamista teknistyneessä maailmassa, ei kannata olla käyttämättä niin tärkeää lahjaa kuin järkiperäinen ajattelu. Jos järki puuttuu, ihmistä saatetaan helposti viedä harhaan. Manipuloiduksi tulemisen vaara on suuri.

Manipulaatio liittyy läheisesti uskomiseen, erityisesti herkkäuskoisuuteen. Manipuloidun ja vapaan tahdon mukaisen uskomisen ero on siinä, että manipuloitu ei ymmärrä, miten uskomiseensa tai johonkin outoon ryhmään tai vaikeaan elämäntilanteeseensa on päätynyt. Ei näe metsää puilta.

Suggestioherkkyys ja elämänkriisit

Ongelmien, kriisien ja sairauksien keskellä moni  on  altis  vaikutuksille.  Hauraassa ja haavoittuvassa mielentilassa henkisen vallankäytön kohteeksi  joutumisen mahdollisuus on suuri.

Asiakkaan, itse kunkin meistä, on viisasta käyttää tervettä järkeään jos lääkärin, hoitajan, terapeutin, sosiaalityöntekijän, papin tai muun auttajan toiminta ei tunnu vastaavan omia eettisiä periaatteita tai jos auttajan käytös on manipuloiva, johdattelevaa tai määräilevää.

Huonosta terveydenhuoltohenkilöstön kohtelusta ja hoidosta voi valittaa Valviraan (Sosiaali- ja terveysalan ammatti- ja valvontavirasto), mutta se ei valvo esimerkiksi pappeja, sosiaalityöntekijöitä, shamaaneja, vyöhyketerapeutteja tai akupunktiohoitajia, jos näillä ei ole terveydenhuollon ammattipätevyyttä.

Shamaaniutta ja muita keho-mieli rituaaleja sekä täydentäviä hoitoja voidaan käyttää väärin kuten kaikkea inhimmillisen auttamisen muotoja.  Pieni joukko narsistisesti häiriintyneitä tai muuten epäeettisesti toimivia ihmisiä pilaavat myös muiden alan toimijoiden mainetta. Oman edun tavoittelussaan nämä harhautuvat käyttämään ihmisiä auttamisen nimissä hyväkseen, hutiloimaan ja säheltämään.

Siksi hoitamisen ja auttamisen etiikasta on jatkuvasti ja avoimesti keskusteltava.

Outoa terapiaa

Suomessa on keskusteltu jo useita vuosia tavoista, joilla voitaisiin taata täydentäviä tai vaihtoehtoisia hoitoja käyttävien asiakkaiden turvallisuus. Tähän keskusteluun liittyen kolmisen vuotta sitten televisio-ohjelmassa Silminnäkijä  kuvattiin potilasesimerkki, jossa nuori opiskelijatyttö etsi mielenterveysongelmiinsa apua epämääräiseltä miesterapeutilta, joka ei juuri kuunnellut tyttöä, mutta kosketteli häntä ja sai tytön rakastumaan itseensä. Terapiasuhteen päättyminen jatkui muutaman kuukauden pituisena seksisuhteena.

Pari vuotta sen jälkeen tyttö tuli itsetuhoiseksi ja yritti itsemurhaa. Myöhemmin tyttö sai selville, että terapeutti ei ollut Suomen virallisessa terapeuttirekisterissä, joten tyttö ei voinut tehdä valitusta. Hoito oli kallista ja siitä näytti olleen vain haittaa. Tytöltä kesti vuosia päästä tunnetasolla eroon haitallisesta tekoterapeutista.

Tätä ”terapiaa” käytettiin televisio-ohjelmassa esimerkkinä täydentävien hoitojen valvonnan tarpeesta. Omituista, sillä kyseessä oli selkeästi rikollinen valeterapeutti. Valtaosa täydentävistä hoitajista käsittääkseni noudattaa yleisiä hoidon eettisiä ohjeita.  Lisäksi ne, jotka ovat järjestäytyneet Luontaislääketieteen Liittoon, ovat sitoutuneet noudattamaan Liiton eettistä ohjeistusta.  Tuntuu tarkoitushakuiselta,  että tällainen ääriesimerkki liitettiin tavallisiin, vilpittömästi työtään tekeviin ja ihmisiä monella tavalla auttaviin hoitajiin.

Mustavaloista maalailua

Samanlaista mustavalkoista maalailua on muuallakin. Keväällä kävin kuuntelemassa Tampereen lääkäripäivien yleisöluennon, josta mainitsin lyhyesi jo kirjoituksessani ”Masennus – mielen tulehdus?” . Siinä psykiatri Hannu Lauerma käytti samaa liioittelutekniikka, johon sortui televisio-ohjelmakin.  Lauerma esitteli, että me kaikki olemme jossain määrin suggestioherkkiä. Sehän on selvää.

Sitten tuli vaikuttavia valokuvia sisältävä kertomus kansainvälisesti tunnetuista psykopaateista, tunteettomista rikollisista, jotka eri tavoin vetivät pauloihinsa suggestioherkkiä ihmisiä lupaamalla näille auvoista tulevaisuutta, terveyttä ja muuta hyvää. Tavalliset ihmiset saattoivat joutua luopumaan omaisuudestaan ja jopa pahimmissa kulttiuskonnollisissa ryhmissä hengestäänkin.

Lopuksi esitelmöitsijä nosti esiin vaihtoehtohoidot ja totesi, että ihmisten ei ole hyvä käyttää rahojaan tällaisiin kalliisiin hoitoihin, joiden tehosta ja turvallisuudesta ei ole näyttöä. Suoraa linkitystä psykopaatteihin hän ei tehnyt, mutta tunnetason linkitys oli tehty jo esityksen alussa kuvien ja vakuuttavan äänenkäytön avulla.

Kotiin kävellessäni kuulin takanani kahden naisen päivittelevän psykopaattien kauheutta. Yhteistuumin naiset totesivat, että täytyypä varoa näitä vaihtoehtohoitajia.

Jäin miettimään, miksiköhän Lauerma ei halunnut nähdä tai ainakaan ei halunnut tuoda esiin mitään hyvää hoitajista, joista monet todella auttavat ihmisiä kuuntelemalla, olemalla myötätuntoisia ja psyko-fyysisesti läsnä. Nämä hoitajat käyttävät juuri niitä keinoja, jotka ”potilasvirrat nopeammin systeemin läpi” –hoitoideologia on rahaa säästäessään unohtanut.

Etsin Lauerman kirjan ”Usko, toivo ja huijaus” kirjahyllystäni, katsoin ja totesin, että samasta asiasta hän on puhunut jo kirjassaan pelottelemalla ihmisiä täydentävien hoitojen haitoista. Hän antaa kuvan, että virallisen terveydenhuollon ulkopuolella toimivat hoitajat voivat manipuloida ja käyttävää asiakkaitaan hyväksi tavoitellakseen taloudellista tai muuta hyötyä. Jotkut tietoisesti, toiset taas ovat hyväntahtoisia hölmöjä uskoessaan kaiken maailman energioihin ja huuhaaseen.

Monioireiset ja vakavasti sairaat ovat kuulemma suurimmassa vaarassa tulla huijatuksi, kun turvautuvat terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolisiin hoitoihin. Tästä ei kuitenkaan ole olemassa mitään faktoja. Jos kerran tutkimusnäyttöön vedotaan, niin kyllä kai huijausriskeistä pitäisi olla näyttöä.

Kuunneltuani Lauerman esitelmän ja luettuani hänen kirjansa tulin siihen tulokseen, että hän ehkä yrittää manipuloida. Voi myös olla, että hän ei ymmärrä ihmisen tarpeita.  Hän ei ymmärrä, miksi ihmiset turvautuvat muihin kuin lääkäreihin. Miksi lääkäri ei olekaan riittävä?  Ei käsitä, että ihmiset kaipaavat hyvän suomalaisen lääketieteellisen hoidon LISÄKSI jotakin muuta, jotakin jossa he potilaina ja ihmisinä ovat  oikeasti läsnä. Jossa heitä kuunnellaan, ymmärretään ja autetaan. Jos tarvittavaa apua ei saa terveydenhuollosta, normaali ihminen hakee sitä muualta.  Vaikka  täydentävien hoitojen taustateoria ei ole biolääketieteellinen, niin ne voivat silti olla tehokkaita.  Eihän elämäkään ole vain biologiaa.

Kaiken hoitamisen väärinkäytöksiin pitää puuttua niin terveydenhuoltojärjestelmän sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Väärinkäytökset on hyvä tuoda rohkeasti julkiseen keskusteluun.

Seksuaalisen hyväksikäytön ongelmat vanhalestadiolaisessa liikkeessaä on tuotu julkisuteen. Netissä asiasta keskustelaan vilkkaasti. Arvelen ja toivon, että se parantaa tilannetta ja avaa tähän mennessä hyvin sulkeutunutta lestadiolaisliikettä. http://freepathways.wordpress.com/maijan-tarina/

Kirja

Lauerma H 2007. Usko, toivo ja huijaus. Rohkaisusta johdattelun kautta psykoterroriin. Duodecim. Gummerus. Jyväskylä.